Tuore kirjastopalvelujohtaja Niina Salmenkangas luotsaa nopeasti kasvavan Tampereen viittätoista kirjastoa ja kahta kirjastoautoa.
Tampere näytti melko erilaiselta 25 vuotta sitten, jolloin Niina Salmenkangas muutti Seinäjoelta kaupunkiin opiskelemaan. Tampere oli suosittu opiskelijakaupunki, mutta mielikuvissa se liitettiin usein manserokkiin, mustaanmakkaraan, tehtaanpiippuihin sekä Tapparaan ja Ilvekseen.
Neljännesvuosisadassa Tampere on muuttunut monella tavalla. Kaupunki on saanut oman ratikan. Valtava Nokia Arena on rakennettu keskelle kaupunkia. Uusia kaupunginosia on rakennettu ja keskustaa tiivistetty uusilla kerrostaloilla. Lähitulevaisuudessa keskustaan nousee myös useita tornitaloja.
Keskustan pääkatu Hämeenkatu on muutettu joukkoliikennekaduksi, vaikka aiemmin ajatus tuntui mahdottomalta. Vielä kymmenen vuotta sitten autoilija oli Hämeenkadulla kuningas.
Punatiiliset tehdasrakennukset Finlayson, Tampella, Frenckell ja Kehräsaari ovat edelleen olennainen osa kaupunkikuvaa, mutta ne ovat jo aikaa sitten saaneet muuta käyttöä.
Kirjastoa arvostetaan
Niina Salmenkangas on nähnyt Tampereen kehittymisen. Tanskassa ja Ruotsissa vietettyä muutamaa vuotta lukuun ottamatta hän on asunut Tampereella opiskeluajoista lähtien.
Samaan aikaan kun Tampere muutti muotoaan, Salmenkangas valmistui kirjastonhoitajaksi, perusti perheen ja aloitti työt Hervannan kirjastossa vuonna 2007.
Hervannasta hän siirtyi Metso-kirjastoon lastenosaston johtajaksi ja eteni lasten ja nuorten palveluista vastaavaksi palvelupäälliköksi.
Myöhemmin hänen vastuunsa palvelupäällikkönä sisälsi lasten ja nuorten palveluiden lisäksi myös musiikin ja lehdet.
Hänet valittiin Tampereen kirjastopalveluiden johtajaksi viime syksynä. Hän toimi sitä ennen viransijaisena johtajana vuoden alusta alkaen.
”Tampereella on kirjastojen suhteen hyvä tilanne sikäli, että päättäjät ja kaupunkilaiset arvostavat kirjastoa. Kirjastopalveluita on kehitetty koko ajan”, Niina Salmenkangas sanoo.
Tamperelaiset käyttävät kirjastoja hieman valtakunnallista keskiarvoa enemmän. Vuonna 2019 kirjastoista tehtiin 4,9 miljoonaa lainaa.
Vuonna 2020 lainoja oli 3,8 miljoonaa, mikä ei ole hullumpi lukema poikkeusoloissa.
Lisää kirjastoja?
Kaupunki kasvaa ja laajenee, joten myös kirjastoverkon luulisi kasvavan. Uuteen Vuoreksen asuinalueelle on suunniteltu kirjastoa, mutta suunnitelmat ovat jäissä huonon taloustilanteen vuoksi. Myös toiseen uuteen kaupunginosaan, Hiedanrantaan, on kaavailtu kirjastoa.
Lisäksi kaupungin keskustan painopiste on muuttunut. Tulevina vuosina rakennetaan uusi asemakeskus, joka muuttaa huomattavasti koko rautatieaseman aluetta. Tämä saattaa lisätä paineita keskustan uudelle asemakeskuskirjastolle.
”Vaikka kirjastoverkkoselvitys on tehty, emme tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Talous lopulta asettaa reunaehdot sille, miten kirjastoverkkoa voidaan laajentaa”, Salmenkangas pohtii.
Kaksi kirjastoautoa ja mahdolliset pop-up-kirjastot osaltaan paikkaavat kirjastoverkossa olevia aukkoja.
”Olemme puhuneet paljon palvelutarpeen kasvusta ja siitä, miten kirjasto voisi siihen vastata.”
