Orimattilan kirjastossa tähyillään parhaillaan toiveikkaina tulevaan. Uuden kirjastorakennuksen rakentaminen kaupunkiin näyttää viimeinkin todennäköiseltä vuosien odotuksen jälkeen. Olemme upean mahdollisuuden ja suuren haasteen edessä. Miten suunnitella kirjastorakennus, joka tilojen ja palveluiden puolesta vastaa niihin tarpeisiin, joita tulevaisuuden kirjastonkäyttäjillä on? Pystymmekö ennustamaan miten teknologinen kehitys, yhteiskunnalliset muutokset, asiakkaiden tarpeet ja kirjastotyön ammatillinen rooli muovautuvat seuraavien vuosikymmenten aikana? Millainen on kirjastorakennus, joka kestää aikaa pitkälle tulevaan? Ja ennen kaikkea: miten rakennamme kirjaston, johon jokainen kuntalainen tuntee itsensä tervetulleeksi? Uuden kirjastorakennuksen suunnittelu on fyysisten tilojen lisäksi strateginen päätös siitä, millaista arkea, osallisuutta ja sivistystä Orimattilassa halutaan tukea seuraavien vuosikymmenten ajan.
Orimattilassa kirjasto sijaitsee samassa rakennuksessa taidemuseon kanssa. Kulttuuritaloksi kutsutun rakennuksen tulevaisuutta on visioitu henkilökunnan toimesta vuodesta 2020 asti. Nykyiset tilat eivät vastaa kirjaston eikä museon tarpeita. Kirjaston ja taidemuseon yhteistyötä on tiivistetty viime vuosina ja haluamme jatkossakin toimia saman katon alla yhteiskäyttötiloja ja muita synergiaetuja hyödyntäen. Uudet toimitilat antavat mahdollisuuden myös aivan uusien yhteistyömahdollisuuksien innovointiin. Tulevaisuudessa kirjastolla ja museolla voi olla esimerkiksi yhteiset näyttely‑ ja tapahtumatilat, joissa kirjallisuus, visuaalinen taide ja media yhdistyvät. Uudet tilat antavat entistä paremmat mahdollisuudet yhteiseen yleisötyöhön ja kulttuurikasvatukseen.
Kirjastoalalla on totuttu jatkuviin muutoksiin – milloin kirjastolain uudistusten sanelemana, milloin luontevana reaktiona yhteiskunnan tapahtumiin. Kirjastot ovat kyvykkäitä seuraamaan aikaansa ja muuttamaan toimintaansa tarpeen mukaan, mikäli resurssit ja tilat antavat myöten. Uusien trendien ja heikkojen signaalien havaitseminen sekä niihin reagoiminen on nykykirjastoille välttämätöntä, koska elämme monien samanaikaisten kriisien ja muutosten aikaa. Tulevaisuudennäkymät ovat maailmanlaajuisesti epävarmat ja äkillisetkin muutokset mahdollisia. Tarvitsemme muuntautumiskykyä ja joustavuutta sekä tilojen että toiminnan suhteen. Samalla on kuitenkin yhtä olennaista määritellä missä kulkevat kirjaston vastuun rajat.
Tuoreimmat kirjastoalan ja laajemmin yhteiskunnan muutosta ennustavat raportit on julkaistu kuluvan vuoden alkupuolella. Kirjastojen kansainvälinen kattojärjestö IFLA julkaisi raporttinsa kirjastoalan heikoista signaaleista ja Sitra julkaisi raporttinsa megatrendeistä. Heikot signaalit ovat eräänlaisia trendien esiasteita, joista joko tulee varsinaisia trendejä tai vaihtoehtoisesti niiden vaikutus jää vähäiseksi. Vaikka kaikista heikoista signaaleista ei tule trendejä, auttaa niiden havaitseminen valmistautumaan mahdollisiin tulevaisuuskuviin. Megatrendit puolestaan kuvaavat useista ilmiöistä koostuvaa yleistä kehityssuuntaa. Ne ovat hitaasti muuttuvia ja määrittelevät muutosten laajaa kokonaiskuvaa.
