Bill & Melinda Gates -säätiö julkaisi laajan selvityksen yleisten kirjastojen toiminnan vaikutuksista EU:n alueella.
Bill & Melinda Gates -säätiö julkaisi laajan selvityksen yleisten kirjastojen toiminnan vaikutuksista EU:n alueella. EU-tason vertailutiedolla kirjastojen roolista elinikäisessä oppimisessa, työllistymisessä sekä sähköisen hallinnon ja aktiivisen kansalaisuuden edistäjänä on suuri merkitys sekä kuntalaisten arkea parantavien toimien taustatietona että kansallisen ja EU-tason suuntaviivoja päivitettäessä.
Gates-säätiö tilasi TNS-konsulttiyritykseltä laajan selvityksen yleisten kirjastojen toiminnan vaikutuksista yli 15-vuotiaiden elämään EU:n alueella. Selvityksen piiriin kuuluvissa 17 EU-maassa asuu 90 % EU:n väestöstä. Selvitystä varten haastateltiin yli 24 000 kirjastokävijää ja toteutettiin lähes 18 000 hengen laajuinen kyselytutkimus otannalle koko väestöstä. Lisäksi kussakin maassa toteutettiin viisi kirjastonjohtajien ryhmähaastattelua ja neljä kirjastoissa tietokoneita käyttävien asiakkaiden ryhmäkeskustelua. Pohjoismaista tutkimuksessa mukana olivat Suomi ja Tanska; Ruotsi osallistui vain haastattelututkimuksiin.
Selvityksen tulokset julkaistiin maaliskuussa 2013 EU-alueen käsittävässä loppuraportissa sekä osallistuneista maista laadituissa maaraporteissa. Raportit piirtävät tarkan kuvan kirjastomaisemasta Euroopan unionin alueella. Erityisen huomion kohteena on, Gates-säätiön intressien mukaisesti, tietokoneiden ja verkon käyttö yleisissä kirjastoissa. Tämä rinnalla selvityksessä paneudutaan ansiokkaasti kävijöiden näkemyksiin kirjastojen palveluista ja niiden hyödyllisyydestä.
Yleisten kirjastojen maisema EU:ssa
EU-alueen kaikista yli 15-vuotiaista 23 % ja maahanmuuttajista peräti 37 % on käyttänyt yleistä kirjastoa viimeisen vuoden aikana. Kirjaston käyttö vaihtelee huomattavasti eri EU-maissa. Suurinta se on yli 15-vuotiaiden keskuudessa Suomessa (67 %) ja Tanskassa (57 %), ja vähäisintä Kreikassa (9 %), Bulgariassa ja Portugalissa (12 %), Italiassa (14 %) sekä Romaniassa ja Saksassa (16 %).
20 – 30 % yli 15-vuotiaista käyttää yleistä kirjastoa vuosittain Puolassa, Tsekissä, Espanjassa, Liettuassa ja Ranskassa. Latviassa, Isossa-Britanniassa, Hollannissa ja Belgiassa käyttäjiä on vuosittain 30 – 40 % yli 15-vuotiaista. Kirjastojen käyttö on aktiivisinta niissä maissa, joissa kirjastojen rahoitus asukasta kohden on korkealla tasolla.
Koko EU:n tasolla kirjastojen käyttö vähenee ikäryhmittäin selvästi; pohjoismaissa lasku on kuitenkin loivaa. Viimeisen vuoden aikana EU-maissa kirjastoa käytti 15 – 24 -vuotiaista 38 % (Suomessa 77 %), 25 – 39-vuotiaista 25 % (vrt. 75 %), 40 – 54 –vuotiaista 22 % (vrt. 64 %), 55 – 64 –vuotiaista 18 % (vrt. 59 %) ja yli 65-vuotiaista 14 % (vrt. 58 %).
EU:n alueella on noin 65 000 yleistä kirjastoa. Eniten kirjastoja asukkaita kohden on Latviassa, Liettuassa, Tsekissä ja Bulgariassa, ja vähiten Espanjassa, Hollannissa, Isossa-Britanniassa, Kreikassa, Portugalissa ja Tanskassa. Korrelaatiota kirjastojen asukaslukuun suhteutetun määrän ja käytön välillä ei tutkimuksessa löytynyt.
