Muihin mantuihin tutustuminen on kuulunut elämääni lapsesta asti, ja jossain vaiheessa kansainvälisyys tuli myös osaksi työelämää. Kuten Kirjastoseuran kansainvälisyystutkimuksessakin (2020) havaittiin, tärkein osuus omallakin kohdalla oli esihenkilön tuella ja esimerkillä. Celian silloinen osastonjohtaja Päivi Voutilainen piti kansainvälisten tehtävien vaikuttavuutta ja verkostoja suuressa arvossa ja hyödynsi niitä monipuolisesti työssään. Päivin myötä kansainvälisistä tehtävistä tuli osa viraston normaalia toimintaa ja työnkuvia ja sitä kautta niihin alkoi löytyä myös työaikaa ja matkarahaa.
Kansainvälisestä työstä on kiistatonta hyötyä: saa tavata kollegoita eri puolilta maailmaa, käydä mielenkiintoisia keskusteluja, rakentaa verkostoja ja solmia ystävyyssuhteitakin. Oppii ymmärtämään ja arvostamaan erilaisuutta ja moninaisia tapoja toimia, mikä antaa mahdollisuuden pohtia omaa tekemistä uudella tavalla. Kiintoisia oppeja ja kokemuksia omaan työhön soveltamalla kansainvälisestä ulottuvuudesta tulee osa työpaikan arkea ja organisaation toiminnan kehittämistä.
Ja koska kansainvälinen kokemus väistämättä jossain vaiheessa tuottaa mahdollisuuksia kansainvälisiin luottamustehtäviin ja kehittämishankkeisiin, pääsee oma osaaminen kehittymään hurjasti. Myös kielitaito paranee ja itsetunto kohenee, kun selviytyy lumimyrskyn lamauttamassa amerikkalaisessa suurkaupungissa sille yhdelle lennolle, joka Eurooppaan sinä iltana lähtee, tai matkustaa yksin maitse ja meritse ja maitse ja meritse kolme vuorokautta putkeen Keski-Englannista Helsinkiin. No, tuhkapilven alla en kyllä ollut aivan yksin liikkeellä, ja matkalla kuultuja sankaritarinoita (tyyliin ”otin ja pyöräilin yli Alppien…”) on vieläkin hauska muistella. Sillä reissulla tuli myös tutustuttua Amsterdamin upeaan kirjastoon yöjunan lähtöä odotellessa!
Kansainvälisen työn myötä pääsee kokemaan muutakin jännittävää: olen syönyt päivällistä Pariisin upeassa kaupungintalossa Hôtel de Villessa sekä ihka-aidon lordin seurassa Lontoon House of Lordsissa. Olen pelannut pachinkoa osakalaisessa peliluolassa ja maistellut viinejä pitkien kokouspäivien päätteeksi Kongressin kirjastossa vastapäätä Capitol Buildingia, tutustunut Japanin Diet Libraryn (eduskunnan kirjaston) Kioton toimipisteen robottiruohonleikkureihin ja grillannut kudua ja impalaa eteläafrikkalaisen pikkukaupungin laitamilla paikallisten kollegoiden kanssa. Mainitsematta IFLA:n toimihenkilöiden kiitosjuhlaa samettisessa elokuun illassa renessanssihuvilan puutarhassa Como-järvellä… George Clooney vain puuttui!
Viime vuosina ja koronankin myötä kansainvälinen yhteistyö on tiivistynyt entisestään: kukaan ei todellakaan pärjää yksin, vaan tarvitsemme toisiamme yli rajojen. Vaikka etäkokoukset voivat olla puuduttavia, ne mahdollistavat myös tiheämmän ja aktiivisemman yhteydenpidon, jolloin saadaan myös enemmän tuloksia aikaan. Toisaalta, jos joku olisi kertonut, että tuletkos Minna mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan IFLA:n organisaatiouudistusta seuraavat puolitoista vuotta Zoomin välityksellä, olisin saattanut hieman harkita asiaa… Ja vaikka IFLA-kokouksia ja työpajoja olikin vuonna 2020 yli 20 kappaletta, ja osa niistä pikkutunneilla, en valita! On niin hienoa saada olla mukana kehittämässä kansainvälistä kirjastoalan yhteistyötä, että jaksaa sietää välillä huonoakin ääntä ja pätkivää kuvaa, myös outoihin vuorokaudenaikoihin. Sitä paitsi, skottikollegalta opin, että pyjaman päälle voi kääräistä tyylikkäästi huivin.
Sinua johtaja kehotan ottamaan henkilöstösi mukaan ja kannustamaan heitä kansainvälisiin kokemuksiin – se maksaa itsensä ehdottomasti takaisin toiminnan ja osaamisen kehittämisessä! Ja sinua kollega, jota kansainvälisyys yhtään kiehtoo, tuupin tarttumaan mahdollisuuksiin – pelko on väliaikaista, mutta katumus ikuista, kuten eteläafrikkalainen sanonta kuuluu. (Sanonta on myös benji-hyppyjen mainos, mutta niistä toisella kertaa.)
Lopuksi myös entisen esihenkilöni Päivin paras neuvo: kun konferenssien yhteydessä tarjotaan kirjastokierroksia, valitse ehdottomasti kaupungin laitamille tai ulkopuolelle suuntautuva retki. Näin näet muutakin kuin keskustoja ja ehdit tutustua muihin retkeläisiin!
Kirjoittaja Minna von Zansen on Celian johtaja ja Suomen edustaja IFLA:n hallituksessa 2019-2021