Gimme shelter
Petteri Järvinen: Digiajan tietosuoja. Tammi 2022. 334 s
Moni on varmasti ihmetellyt, miksi nettisivut latautuvat niin hitaasti, vaikka käytössä olisi uusin ja tehokkain tietokone.
Hitaus johtuu siitä, että ennen latausta sivusto käynnistää mainospalvelimilla huutokaupan. Yritykset tyrkyttävät itseään sivun mainospaikoille ja sähköinen huutokauppa valitsee voittajat – ne yritykset, jotka haluavat maksaa näkyvyydestä eniten juuri sillä kertaa ja juuri sille kohderyhmälle, johon sinä kuulut.
Kun mainokset on valittu ja sivun lataus alkaa, sen kylkiäisinä latautuu mainosten ohella tukku evästeitä ja ohjelmanpätkiä.
Näkyvän nettisivun takana on oma kiireinen maailmansa, joka analysoi konetta ja seuraa, miten käyttäjä liikkuu sivulla. Jokainen hiiren klikkaus ja sormen tökkäys rekisteröidään.
Petteri Järvinen osoittaa perusteellisen Digiajan tietosuoja -kirjansa tarpeellisuuden. Lähes koko yhteiskunta pyörii nykyään digitaalisella voimalla, ja Järvinen kartoittaa ja analysoi digimaailmaa kännyköistä tietoturvajärjestelmään.
Järvinen myös romuttaa joitain myyttejä, kuten sen että Facebook salakuuntelee käyttäjiään. Sen ei tarvitse, sillä käyttäjien surffailun ja tilapäivitysten seuraaminen tuottaa tietoa yli tarpeen. Sen sijaan tekoäly seuraa kaveripiirejä ja klikkauksia, joiden perustella se tietää ihmisten mieltymykset. Vaarallista on se, että Facebook pyrkii koukuttamaan. Sen ja Googlen ilmaisuus on kulissi, jonka avulla jätit tekevät miljardivoittonsa.
Vaikka nettijättejä epäillään, tutuilla kulmilla sijaitsevaa lähikauppaa ei. Kuitenkin kauppias on mukana isossa verkostossa, joka tallentaa ostotiedot ja pitkällä aikavälillä profiloi koko perheen.
Myös roskiin heitettyjen laitteiden ja paperien kanssa tulee olla tarkka.
Tietovuodot ovat oma lukunsa, ja Järvinen toteaa että koko Internet on iso tietovuoto. Nykyään vakoilujärjestelmiä voi löytyä mistä tahansa kynästä, ovikellosta ja kahvikupista lähtien. Järvinen kiteyttää, että James Bondin ihmelaiteet ovat tänään osa jokaisen arkea.
Oikaisu: Juttua korjattu 10. marraskuuta kello 9.30: Poistettu maininta Kelan Omakanta-palvelusta.
Ikärasismi rasittaa tasa-arvon mallimaata
Marja Jylhä: Vanhuustutkijan koronavuosi. Myöhäiskeski-ikä ja pitkäikäisyyden vallankumous. Vastapaino 2021. 239 s.
Mitä tekemistä koronalla on vanhuuden kanssa? Paljonkin, vastaa professori Marja Jylhä päiväkirjasta kootussa kirjassaan. Vanhat ihmiset eristyksiin sulkenut korona osoittaa, että syrjityistä syrjityimpiä ovat vanhuksiksi kutsutut ihmiset. Railo on niin syvä, että voisi melkein puhua kahdesta eri ihmislajista.
Tämä näkyy jo esimerkiksi siinä, että haastattelututkimuksissa puhelin pärähtää vain nuorten ja keski-ikäisten kodeissa. Höperöinä pidettyjä vanhuksia ei oteta vakavasti.
Vaikka biologinen ikä ei ole Jylhän mielestä pelkkä numero, kulttuurillinen ikä on. Rajan vetäminen 70 vuoden kohdalle on kulttuurillisesti määritelty. Jylhä kysyykin ironisesti, onko päivää vaille 70-vuotias jotenkin erilainen seuraavana aamuna herätessään.
Elintason, lääketieteen ja koulutuksen ansiosta ihmiset elävät ja pysyvät toimintakykyisinä pitempään kuin pari kolme vuosikymmeniä sitten. Kulttuuriset rakenteet raahaavat pahasti jäljessä.
Jylhän mielestä pitäisikin alkaa puhua myöhäis-keski-iästä ja ottaa iän saavuttaneet täysillä mukaan yhteiskuntaan. Toisin kuin kulunut sanonta kuuluu – tulevaisuus on myöhäiskeski-ikäisten.