Koko EU-väestöä koskeneen otantatutkimuksen mukaan 40 % EU:n kansalaisista haluaa kasvattaa kirjastojen rahoitusta, 34 % pitäisi sen nykytasolla ja 5 % olisi valmis sitä laskemaan.
Tietokoneiden ja Internetin käyttö kirjastoissa
Koko EU:n yli 15-vuotiaasta väestöstä 4 % (13,9 miljoonaa) ja suomalaisista 19 % (0,8 miljoonaa) hyödyntää kirjastojen tietokoneita ja pääsyä Internetiin.
Viimeksi kuluneen vuoden aikana EU-maiden yleisten kirjastojen asiakkaista yleisiä tietokoneita ja nettiä käytti 14 %. Heistä yli 90 % pitää tätä palvelua tärkeänä; joka viidennelle kirjasto tarjoaa ainoan maksuttoman pääsyn verkkoon. Ahkerimmat käyttäjät ovat nuoria ja käyttö laskee selvästi ikäryhmittäin. Suomessa kirjaston tietokoneiden ja internetyhteyksien käytön lasku iän myötä on kuitenkin huomattavasti hitaampaa kuin EU-maissa keskimäärin.
EU-maissa joka toinen kirjaston asiakkaista pitää Internetin ja tietokoneen käyttöön opastamista kirjastojen tärkeänä tehtävänä; muita ryhmiä enemmän näiden taitojen hankkimisessa saavat tukea yli 65-vuotiaat sekä etnisiin vähemmistöihin kuuluvat ja maahanmuuttajat. Maahanmuuttajat ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvat myös käyttävät kirjaston tietokoneita muita ryhmiä useammin. Sekä kirjastojen henkilökunta että käyttäjät toivat haastatteluissa esiin tiukan taloudellisen tilanteen yhteydet digitaalisen kuilun syvenemiseen, mikäli kirjastot eivät jatkossa kykenisi tarjoamaan yleisiä tietokoneita ja internetyhteyksiä kasvavalle väestönosalle, jolla ei ole niihin maksutonta pääsyä muualta.
Kirjaston tietokoneita käyttävistä asiakkaista 30 % (4,1 miljoonaa henkilöä) hyödynsi niitä viimeisen vuoden aikana työllistymiseen tähtäävässä toiminnassa (työnhaku, avointen työpaikkojen etsiminen, ansioluettelon laatiminen) ja 20 % omassa työssään (2,7 miljoonaa henkilöä). Molemmissa käyttötavoissa suomalaiset jäivät alle keskiarvon. Suomen osalta työllistymisen ja työnteon tukemisen kehittyneet muodot nousevat esiin tutkimuksen laadullisessa analyysissa. Meillä kirjastot mm. tarjoavat tiloja ”liikkuville toimistoille” ja neuvovat maahanmuuttajia hakukaavakkeiden täytössä. Suomessa kirjastojen tietokoneita ja nettiä käytti työnhakuun viimeksi kuluneen vuoden aikana noin 34 000 henkilöä.
Selvityksen mukaan kotien verkkoyhteydet korreloivat myönteisesti Internetin käyttöön myös yleisistä kirjastoista. Hollannissa, Tanskassa, Suomessa, Saksassa ja Isossa-Britanniassa yli 80 % kotitalouksista on nettiyhteydet. Suomalaiset ja tanskalaiset ovat ahkerimpia verkon käyttäjiä myös yleisissä kirjastoissa.
Elinikäinen oppiminen ja aktiivinen kansalaisuus
Yleisillä kirjastoilla on keskeinen rooli tavoitteellisessa, nonformaalissa oppimisessa sekä arjen tilanteissa tapahtuvassa, informaalissa oppimisessa (mm. luennot, tietokoneen käytön opastaminen, työnhaussa avustaminen). Kaikkiaan 24 miljoonaa yli 15-vuotiasta EU:n alueella, neljännes kirjastojen asiakkaista em. ikäryhmissä, on osallistunut oppimistapahtumaan kirjastossa viimeksi kuluneen vuoden aikana. Suomi on tässä vertailussa prosentuaalisesti lähellä keskiarvoa. Suuret kokonaiskäyttäjämäärät nostavat kuitenkin oppimistapahtumaan osallistuvien suomalaisten määrän lähes 700 000 henkeen.
