Turun pääkirjastossa työskentelevä Marja Johansson opettaa asiakkaille yksityisyyden suojaamista verkossa.
Ennen älylaitteiden aikaa meitä varoiteltiin jälkien jättämisestä Internetiin, maalattiin uhkakuvia, että kerran nettiin lataamaasi et saa sieltä enää pois.
Tänään luovutamme tietojamme mainostajille ja kaupallisille tahoille huolettomasti ilmaisia älysovelluksia ja -palveluja vastaan.
Edward Snowdenin NSA-paljastusten jälkeen tietoisuus joukkovalvonnasta levisi laajalti. Mutta miten joukkovalvonta näkyy arkielämässämme, tai miten yksityisyydensuojaa voisi parantaa?
Tätä on pohtinut paljon Turun pääkirjastossa tieto-osastolla työskentelevä, aiheeseen perehtynyt kirjastonhoitaja Marja Johansson. Hän on vetänyt kirjastossa Verkossa Snowdenin jälkeen -opastuksia, joissa esitellään vaihtoehtoisia hakukoneita Googlelle ja pohditaan lähdekritiikin merkitystä.
Kaikki toimii koodilla
34-vuotias kirjastonhoitaja on vähitellen alkanut mieltää työtään kirjastossa mahdollisuutena yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.
”Asiakaskuntamme on laaja ja nostamamme asiat tavoittavat monia erilaisia ihmisiä.”
Sekä lasten että aikuisten mediakasvatus on tullut jäädäkseen, ja kirjastolla on tässä vahva osansa. Kriittistä ajattelua tulisi Marjan mielestä soveltaa nykyisessä tietoyhteiskunnassa entistä vahvemmin.
”Arjessamme kaikki toimii nykyään koodilla. Ohjelmointia opetetaan jo peruskouluissa – tässä olisi parhaimmillaan mahdollisuuksia antaa tarvittavia työkaluja arjen ymmärtämiseen. Arjen mekaniikan ymmärtäminen voisi avata ovia sen muuttamiseen, ettei meistä tule vain suurten yritysten tuotteiden kuluttajia.”
Filtterikuplailmiö
Paljastukset NSA:n eli Yhdysvaltain salaisen palvelun kansainvälisestä vakoilusta mm. Applen, Microsoftin, Yahoon, Skypen ja Googlen kautta saattavat äkkiseltään tuntua kaukaisilta tarinoilta, mutta esimerkkejä löytyy läheisemmiltäkin alueilta.
Marja muistuttaa tunnetulla tapauksella, jossa Wired-lehden toimittaja Mat Honan peukutti kahden vuorokauden aikana facebook-profiilissaan kaikkea, mitä sinne tuli näkyviin. Nopeasti hävisivät Honanin feedistä ihmisten päivitykset kokonaan, ja näkyviin tuli vain tuotteiden mainoksia ja mielipidevaikuttamisviestintää.
”Tätä kutsutaan filtterikuplailmiöksi, eli hakutulokset räätälöityvät sen perusteella, mitä hakuja on aiemmin tehty. Datan kerääminen kaupallista tuotemarkkinointia varten on eräänlaista valvontaa sekin”, Marja toteaa.
Ilmaisen ja nopean palvelun hinta?
Marjaa on innoittanut Yhdysvalloissa perustettu Library Freedom Project, jolla on hyvät opetus- ja keskustelumateriaalit kirjastotyöntekijöille tietoturva- ja yksityisyydensuoja-aiheista.
”Monet hakukoneet, sähköpostit ja pikaviestintäpalvelimet tallentavat käyttäjiensä hakuja ja tietoja. Ilmaista palvelua vastaan luovutamme vapaaehtoisesti paljon tietoa itsestämme. On syytä kysyä, mistä olemme valmiit luopumaan nopean ja ilmaisen palvelun nimissä, ja mitä yhteiskunnallisia seurauksia siitä voi meille kaikille koitua”.
Kyse ei ole siis vain omien tietojen turvallisuudesta tai tästä hetkestä. Klikkaukset ja tykkäykset sosiaalisessa mediassa ja muualla verkossa, ja vaikkapa evästeiden hyväksynnät tallentuvat paljon laajemmassa mittakaavassa. Voidaan miettiä, mihin näitä kaikkia tallennettuja tietoja saatetaan esimerkiksi kolmenkymmenen vuoden päästä käyttää.
”Massavalvontaa puolustetaan terrorismilta suojautumisen nimissä, mutta valvonta mahdollistaa erilaisten ryhmien syrjintää, oli sitten kyse poliittisesta tai uskonnollisesta kannasta. Myös diktatuurisissa valtioissa toimivien journalistien kannalta on elintärkeää, että vapaita viestintäkanavia löytyy.”
Keskustelua ja tietoa
Marjan mielestä on tärkeää, että keskustelua kaikkia koskettavista, ajankohtaisista aiheista käydään mahdollisimman monipuolisesti.
”Tarkoituksena ei ole kuitenkaan pelotella, vaan herätellä ja ylläpitää keskustelua ja tietoisuutta näistä asioista”.
Marja vastaa Turun pääkirjastossa aikuisten mediakasvatuksesta ja verkkopalvelujen kehittämisestä. Verkossa Snowdenin jälkeen –opastuksessa keskustellaan sekä valtiollisesta että kaupallisesta tiedonkeräämisestä, ja niiden implikaatioista nykypäivän elämään ja demokratiaan.
