Runsaasta mainonnasta huolimatta moni virolainen ei ole vielä kuullut uudesta palvelusta, joten markkinoinnissa riittää työtä.
Viron e-kirjaston nimi on Minu Raamatukogu (Mirko), joka tarkoittaa ”minun kirjastoni”.
Mirkossa on kaksi eri puolta. Toinen on sähköisten aineistojen lukeminen ja kuuntelu ja toinen on painettujen kirjojen tilaus käyttäjän toivomaan osoitteeseen.
Kirjojen postituspalvelu avattiin yleisölle viime syksynä ja e-kirjasto tämän vuoden helmikuussa. Kirjojen lukeminen ja kuuntelu on mahdollista myös e-kirjaston sovelluksessa.
Kehitystyö alkoi jo vuonna 2017, kertoo Viron kansalliskirjastossa työskentelevä projektipäällikkö Riin Olonen.
“Saimme rahoitusta muun muassa Euroopan unionilta. Hakuprosessi oli vaativa, ja sen aikana työstimme ideaamme. Kehitysvaihe oli pidempi kuin odotimme ja vastaan tuli monia ratkaisua vaativia ongelmia. Kaikkea ei voinut tietää etukäteen.”
“Käyttäjille on hyvä, että on yksi paikka, josta kaikkea aineistoa voi hakea. Tulevaisuudessa pyrimme integroimaan painetun ja sähköisen aineiston haun vielä saumattomammin.”
Äänikirjat tulivat
Mirko oli ensimmäinen palvelu, joka toi vironkieliset äänikirjat kirjaston käyttäjien lainattavaksi.
“Tämä oli suuri parannus kirjaston palveluihin. Ennen ainoastaan Tallinnan kaupunginkirjastolla oli käytössä asiakkailleen e-kirjapalvelu, jossa oli vironkielistä aineistoa.”
Tällä hetkellä palvelulla on noin 17 000 käyttäjää ja määrä kasvaa tasaisesti. Lokakuuhun mennessä lainoja oli kertynyt noin 80 000, joista suurin osa oli digitaalista aineistoa.
“Olemme tyytyväisiä lainojen määrään ja erityisesti äänikirjojen suosioon. Suosituimpiin kirjoihin muodostuu varausjonoja, joita lyhennämme ostamalla uusia lisenssejä.“
Virolaisten kustantajien ja tekijöiden suhtautuminen e-kirjojen ja äänikirjojen kirjastolainaukseen vaihtelee.
“Osa kustantajista ja tekijöistä ei halua aineistojaan kirjastokäyttöön. Toisaalta saamme myös suoria yhteydenottoja kirjailijoilta, jotka kysyvät, miten heidän kirjansa pääsisivät mukaan.”
Käytössä Suomessa
Viron e-kirjastoa voivat käyttää kaikki, joilla on virolainen henkilötunnus asuinpaikasta riippumatta.
“Moni virolainen digitaalinen palvelu käyttää samaa autentikointia. Sillä ei ole merkitystä, missä päin maailmaa käyttäjä sijaitsee.”
Suomessa asuu ja työskentelee paljon virolaisia, ja tämä näkyy myös käyttäjätilastoissa.
“Yli puolet Viron ulkopuolisista käyttäjistämme tulee Suomesta. Tällä hetkellä Suomessa rekisteröityneitä käyttäjiä on 57:llä eri paikkakunnalla”.
Kirjat postilokeroon
E-kirjastopalvelu tarjoaa uudenlaisen tavan saada painettua kirjastoaineistoa.
“Käyttäjä hakee palvelun kautta haluamansa kirjan ja palvelu näyttää, onko kirja saatavilla. Lopulta kirja toimitetaan käyttäjälle tämän toivomaan pakettiautomaattiin tai osoitteeseen. Käyttäjä maksaa kuljetuspalvelun”, Olonen sanoo.
“Olemme saaneet hyvää palautetta. Tämä on lisäpalvelu, eikä käyttö ole vielä suurta, mutta sen lanseeraaminen ei ole ottanut pois tai supistanut mitään aikaisempia toimintojamme.”
Palvelussa on tällä hetkellä mukana 38 kirjastoa ja tarkoituksena on saada mukaan kaikki Viron yleiset kirjastot.
“Puhtaasti logistiikkaa ajatellen olisi järkevää, että yksi kirjasto toimittaa kymmenen pakettia kuin että kymmenen pakettia haetaan eri kirjastoista.“
Kansalliskirjasto vastaa
E-kirjastopuoli on Viron kansalliskirjaston vastuulla.
“Kohdeyleisönä on koko virolainen yleisö. Me vastaamme kaikesta palvelun kehittämisestä”, Olonen kertoo.
Tekninen kehittäminen sekä verkkopalvelun että sovelluksen osalta on ulkoistettu yksityiselle yritykselle.
“Pian järjestämme uuden kilpailutuksen seuraavan neljän vuoden kehitys- ja ylläpitotyöstä.“
Myös aineistohankinta tehdään Viron kansalliskirjastossa.
“Tämän vuoden osalta e-kirjoihin ja äänikirjoihin käytettävä budjetti on noin 200 000 euroa. Valtio tukee aineistohankintoja.”
Hankinnan strategisemmista linjauksista päättää neuvosto, jossa on edustajia esimerkiksi ministeriöistä, kustantajien ja tekijöiden puolelta sekä isommista kirjastoista.
Markkinointia tarvitaan
Mirkosta saatujen kokemusten perusteella Olonen on sitä mieltä, että palvelua ei voi markkinoida liikaa.
“Olemme julkaisseet tiedotteita ja kertoneet Mirkosta TV:ssä ja radiossa. Lisäksi toteutimme mainoskampanjoita radiossa, verkossa sekä ulkomainontana. Silti on paljon ihmisiä, jotka eivät ole ikinä kuulleet palvelusta.”
Käyttöä laajennetaan myös kirjastojen ulkopuolelle. Ensimmäiset koulut liittyivät mukaan tänä syksynä.
“Kirjautumisen yhteydessä tarkistetaan, että käyttäjä on kirjoilla kyseisessä koulussa. Koulut ostavat itse aineistonsa ja neuvottelevat käyttöehdoista kustantajien kanssa.”