Etelä- ja Itä-Euroopassa asuvat hyödyntävät kirjastossa nettiä postaamiseen, verkkokyselyihin vastaamiseen hallinnollisten ja kuluttaja-asioiden selvittämiseen selvästi pohjois- ja länsieurooppalaisia enemmän. Etniset vähemmistöt ja romanit käyttävät muita väestöryhmiä enemmän viranomaisten verkkopalveluja kirjastoista. Suomessa tehdyissä henkilökunnan haastatteluissa nousivat esiin viranomaisten verkkosivuihin, verottajan verkkopalveluihin ja Kelan palvelujen käyttöön opastaminen osana tietoyhteiskunta- ja ICT-kursseja.
Enemmistö kirjastojen tietokoneita ja verkkoa käyttäneistä piti niitä tärkeinä elinikäisessä oppimisessa ja aktiivisessa osallistumisessa yhteiskuntaan. Kirjastojen henkilökunta sekä Suomessa että muualla Euroopassa nosti esiin tietokoneiden käytön ja tiedonhaun oppimisen merkityksen sosiaalisen osallisuuden edistämisessä; erityisen selvästi tämä näkyy ikääntyvien ja sosiaalisesti heikommassa asemassa olevien väestöryhmien kohdalla.
Käyttäjien näkemyksiä yleisten kirjastojen toiminnasta
Yhdeksälle kymmenestä asiakkaasta kirjasto on saavutettava, ystävällinen ja tarjoaa pääsyn tietoon. Kolmelle neljästä se on poliittisesti neutraali ympäristö, nykyaikainen ja innovatiivinen. Henkilökuntaa pitää erittäin osaavana EU-maissa keskimäärin 43 % ja Suomessa 55 % kirjaston käyttäjistä.
Kaksi kolmesta EU:n alueella asuvasta kokee, että yleiset kirjastot vastaavat yhteisön tarpeisiin vähintään melko hyvin. Koko väestöstä neljännes oli käyttänyt kirjastoa viimeisen vuoden aikana; tämä selittää pitkälti sen, miksi noin kolmanneksella ei ollut asiaan kantaa. Suomalaiset ovat tässäkin omassa sarjassaan. Koko väestöstä (yli 15-vuotiaat) 90 % pitää kirjastoja vähintään melko hyvinä vastaamaan yhteisön tarpeisiin ja erittäin tyytyväisiä on 45 %.
Yhteiskuntaan osallistumisen tukemisessa kirjastojen merkitys koetaan tärkeäksi kaikkialla Euroopassa. Infrastruktuurin taso, palvelut ja asiakasmäärät vaihtelevat suuresti eri maissa, mutta taloudellisen ja sosiaalisen saavutettavuuden perusta on yhteinen. Selvityksen tuloksissa on paljon ammennettavaa sekä suomalaisten kirjastojen kehittämisessä vastaamaan arjen tarpeisiin että yleisten kirjastojen ankkuroimisessa EU:n agendalle erityisesti elinikäisen oppimisen, digitaalisen informaation käytön ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistamisen alueilla.
Mikä Bill & Melinda Gates -säätiö?
Bill & Melinda Gates -säätiön globaalin kehityksen avustusohjelman viidestä osa-alueesta yksi keskittyy kirjastoihin. Global Libraries -ohjelmalla lisätään tietokoneiden ja verkon ilmaista käyttöä erityisesti kehittyvien maiden yleisissä kirjastoissa. Esimerkiksi Latviassa Global Libraries -ohjelmasta on rahoitettu 19,8 miljoonalla dollarilla tietokoneiden hankkimista, käyttäjille ilmaisia verkkoyhteyksiä ja henkilöstön kouluttamista. http://www.gatesfoundation.org/