Tuoreimpien raporttien ja muiden kirjastoalan tulevaisuutta ennakoivien asiakirjojen mukaan kirjastojen toimintaan tulee vaikuttamaan mm. tekoälyn ja automaation kehitys, jatkuvasti saatavilla olevan palvelun tarve, kirjastojen sosiaalisen roolin korostuminen ja yhteisölähtöinen toiminnan suunnittelu. Uuden kirjaston suunnittelussa tulee huomioida monimuotoistuva ja ikääntyvä väestö. Kirjastojen rooli kulttuuristen oikeuksien kentällä sekä kestävän kehityksen parissa kasvaa. Kirjastojen hyvinvointivaikutusten merkitys korostuu. Erilaiset kriisit, ilmastonmuutos, lisääntyvä yksinäisyys ja yhteiskunnallinen epäluottamus lisäävät kirjastojen merkitystä osana kaupunkien resilienssiä. Olennainen on myös kirjastojen kasvava rooli kriittisen lukutaidon ja monilukutaidon ohjaustyössä.
Kirjastotyön ammatillinen rooli tulee muuttumaan tekoälyn käytön lisääntymisen myötä. Osa rutiineista siirtyy tekoälyn hoidettaviksi, jolloin henkilökunnalle vapautuu työaikaa vaativampiin tehtäviin kuten asiakaskohtaamisiin ja yleisötyöhön. Tämä vaikuttaa myös tilaratkaisuihin. On varmistettava, että tulevaisuuden kirjastossa on tarpeeksi tiloja mm. yksilöohjaukselle, pienryhmätyöskentelylle ja tapahtumille. Myös digitaalisten aineistojen yleistyminen vaikuttaa siihen, minkälaisia tiloja aineistoille ja asiakaspalvelulle tarvitaan.
Koska tulevaisuuden kirjasto on entistä monimuotoisempi, tarvitsemme helposti muunneltavia tiloja, joiden roolia voimme vaihtaa tarpeen mukaan. Kirjaston jakautuminen erilaisiin vyöhykkeisiin palvelisi monia käyttäjiä yhtä aikaa. Ideaalitilanteessa tapahtumat, opiskelu, työskentely, asiakkaiden ohjaus, vapaa-ajan vietto ja rauhoittuminen voisivat kaikki tapahtua samaan aikaan kirjastossa toisiaan häiritsemättä. Kirjastot voivat tulevaisuudessa tarjota myös eräänlaisia elämystiloja sekä yhteisöllisiä pajatiloja, jotka toimivat alustoina uusille innovaatioille. Muunneltavissa tilaratkaisuissa on kiinnitettävä erityistä huomiota akustiikkaan ja valaisuun. Kirjaston on oltava samaan aikaan sekä rauhoittumisen paikka että aktiivinen yhteisöllinen keskus.
Uutta kirjastoa suunniteltaessa tulee tulevaisuuden visioinnin lisäksi huomioida nykyisten käyttäjien toiveet ja tarpeet. Käyttäjäyhteisön mukanaolo projektissa on varmistettava jo ennen rakentamista. Koska uudesta kirjastosta halutaan yhteisöllinen kaupunkitila, tulee sen suunnittelukin tapahtua yhteisöllisesti erilaiset käyttäjäryhmät huomioiden, myös ei-käyttäjät. Osallistava yhteissuunnittelu parantaa tulevan kirjaston käyttöastetta ja arvostusta. Tämä on olennaista, jotta tulevaisuuden kirjastosta rakentuu käyttäjiensä hyvinvointia ja osallisuutta tukeva, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä tila. Orimattilassa tämän yhteisöllisen keskustelun käyminen on nyt ajankohtaisempaa kuin koskaan.
Blogitekstin on kirjoittanut Orimattilan kaupungin kirjasto- ja museopalveluvastaava Henrika Suna, joka suorittaa työn ohessa kirjasto- ja tietopalvelualan kirjastodiplomiopintoja Turun ammattikorkeakoulussa. Blogiteksti on osa opintoihin kuuluvaa ammattijulkaisukurssia.