Salmenkangas miettii, miten asiakaspalvelua ja kokoelmatyötä voisi kehittää niin, että aikaa jäisi myös muulle palvelulle.
”Omatoimiaukioloaikaa lisäämällä voimme vähitellen siirtää resursseja muuhun toimintaan. Aikaa voitaisiin käyttää esimerkiksi kirjastopalveluiden markkinointiin, jotta kaikki tietäisivät paremmin mitä kirjastolla on tarjota.”
Monipuolisia lukutaitoja
Niina Salmenkangas suunnitteli yhdessä laajennetun johtotiimin kanssa kirjastolle uudet strategiset painopisteet.
”Meidän pitää tietää mihin asioihin panostamme. Esimerkiksi lasten ja nuorten lukutaidosta puhutaan kaikkialla, mutta aikuisten monipuolisesta lukutaidosta ei juuri lainkaan”, Salmenkangas sanoo.
Tulevaisuudessa Tampereen kirjastoissa panostetaan monipuolisten lukutaitojen, kriittisen lukutaidon sekä lukuharrastuksen tukemiseen sekä digitaitojen opastamiseen.
”Kirjastoissa ei ole täysin sisäistetty sitä, että digiopastus kuuluu kaikille kirjastoille. Etenkin, kun Tampereella on Tietotorit, joissa saa digiopastusta. Opastus on tavallaan ulkoistettu Tietotoreille. Sisältöjä ja palveluja on kuitenkin yhä enemmän digitaalisilla alustoilla, joten kaikkien kirjastojen pitää opastaa sekä sisältöjen että laitteiden käytössä.”
Painopisteisiin kuuluu lisäksi palveluiden kehittäminen yhdessä asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa palvelumuotoilun avulla.
Myös demokratiatyö tulee olemaan yhä merkittävämpi osa kirjaston toimintaa. Kirjasto tarjoaa tiloja ja alustoja yhteiskunnallisille keskusteluille, tapahtumille ja yhdessä tekemiselle.
Lisäksi kirjasto edistää yhdenvertaisuutta poistamalla kirjastonkäytön esteitä, parantamalla saavutettavuutta, viestimällä monikanavaisesti ja jalkautumalla sinne missä ihmiset ovat. Kirjasto profiloituu turvallisena ja syrjinnästä vapaana tilana.
”Maailma muuttuu niin nopeasti. On tärkeä organisoitua siten, että kirjasto pystyy reagoimaan ja kehittymään ketterästi.”
Kulttuurille tilaa
Tampereen rakennusbuumilla on myös nurja puoli. Monet taitelijat menettivät pitkäaikaiset työtilansa, kun Pyynikin trikoon entisiin tehdastiloihin rakennettiin asuntoja. Myös Onkiniemen vanhan trikootehtaan taiteilijoiden työtilat ja muu kulttuuritoiminta on vaakalaudalla, sillä tehtaasta löytyi asbestia vuonna 2017. Työtiloista on huutava pula.
Kaupunki on tehnyt kulttuuritilojen tarveselvityksen ja tällä hetkellä useampi hanke on vireillä.
”Kaupunki yrittää ihan aidosti ratkaista tätä ongelmaa. Se on valmis tarjoamaan tiloja, kunhan sopiva paikka löytyy”, Salmenkangas sanoo.
Tampere suunnittelee muuttavansa Nekalan vanhan koulun kulttuuritaloksi, jossa olisi kirjasto ja taitelijoiden työtiloja. Tila vaatii peruskorjauksen ja sisäilmaremontin. Tällä hetkellä Nekalan kirjasto on väliaikaisissa tiloissa konttikirjastona Nekalan koulun pihalla.
Salmenkankaan mielestä kirjastot voisivat olla aktiivisen kansalaisuuden tukikohtia ja asukkaiden kokoontumispaikkoja.
Kirjasto on aidosti kaupunkilaisten kolmas tila koulun ja kodin ohella. Kirjastossa voi harrastaa, opiskella ja viettää aikaa.
Salmenkankaan mielestä tiloihin ja henkilökuntaan satsaaminen kannattaa, sillä kirjastolla on sosiaalinen ja demokraattinen merkitys.
”Toivon, että kirjasto olisi tulevaisuudessa aktiivisen kansalaisuuden tukikohta.”