”Samalla katsotaan vaihtoehtoja kaupallisille hakukoneille ja viestintävälineille, joilla on yksityisyys- ja sananvapausnäkökulma hakupalveluihin. Näitä ovat esimerkiksi Startpage ja Duck Duck Go.”
Miten sitten voi tietää, että itseään vapaaksi mainostavat palvelut todella ovat mitä lupaavat?
”Se onkin hyvä kysymys. Joillain palveluilla on sertifikaatti luotettavuudesta, mutta kaikkea ei tietenkään voi aina tietää. Hyvä on kuitenkin käyttää avoimen lähdekoodin tuotteita, joiden koodi on vapaasti tarkasteltavissa.”
Marja kannustaa verkkokäyttäytymisessä ja nykyisessä tietoyhteiskunnassa ylipäätään lähdekritiikkiin, oli sitten kyseessä tiedonhaku Wikipediasta tai linkin jakaminen sosiaalisessa mediassa.
”Verkosta löytyy paitsi sosiaalisen median tunnekuohua myös eri tahojen tietoista väärien tietojen levittämistä ja trollaamista. Tässä vaaditaan medialukutaitoa ja kriittisyyttä, kaikkea ei pidä ottaa totuutena sellaisenaan vastaan”, herättelee Marja.
Marja Johanssonin
vinkit verkkokäyttäytymiseen:
* TUE palveluja ja yrityksiä, jotka välittävät yksityisyydestäsi ja kehittävät yksityisyyttä vaalivia palveluja. Joskus voi olla perusteltua maksaa hyvästä palvelusta rahalla mieluummin kuin tiedoillasi.
* SUOSI avointa lähdekoodia. Avoimella lähdekoodilla toimivat ohjelmat tuovat vallan takaisin käyttäjien käsiin ja ovat vapaasti tarkasteltavissa. Firefox ja Open Office ovat ehkä tunnetuimpia avoimen lähdekoodin tuotteita.
* TUTUSTU eri verkkoselaimiin – kuka omistaa selaimesi? Millaisia välineitä se tarjoaa yksityisyyden suojan hallintaan?
* OPETTELE evästeitä ja niiden hallintaa. Evästeet ovat vierailtujen sivustojen tietokoneelle tallentamia tietoja. Ne sisältävät usein verkkosivujen asetuksiin liittyviä tietoja, kuten kieli- tai sijaintitietoja.
Kun palaat sivulle myöhemmin, selain lähettää takaisin sivulle kuuluvat evästeet. Voit halutessasi kuitenkin muuttaa verkkoselaimen oletusasetuksia niin ettei evästeitä aseteta, tai että sinulta kysytään lupa aina kun evästettä yritetään asettaa.
* MUISTA, että sinä päätät itse mitä haluat paljastaa itsestäsi, kenelle ja miksi: käy esimerkiksi läpi yksityisyysasetuksiasi sosiaalisen median tilissäsi.
* VERKOSTA löytyy paljon hyviä opastuksia siihen, miten luot vahvoja salasanoja. Älä myöskään käytä samaa salasanaa joka paikassa.
Kollegat kertovat Marjasta:
”Olen työskennellyt Marjan kanssa nelisen vuotta. Marja on työkaverina idearikas, luotettava, empaattinen ja rohkea. Hän ei pelkää puuttua epäkohtiin. Parasta ovat silti kahvitauot; Marja on hauska ja syvällinen, hänen seurassaan voi unohtaa hetkeksi työt ja keskustella evoluutiosta, kirjallisuudesta, unista tai vaikka makukokemuksista.”
Kitti Nurmi, kirjastonhoitaja
”Marja on työssään aikaansaava ja hän on aina valmis auttamaan sekä opastamaan muita. Hän tuo myös rohkeasti esille uusia ideoita ja näkökulmia asioihin.”
Pauliina Vanhala, vs. palvelupäällikkö
CV
CV - Opinnot:
Yleinen kirjallisuustiede, filosofian maisteri, Lundin yliopisto, tutkintovuosi 2007
Kirjasto- ja informaatiotutkimus, filosofian maisteri, tutkintovuosi 2007
(opiskeli Lundissa 2000-2007)
- Työhistoria:
Turun kaupunginkirjasto 2012-
Kirjastonhoitajan vakanssi pääkirjaston tieto-osastolla. Vastuualueina asiakaspalvelu, kokoelmanhoitoa, verkkopalvelut, tapahtumatuotanto, ruotsinkielisen tietoaineiston valinta ja aikuisten mediakasvatus.
Turun kaupunginkirjasto 2011-2012
Kirjastonhoitajan sijaisuus pääkirjaston tieto-osastolla.
Turun kaupunginkirjasto 2010-2011
Kirjastonhoitajan sijaisuus Pansion kirjastossa.
Turun kaupunginkirjasto 2010-2010
Puolivuotinen työharjoittelu pääkirjaston musiikkiosastolla.
Tumban kirjasto, Botkyrka 2007-2008
Kirjastonhoitajan sijaisuus: lasten- ja nuortenpalvelut ja aikuisten sähköiset palvelut.
Albyn kirjasto, Botkyrka 2008-2008
Määräaikainen työsuhde Albyn uuden kirjaston avaamisen aikana. Aikuisten palvelut ja sähköiset palvelut.
Malmön korkeakoulun kirjasto 2006-2007
Sivutyö apulaisena opiskeluaikana.
Lundin kaupunginkirjasto 2005-2007
Sivutyö apulaisena opiskeluaikana.
