Nuortenkirjailija Dess Terentjeva päätti luopua varasuunnitelmasta tulla töihin kirjastoalalle.
Tamperelaisessa kahvilassa Dess Terentjevaa naurattaa ajatus siitä, mitä synnyinmaan Venäjän presidentti tuumaisi hänen kirjoittamistaan kirjoista, etenkin pian ilmestyvästä nuorille suunnatusta Ihanasta.
Kirjan päähenkilö, teini-ikäinen Lilja, ihastuu somessa muunsukupuoliseen Ihanaan, joka osoittautuu isän uuden naisystävän lapseksi.
”Lilja on kiinnostunut seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä sekä queer-ihmisten oikeuksista.
Kirjan kirjoittaminen tuntui tärkeältä”, Terentjeva sanoo.
Ihana-kirja on säeromaani. Lyhyiden säkeiden mittaan kirjoitettu tarina etenee ilmavasti nuoruuden säkenöivällä voimalla.
”Kirsti Kuronen on kirjoittanut säeromaanin nimeltä Pahan puuska, josta pidin kovasti. Myös Aleksander Pushkin oli säeromaani-kirjailija.”
Terentjevalle Pushkin on tärkeä.
”Lapsuudessani Venäjällä viihdytin vieraitamme lausumalla Pushkinin säkeitä.”
Kirjallisuus geeneissä
Dess Terentjevan isoäiti ja äiti ovat molemmat venäjän kielen ja kirjallisuuden opettajia. Iltasadut ja yhdessä lukeminen olivat tärkeä osa lapsuutta.
”Mieleeni on jäänyt erityisesti Bremenin soittoniekat -satu, josta on olemassa myös Neuvostoliiton aikainen animaatio.”
Terentjeva oli kahdeksanvuotias, kun hän muutti äitinsä kanssa Suomeen. Uuden kotimaan kieltä hän opetteli lukemalla lasten kauhukirjoja.
”Äiti toi minulle kirjastosta Pikku Vampyyri -kirjoja, mutta koin ne liian lapsellisiksi. Olin ehkä 11-vuotias, kun lainasin Veren vangit -kauhukirjan. Ala-asteella luin jo aikuisten kirjoja.”
Kauhutarinoiden kirjoittaminen äidinkielen tunneilla oli hauskaa. Alussa tarinat olivat vain muutaman virkkeen mittaisia.
”Innostuin kirjoittamaan niitä sitten myös kotona, ja kiikutin tarinoita opettajalle, joka kannusti jatkamaan kirjoitusharrastusta. Tämä tietenkin auttoi myös suomen kielen oppimisessa.”
Kielen Terentjeva onkin oppinut niin täydellisesti, ettei pieninkään vivahde viittaa siihen, että hänen äidinkielensä on venäjä.
Tarinoita hän alkoi kirjoittaa vasta Suomessa ja suomen kielellä, vaikka voisi kirjoittaa niitä myös venäjäksi.
Äiti ja isoäiti ovat kannustaneet häntä alusta alkaen, samoin kuin jokainen äidinkielen opettaja ala-asteelta alkaen.
”Olen kiitollinen siitä, että minulla on ollut vahva verkosto tukemassa alusta asti.”
Suomalaisista kirjailijoista Sofi Oksanen on tehnyt Terentjevaan suuren vaikutuksen, samoin Pajtim Statovci. Venäläisistä kirjailijoista hänen mieleensä tulee ensimmäisenä Vladimir Sorokin, joka kirjoittaa dystooppista satiiria.
”Jono ja Pyhän Venäjän palveluksessa -kirjat ovat mainioita.”
Terentjevan ystäväpiirissä on myös kirjoittajia. Susanna Hynysen kanssa hän ryhtyi kirjoittamaan Neonkaupunki-fantasiakirjasarjaa, jota LIKE on kustantanut.
”Kun ystäväni huomasivat ilmoituksen WSOY:n kirjoituskilpailusta, he totesivat, että minun on pakko osallistua siihen. Minulla oli meneillään Neonkaupungin toisen osan kirjoittaminen, mutta päätin silti osallistua, sillä kilpailuun haettiin tekstejä myös erilaisia sukupuoli-identeettejä edustavista nuorista.”
Tiedä mistä kirjoitat
Dess Terentjeva sanoo, ettei hän istu kirjoittamaan, ellei tiedä mistä kirjoittaa.
”Tämä työ vaatii suunnitelmallisuutta.”
Neonkaupunki-trilogian kirjoittamisessa suunnitelmallisuuteen kuuluu selkeä työnjako. Terentjeva vastaa dialogista ja Susanna Hynynen toiminnasta.
Sarjassa on seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia hahmoja, jotka kokevat mitä hurjempia seikkailuja ja yhteenottoja rinnakkaistodellisuudessa olevassa kaupungissa.
Kirjoja ei ole saatavilla Venäjällä.
”Enoni tuli Suomeen ostamaan kirjani. Siellä se on hänen kirjahyllyssään koristeena. Harmittaa, ettei sukuni pysty lukemaan kirjojani.”
Terentjeva toivoo, että hänen teoksiaan käännettäisiin myös venäjäksi.
”Jos niitä julkaistaisiin Venäjällä, tulisi kanteen K-18-leima. Olen asennoitunut niin, ettei kirjojani siellä julkaista, mutta venäjänkielisiä lukijoita riittää Suomen lisäksi ympäri maailmaa.”
Neonkaupunki-trilogian ensimmäisen osa on ehdokkaana Fantasiakirjallisuuskilpailussa, jonka järjestää Suomen Tolkien-seura Kontu ry.
Kirja on saanut lukijoilta paljon hyvää palautetta. Myös media on kiinnostunut fantasiatrilogiaa kirjoittavista naisista.
Tulevaisuuden suunnitelmiin Terentjevalla kuuluu aikuisten romaanin kirjoittaminen, johon hän on saanut jo apurahan.
Dess Terentjeva työskentelee jatkossakin sateenkaarikirjallisuuteen erikoistuneena kirjailijana.
”Kun hain Jyväskylän yliopistoon, pidin varasuunnitelmana kirjastouraa. Mutta nyt mennään lujaa, ilman mitään varasuunnitelmaa.”
FAKTA
- Dess Terentjeva
- Syntynyt Petroskoissa vuonna 1992.
- Suomessa hän on asunut vuodesta 2000 alkaen.
- Valmistunut Jyväskylän yliopistosta filosofian maisteriksi pääaineenaan kirjallisuus.
- Kirjoittaa aikuisille suunnattua urbaanifantasiasarjaa yhdessä Susanna Hynysen kanssa. Neonkaupunki 1 ilmestyi viime vuonna ja tänä vuonna julkaistiin sarjan toinen osa Spiraalitie.
- Voittanut WSOY:n Taajuus Z -kirjoituskilpailun säeromaanillaan Ihana, joka ilmestyy lokakuussa.
