Yhteistyö työelämän ja koulutusorganisaatioiden välillä on keskeistä erityisesti kahdesta syystä. Käytännön esimerkkien kautta kirjastot voivat välittää muuttuvia osaamistarpeita koulutuksen suuntaan. Lisäksi oppilaitokset voivat tarjota yhteistyön mahdollisuuksia kirjastoille esimerkiksi opinnäytetöiden, harjoittelijanäkökulmien ja tutkimuksen kautta.
Työhöni Tampereen kaupunginkirjaston alueellisessa kehittämistehtävässä (AKEPiKe) kuuluu kirjastohenkilökunnan ammatillisen osaamisen tukemista sekä Pirkanmaan ja Keski-Suomen kirjastojen keskinäisen yhteistoiminnan edistämistä. Tavoitteiden saavuttamiseksi hyödymme paljon vuoropuhelusta kirjasto- ja informaatioalan koulutusorganisaatioiden kanssa.
Tampereella olemme rakentaneet osittain proaktiivisesti keskustelua kirjaston ja koulutuksen välille Tampereen yliopiston, Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Keskustelu on konkretisoitunut monella tavalla: tutkimuksissa, vierailuluennoissa ja osallistumisissa uusien opetussuunnitelmien rakentamiseen.
Kysyin apulaisprofessori Tuomas Harviaiselta ja kirjasto- ja tietopalvelualan lehtoreilta Satu Salmelalta ja Kati Haanpäältä ajatuksia tulevaisuuden osaamisesta kolmen näkökulman kautta.
Pehmeät taidot ja kirjastoalan pätevyys
Monessa mielessä hyödyllinen IFLA:n trendiraportin päivitys 2021 määrittelee useita uusia trendejä, joiden muutosvauhti on kiihtynyt viime vuosina. Raportin neljäs trendi on “pehmeiden taitojen nousu” ja puolestaan 17. trendi liittyy pätevyyksien tärkeyteen. Miten havaitut kehityssuuntaukset näkyvät sitten kirjastokoulutuksessa?
Apulaisprofessori Tuomas Harviaisen mukaan aiheet ovat erittäin ajankohtaisia ja opetussuunnitelmaan on sisällytetty useita osia mainittuihin trendeihin liittyen. Lehtori Satu Salmela taas kertoo, että kirjastoalalla on ehkä helpompikin omaksua pehmeitä taitoja ja näitä pyritään vahvistamaan erilaisilla tavoilla opintojen aikana.
”Ilman pehmeitä taitoja on mielestäni vaikea saavuttaa täyttä potentiaaliaan työelämässä. Opetamme moniammatillisen yhteistyön tärkeyttä ja tuomme sen esille opinnoissa. Monimutkaisuuden ja nopeiden muutosten vuoksi tarvitsemme yhteistyötä ja ymmärrystä siitä, mikä on oma ydinosaamisemme ja milloin tulisi löytää hyötyjä muilta aloilta.”
Erityisesti pandemia-aika pakotti kirjastot sopeuttamaan toimintaa ja digiosaamisessa askellettiin loikkien. Lehtori Kati Haanpään mukaan pehmeät taidot nivoutuvat ongelmanratkaisuun.
”Digitaaliset taidot, joustavuus ja ongelmanratkaisutaidot mahdollistavat muutoksen. Innovaatiopedagogiikka on menetelmiemme ydin, jossa tärkeää ovat luovuus, kriittinen ajattelu, aloitteellisuus, tiimityö ja verkostoituminen. Opiskelijat oppivat näitä taitoja eri tavoin ryhmissä ja työelämässä.”
Koulutuksen ja työelämän vuoropuhelua
Keskeinen kysymys on, miten hyvää yhteistyötä kirjastojen ja koulutuksen kanssa voitaisiin kehittää nyt ja tulevaisuudessa? Työelämän muuttuvien tarpeiden tulisi linkittyä opetussuunnitelmiin ja ajatusten vaihdon uusia paikkoja voidaan etsiä aktiivisesti.
Yhteistoiminnassa rakennetaan tulevaisuuden verkostoja, jotka palvelevat tulevia ammattilaisia ja koko kirjastokenttää. Lehtori Satu Salmela kertoo, että kontaktit kirjastoyhteisöön ovat hyvät.
”Olen ylpeä yhteyksistämme kirjastoyhteisöön, joita ovat yleiset kirjastot, tieteelliset kirjastot, muut oppilaitokset ja erilaiset yhdistykset. Vuoropuhelu on menestymisen edellytys, joka edellyttää myös aikaa.”
