Kysyimme kolmelta opiskelijalta, mitä opinnot ovat tähän mennessä antaneet.
Turun ammattikorkeakoulun ensimmäinen kirjastoalan YAMK-opiskelijaryhmä on edennyt opinnoissaan yli puolen välin. Valmistuminen häämöttää joulukuussa 2013.
Opiskelijat tulevat eri puolilta Suomea erilaisista kirjastoista ja työtehtävistä. Kokemuksia ja ideoita jaetaan ja eri kirjastojen toiminnasta ja työtavoista opitaan puolin ja toisin.
Työantajat tukevat opiskelua eri tavoin: osa on saanut osan lähipäivistä työajaksi, mutta itsenäinen työskentely tapahtuu omalla ajalla. Toisilla tilanne on päinvastoin: lähijaksot opiskellaan omalla ajalla, mutta työpaikkaa hyödyttäviä tehtäviä ja kehittämistehtävää on lupa tehdä työajalla.
Suuri osa tehtävistä sovelletaan työelämään, joten työantajan ja työyhteisön tuki on tärkeä.
”Jokaisesta kurssista jotain työhöni”
Kirjastotoimenjohtaja Riikka Uski Aurasta päätti tradenomiksi valmistumisen aikoihin, että hakee YAMK-opintoihin, jos on joskus mahdollista. Opintojen rankkuus on yllättänyt, mutta opiskelumenetelmät ovat olleet vaihtelevia ja sosiaalisia.
Työelämä on koko ajan läsnä opinnoissa ja opiskelijoiden omia kokemuksia käytetään pohja-aineena uuden tiedon omaksumisessa.
”Tuntuu, että olen saanut jokaisesta kurssista jotakin työhöni. Strategisen johtamisen kurssista jäi käteen konkreettisia työvälineitä strategian päivittämiseen, osaamisen johtamisen kurssilla sain tietoa osaamiskartoituksen toteuttamiseen.”
Riikka Uski innostui asiakkuuksien johtamisesta niin, että syventyy kehittämistehtävässä yhteisöllisiin ja asiakkaita osallistaviin menetelmiin. Aihe nousee oman työpaikan tarpeista.
Opiskelu on uskaltautumista, mutta myös luottamista siihen, että asiat järjestyvät ja elämä kantaa.
”Aikaa jäänyt vähemmän uutuuskirjoille. Zumba-harrastus on telakalla toistaiseksi. Itsensä haastaminen on silti niin palkitsevaa, että uhraukset kestää.”
”Vinkkejä omaan opetukseen”
Kirjastonhoitaja Birgitta Kurvinen Jyväskylästä pohti hakuvaiheessa monia käytännön asioita: pitkää opiskelumatkaa, kustannuksia, työn, perheen ja opiskelun yhteensovittamista. Opintojen ennakkotehtävä vaikutti haastavalta, mutta innostavalta. Se vahvisti opiskeluhalua.
Opiskelijan roolin kautta Birgitta saa tietoa opiskelijan kokemuksista ja palvelutarpeista myös kirjaston suhteen. Se on tärkeää, koska Birgitta opettaa opiskelijoille tiedonhankintataitoja. Opintojen aikana hän onkin saanut paljon vinkkejä omaan opetukseen. Hän tarkkailee opettajia ja kouluttajia opiskelijan roolistaan ja miettii, miten oppimista voi edistää. Kehittämistehtävän aiheena on restonomiopiskelijoiden tiedonhankintavalmiudet.
”Käsiteltyjen asioiden pohtiminen toisten kanssa on tärkeää. Se vahvistaa oppimista samoin kuin se, että asioita voi heti soveltaa käytäntöön. Käytännöllisyyden takia opiskelusta hyötyy eniten henkilö, jolla on alalta työkokemusta”, Birgitta sanoo.
”Esiintymisvarmuus on kasvanut”
Informaatikko (ma.) Hanna Kotila Seinäjoelta oli odottanut kirjastoalan YAMK-opintojen alkamista jovuosia. Hannan arkistoista löytyi SeAMKin silloiselle liiketalouden yksikön johtajalle osoitettu kysymys, milloin YAMK-koulutus on alkamassa. Vajaan 10 vuoden odotus päättyi viimein, eikä hakemista tarvinnut pohtia pitkään.
”Minulle on suositeltu yliopisto-opintoja, mutten ole innostunut niistä. YAMK sopii elämäntilanteeseeni paremmin, koska minulla on jo työpaikka ja asuntolaina.”
”Olemme kirjoittaneet esseitä, tehneet laskelmia ja digitarinat. Esiintymisvarmuus on kasvanut ja keskustelutaidot karttuneet. Myös tiedonhankintataidot ovat monipuolistuneet, sillä tehtäviä on pitänyt taustoittaa ammatillisen tiedon avulla.”
”Viime vuodet ovat olleet töissä aikamoista härdelliä, mutta onneksi olen välillä päässyt opintojen pariin ajattelemaan. Kehittämistehtävänäni on laatia Seinäjoen kirjastolle kokoelmapolitiikka.”
Mikä kirjastoalan YAMK?
”Tutkinto (2,5 v) sisältää johtajuuden opintoja siten, että valmistumisen jälkeen opiskelijoilla on hallinnassa henkilöstö-, talous ja strategisen johtamisen taidot. Paketti on ainutlaatuinen ja antaa valmiudet työllistyä myös laajemmin sivistys- ja kulttuuripuolelle. Opiskelu vaatii pitkäjänteisyyttä ja työyhteisön mukanaoloa”, koulutuspäällikkö Olli Mäkinen kertoo.
Koulutus suunnataan ensisijaisesti kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelmissa tradenomin tutkinnon suorittaneille. Myös muilla aiheesta kiinnostuneilla on mahdollisuus hakea, mutta kirjasto- ja informaatioalan opintoja pitää olla suoritettuna vähintään 60 op. Työkokemusta vaaditaan kolme vuotta valmistumisen jälkeen. Pääsykoe koostuu kirjallisesta osiosta, jossa on aineistoessee ja motivaatiotehtävä.
”Ammattimaisten johtajien tarve kirjastoissa on akuutti ja luulen, että kirjastoissakin pitää siirtyä seuraavan sukupolven johtajuuteen”, Mäkinen pohtii.
Lisätietoa hausta ja opiskelusta täältä
Kirjasto- ja tietopalvelu, ylempi AMK-tutkinto
