Kirjastoammatit-sarja, osa 8: Kirjastonhoitaja ja kirjastovirkailija
Kirjastoammatit
Osa 8: Kirjastonhoitaja ja kirjastovirkailija
Kirjastoissa työskentelee kirjastonhoitajia ja kirjastovirkailijoita, mutta mikä on näiden kahden toimenkuvan ero? Ja miksi hoitaja tienaa paremmin kuin virkailija?
Kirjastonhoitajan tai -virkailijan toimenkuvien ero ei välttämättä näy asiakkaalle, eikä työ käytännössä välttämättä juurikaan eroa. Ei ainakaan Ylöjärven kirjastossa.
Siellä niin hoitajat kuin virkailijat tekevät samoja perustöitä. Aamut aloitetaan hyllyjen täyttämisellä, asiakaspalvelussa istuu jokainen vuorollaan ja tietopalvelua saa tehdä myös kirjastovirkailija, mikä ei kaikissa kirjastoissa ole tavallista.
”Täällä jokainen tekee osaamisensa ja mielenkiintonsa mukaan”, kirjastovirkailija Lenita Haapasalo kertoo. Hänen vastuualueenaan on kirjojen korjaaminen. Se onkin perinteisesti virkailijan työtä, mutta Haapasalo tekee myös kirjojen poistoja.
”Sain alkaa tehdä myös poistoja, koska kirjoja korjatessani näen mitä kirjoja luetaan eli mitä ei voi poistaa. Tilastot taas kertovat sen, mitä ei lainata.”
Selkein ero virkailijan ja hoitajan titteleissä on koulutuksessa ja palkassa: kirjastonhoitaja on perinteisesti ollut korkeammin koulutettu ja siksi myös hieman paremmin palkattu kuin virkailija.
”Kun näistä työtehtävien eroista puhutaan, niin on erikoista, että virkailijoiden koulutuksessa opetetaan poistot ja hankinnat ja luetteloinnit, jotka ovat monissa kirjastoissa hoitajien tehtäviä”, Haapasalo miettii.
Hankinnat hoitajien hommaa
Yksi tehtävä, jota Ylöjärvenkin kirjastossa tekevät pääsääntöisesti vain kirjastonhoitajat, on kirjojen hankinta.
”Ei tälle työnjaolle ole mitään virallista syytä, jostakin on vain jäänyt sellainen perinne. Mitään vastuukysymystä tähän ei liity”, kirjastonhoitaja Jussi Lehtinen sanoo.
Vaikka virkailijoiden koulutus onkin käytännönläheisempää, kuuluu yliopiston koulutukseen työharjoittelujakso, jossa opitaan konkreettisia työtehtäviä.
”Yliopisto-opintojen etu on monipuolisten aineiden tuoma yleissivistys, josta on kyllä hyötyä kirjastotyössä”, Lehtinen kertoo.
Haapasalo on samaa mieltä. Hän on pannut merkille, että moni 
kirjastonhoitaja on opiskellut yliopistossa myös kirjallisuustiedettä. Sen vuoksi heillä voi olla kirjallisuuden tuntemus virkailijoita paremmin hallussa.
Ylöjärvellä ei ole hierarkioita
Miten sitten tehdään töitä yhdessä, kun tehtävät ovat samat, mutta palkka eri? Eikö siitä synny ongelmia työkavereiden kesken?
”No ei niissä palkoissa kyllä todellisuudessa ole kovin suurta eroa”, Lehtinen sanoo.
”Pidän työstäni ja sen monipuolisuudesta. Olen muun muassa saanut suunnitella meidän kirjastoautomme päältä ja sisältä yksin, koska olin siitä innostunut. Ei tulisi mieleen sanoa, että en tee jotakin, koska en saa siitä palkkaa”, Haapasalo vastaa.
Palkkaerojen hyväksymiseen saattaa yleisesti vaikuttaa tietoisuus siitä, että suurempaa palkkaa saavalla on useimmiten pidempi opiskeluaika takana. Sen sijaan silloin saattaa harmittaa, jos ei saa koulutustaan vastaavaa tehtävää ja palkkaa. Lehtisellä on tästä kokemusta:
”Olin valmistumiseni jälkeen ensin vuoden ylimääräisenä hoitajana täällä Ylöjärvellä. Sitten sain vakituisen paikan, mutta se oli virkailijan paikka. Silloin kyllä vähän harmitti, koska minulla oli ylempi korkeakoulututkinto ja tein samoja työtehtäviä kuin hoitajat, mutta palkkani oli virkailijan. Kolme vuotta myöhemmin nimikkeeni muutettiin kirjastonhoitajaksi. ”
Ylöjärveltä ei löydy arvoasetelmia. Eivätkä Haapasalo ja Lehtinen ainakaan myönnä, että palkkaeroilla olisi vaikutusta heidän työyhteisössään. Kirjastonhoitajan ja kirjastovirkailijan työt tuntuvat täällä eroavan toisistaan juuri niin vähän kuin miltä se asiakkaille näyttää.
Haapasalo on huomannut, ettei titteleillä ole asiakkaille mitään merkitystä, ja että ne ymmärretään usein väärin. ”Lakkasin korjailemasta nimikettäni, kun ihmiset sanoivat aina, että ai sinä oletkin oikein virkailija etkä mikään hoitaja!” Haapasalo nauraa.
***************************
Lenita Haapasalon mahdollinen työpäivä:
7.45−9.50 hyllytystä
10.00−12.00 asiakaspalvelua
12.00−12.30 ruokatunti
12.30−15.30 kirjojen korjausta, poistoja
Vaihtoehtoisesti autossa:
7.45−8.30 hyllytystä kirjastossa tai autossa
8.30−13.30 asiakaspalvelua autossa
13.30−15.00 kirjojen korjausta, poistoja
Jussi Lehtisen mahdollinen työpäivä:
8:00 – 9:30 hyllytystä
9:30 – 11:30 kokoelmatyötä
11:30 – 12:00 lounastauko
12:00 – 13:45 asiakaspalvelua
13:45 – 14:00 kahvitauko
14:00 – 14:30 kokoelmatyötä
14:30 – 15:45 digitointiopastusta
CV: Jussi Lehtinen
Filosofian maisteri 2003 (pääaineena yleinen historia, informaatiotutkimus sivuaineena)
Kirjastotyössä Ylöjärven Leijassa vuodesta 2003
CV: Lenita Haapasalo
Ylioppilas 1985
Kirjastomerkonomi 2007
Työhistoria Leijassa:
Harjoittelija 2002
Työllistetty 2002−2004
Kirjastovirkailijan sijaisuus 2005−2006
Kirjastovirkailija 2007−
*******************************************
INFO
- Kirjastonhoitajien ja virkailijoiden toimenkuvissa ei enää ole suurta eroa, mutta perinteisesti hoitajat ovat olleet korkeammin koulutettuja.
- Kunnat saavat itse määritellä virkailijoiden ja hoitajien tutkintovaatimukset (lain puitteissa).
- Peruspalkka molemmilla on 1700–2500 € + lisät riippuen työtehtävistä.
LUE TÄÄLTÄ MUUT SARJAN OSAT!
