Koulun ja opetuksen tavoitteet ja toimintatavat risteävät kirjaston toimintaa jatkuvasti. Pulmana on, näkeekö koulu kirjaston samoin kuin me itse näemme.
YLE kysyi verkkosivuillaan elokuussa, mitä koulussa pitäisi nykypäivänä opettaa. Mielipiteitä riitti laidasta laitaan. Lisää tätä, vähemmän tuota, ja tuo pois kokonaan. Ensimmäisinä listassa loistivat kirjastoille tutut asiat. Näkemysten mukaan koulussa pitää opettaa medialukutaitoa, lähdekriittisyyttä, argumentointia sekä tiedonhankintaa.
KIRJASTON kannalta on elintärkeää seurata keskustelua ja osallistua siihen. Koulun ja opetuksen tavoitteet ja toimintatavat risteävät kirjaston toimintaa jatkuvasti. Pulmana on, näkeekö koulu kirjaston samoin kuin me itse näemme. Huomataanko kirjastojen pedagoginen toiminta, jossa lasten ja nuorten media- ja lukutaitoja vahvistetaan myös leikin, pelien ja muun toiminnan avulla?
UUDET perusopetuksen opetussuunnitelmat tulevat käyttöön vuonna 2016. Suunnitelmatyö on kirjastoille aina iskun paikka. On tärkeää päästä mukaan paikalliseen suunnitteluun. On otettava selvää sen etenemisestä ja verkostoiduttava sekä päättäjien, rehtoreiden että yksittäisten opettajien kanssa. On jälleen aika tuoda esiin kirjaston merkitys aktiivisena oppimisympäristönä, jossa oppilaat ja myös opettajat saavat aineistojen lisäksi ohjausta ja tukea tiedonhankinnassa ja lukutaidossa.
SUUNNITELMAN pedagoginen henki on, että painotus siirtyy sisällöistä menetelmiin ja siihen, miten asioita opitaan. Teemaopiskelu, projektityöskentely ja monipuolinen yhdessä työskentely ovat tulevaisuutta.
TEEMAOPISKELUSSA oppiaineiden rajat loivenevat, kun ilmiöitä yhdistellään uusilla tavoilla. Se vaatii koulun ja kirjaston huolellista suunnittelua. Tavoitteista, menetelmistä ja arvioinnista pitää olla yhteinen käsitys. Parhaimmillaan kirjasto voi olla jopa silta oppiaineiden välillä. Paikka, joka tarjoaa sisältöjä ja osaamista oppimisen tueksi luokan ja oppiaineen reunoilla ja ulkopuolella.
TIETO- JA VIESTINTÄTEKNISIÄ taitoja opiskellaan kaikissa aineissa. Kirjasto- ja tiedonhankintataidot eivät ole vain äidinkielenopetuksen vastuulla vaan jokainen opettaja opettaa oman oppiaineensa kieltä ja sanastoa, tiedonmuodostuksen periaatteita, tiedonlähteitä ja kriittistä lukutaitoa. Reaaliaineisiin liittyvät tiedonhankintataidot ja lähdekriittisyys ovat erityisen välttämättömiä. Kirjaston kokoelmia ja osaavaa henkilökuntaa tarvitaan entistä kiivaammin, kun verkkotiedonhaun ongelmat ovat tiedossa. Googlella saadut tulokset voivat olla toki miellyttäviä, mutta tarjota pahimmillaan vasta-ajatuksilta suljettuja näkemyssiiloja ja informaatiokuplia.
KIRJASTOISSA tarvitaan pedagogista osaamista, ohjaustaitoja sekä vuorovaikutus- ja lobbausrohkeutta. Oppilaille parasta palvelua ei ole, että virkailija tekee hänelle kaiken valmiiksi. Parasta palvelua on auttaa oppilaita ajattelemaan, kysymään ja kyseenalaistamaan, arvioimaan löytämäänsä tietoa.
