Tätä et tiennyt kirjastosta

Kirjasto tekee paljon muutakin kuin lainaa kirjoja.

Lataa kirjastofaktat pdf:nä

1. Kirjasto on edullinen palvelu

Kirjaston kulut ovat vain noin prosentti kunnan menoista. Kuntien väliset erot kirjastojen rahoittamisessa ovat kasvussa. Tämä kehitys pitää pysäyttää.

Vuonna 2017 kirjastojen toimintakulut vaihtelivat 26 eurosta 176 euroon asukasta kohden. Keskimäärin kunnat käyttivät kirjastopalveluihin vuodessa 57 euroa per asukas.

Lähde: Kuntaliiton kustannusrakenne -sivusto ja Suomen yleisten kirjastojen tilastot

2. Kirjastojen käyttö ja Pisa-menestys kohtaavat

Kirjastojen lainaus oli kaikkein suurinta vuosituhannen taitteessa (1995-2005). Samaan aikaan suomalaisten koululaisten Pisa-menestys oli huipussaan. Pisa-testien tärkein tulos oli se, että suomalaislasten lukuhalu oli maailman huippua. Pisa-menestyksen ja aktiivisen kirjastonkäytön välinen yhteys kertoo kirjaston merkityksestä lukutaidolle.

Lue lisää Tampereen yliopiston dosentin Ilkka Mäkisen artikkelista: Kirjaston huippuvuodet ja Suomen Pisa-menestys tulivat yhtä aikaa (2018)

 

3. Lastenkirjoja tarvitaan lisää

Tutkimusten mukaan sujuva lukutaito kehittyy vain lukemalla aktiivisesti erilaisia tekstejä vapaa-ajalla. Kirjastossa lapselle tärkeintä on houkutteleva tarjonta ja henkilökohtainen palvelu.

Lastenkirjoja lainataan suhteellisesti enemmän kuin aikuisten kirjoja, mutta niitä hankitaan tarvetta vähemmän. Suomi on jäljessä kansainvälisestä suosituksesta lastenkirjojen hankinnassa kirjastoihin. Suosituksen mukaan kirjoja pitäisi hankkia kirjastoihin 1 per lapsi vuodessa, Suomessa jäädään lukuun 0,7. 

Lähde: Aluehallintoviraston peruspalvelujen arviointiraportti (julk. 2018). Kirjastotoimessa arviointikohteena oli kirjastopalvelut lasten lukemisen ja lukutaidon edistäjänä. 

4. Kirjastonhoitaja sytyttää lukuhalun

Suomalaisten lukutaidon heikkenemisestä on huolestuttavia merkkejä. Pojat ovat selvästi heikompia lukemaan kuin tytöt. Monilla aikuisilla on merkittäviä puutteita lukutaidossa.

Koululaisten into lukemiseen pitää sytyttää uudelleen. Opettajien mukaan kirjasto on keskeinen lukuinnon herättäjä. Suomen Kulttuurirahaston luokanopettajille tekemän kyselyn mukaan kirjaston kirjavinkkaus on suosituin lukemiseen kannustava työtapa.

Lasten ja nuorten lukemaan innostaminen on vaativaa työtä. Tarvitsemme lisää ammattitaitoisia kirjastotyöntekijöitä kehittämään kirjastoja ja palvelemaan ihmisiä. 

Lähde: Grünthal, S. Hiidenmaa, P., Routarinne, S., Satokangas, H. & Tainio, L. tulossa 2019: Alakoulun kirjallisuuskasvatusta kartoittamassa: Lukuklaanin opettajakyselyn tuloksia Teoksessa Rautiainen, M. & Tarnanen, M. (toim.), Tutkimuksesta luokkahuoneisiin. Suomen ainedidaktinen tutkimusseura ry, Vuosikerta 15. s. 161-180 (Ainedidaktisia julkaisuja 15).

 

5. Koko kansan e-kirjasto on tulevaisuutta

Lukemiskulttuuri on murroksessa. Lukemisen tapoja on nyt käytettävissämme enemmän kuin koskaan. Meillä on unelma kuntien yhteisestä e-kirjastosta, joka tarjoaisi pääsyn e-kirjaan asukkaan paikkakunnasta riippumatta. E-kirjastojen kehittyessä on tärkeää huolehtia myös siitä, että kirjallisuuden tekijät saavat lainauskorvauksen digitaalisen teoksen lainauksesta.

Lähde: Suomen yleisten kirjastojen tilastot, *huom. vuoden 2018 luku on arvio.

6. Kirjastot opettavat digiä

Kirjastot ovat opastaneet ihmisiä digiin siitä asti, kun internet tuli Suomeen. Yhteiskunnan palvelujen digitalisoituessa opastuksen tarve kasvaa. Asiakkaat tarvitsevat opastusta tietokoneen ja mobiililaitteiden käytössä, sähköpostin käytössä, verkkotiedonhaussa ja eri verkkopalvelujen käytössä.

Suomessa on poikkeuksellisen laaja kirjastoverkko, sillä lain mukaan jokaisessa kunnassa on oltava kirjasto. Siksi kirjastoja kehittämällä voimme saada tasa-arvoisen digituen kaikkien saataville.