Lehtori Kati Haanpää ajattelee samalla tavalla hyvistä suhteista ja toisaalta näkee mahdollisuuksia suhteiden kehittämisessä.
”Teemme yhteistyötä esimerkiksi projekteissa ja opinnäytteissä, lisäksi harjoittelujaksot ovat tärkeitä. Kirjastot voisivat ehkä puhua myös enemmän omasta toiminnastaan ja kenties alan runsasta koulutusta voitaisiin tarjota myös opiskelijoille?”
Tuomas Harviaisen mukaan Tampereen informaatiotieteiden koulutus valmistaa moniin ammatteihin, joista kirjastoala on vain yksi. Esimerkiksi opintojen yhteydessä toteutettavien hankkeiden merkitystä olisi mahdollista lisätä opinnäyte-, harjoittelija ja koulutussisältöyhteistyön ohella.
”Yhteistyö kirjastojen kanssa on ratkaisevaa, jotta opiskelijat voidaan parhaiten valmistaa työelämän tarpeisiin. Koordinointi- ja yhteistyötapaamisten ottaminen osaksi työtämme täällä Tampereella on tästä syystä ollut mielestäni erittäin viisasta.”
Tulevaisuuden kirjastoammattilaisen osaamisprofiili
Tuomaksen, Satun ja Katin vastauksista voi päätellä, että koulutusorganisaatioissa tunnetaan kirjastojen nykyisyys ja tulevat trendit ovat tiedossa. Moniammatillisuus on vaikea sana, mutta väistämättä se tulee mieleen asiaa pohtiessa. Mitkä konkreettiset taidot sitten korostuvat tulevaisuuden kirjastoammattilaisella?
Tuomas Harviainen: ”Tulevaisuuden ammattilaisten tulee päivittää nykyisiä taitoja: asiakaslähtöistä ajattelua ja kattavaa ymmärrystä tietojen haettavuudesta. Toiseksi suositteluosaaminen on tärkeää. Tiedonhallinnan merkityksen näen kasvavana. Nykyaikaisessa maailmassa yksityisyys on kiistanalaista.”
Satu Salmela: ”Jatkuva oppiminen, jota uteliaisuus ennakoida alalle tärkeitä muutoksia ja sopeutumiskyky tukevat. Tulevaisuuden osaaja tarvitsee vuorovaikutustaitoja: kykyä kuunnella, ymmärtää ja kommunikoida. Kolmanneksi kirjastonhoitaja tarvitsee innovatiivisuutta. Pitää tuntea historia ja tavoitteet, mutta samalla kyvykkyyttä ratkaista ongelmia tässä ja nyt.”
Kati Haanpää: ”Ensinnäkin tulevaisuuden kirjastonhoitajalla tulee olla joustavuutta, jolla vastata työelämän muutoksiin. Toiseksi asiakaspalvelussa korostuvat vuorovaikutustaidot ja yhteistyötaidot. Kolmanneksi tulevaisuuden ammattilaiset tarvitsevat pedagogisia taitoja, joita he voivat käyttää asiakastyössä ja kehittää kollegoiden kanssa entistä paremmiksi.”
Tässä yhteenveto asiantuntijoidemme arvioista tulevaisuuden kirjastoammattilaisen keskeisimmistä taidoista:
• Asiakaslähtöisen ajattelun vahvistaminen ja päivittäminen
• Ennakointitaidot muuttuvassa toimintaympäristössä
• Ihmissuhde-, vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot
• Innovatiivisuus, historian tunteminen ja uudet ratkaisut
• Jatkuvan oppimisen sisäistäminen
• Joustavuus, jolla vastata muutoksiin
• Pedagoginen osaaminen asiakastyössä
• Sopeutumiskyky nopeutuvissa muutoksissa
• Suositteluosaaminen sisältöjen avaamisessa
• Tiedonhaun ja haettavuuden ymmärrys
Blogitekstin pidempi versio on julkaistu alun perin IFLA CPDWL-blogissa otsikolla Future Looks Good! Thoughts of collaboration with LIS educators in Finland.
IFLAmnTrend Report 2021 käännöksen löydät täältä
Blogitekstin on kirjoittanut Tampereen kaupunginkirjaston alueellisen kehittämistehtävän koordinaattori Jarkko Rikkilä, joka on myös Suomen kirjastoseuran hallituksen varapuheenjohtaja kaudella 2021-2022.