Etusivu> Kirjastolehti > Sivuraiteilla Sipoossa

Sivuraiteilla Sipoossa

Unohdetuissa helmissä sädehtivät sarjakuvan, runon ja proosan modernit klassikot.

Unohdetuissa helmissä sädehtivät sarjakuvan, runon ja proosan modernit klassikot.

Puolet Sipoon kirjalainoista on lasten- ja nuortenosastolta. Johtava kirjastonhoitaja Ulla Salento kertoo, että kirjanvinkkauksessa on panostettu erityisesti alakoululaisiin: ”kirjastovirkailija on käynyt kouluilla vinkkaamassa ja hänen vinkkaamansa kirjat ovat aina lähteneet lainaan saman tien.”

Vahvasti kaksikielisen kunnan kirjastossa asiakaspalvelu sujuu molemmilla kotimaisilla. Salennon mukaan lainaustilastot seuraavat valtakunnallisia lukutrendejä. Suomenkielisen aikuisten kaunokirjallisuuden lainauskärjessä komeilee Pauliina Rauhalan Taivaslaulu ja ruotsinkielisten puolella Kjell Westön Hägring 38

Sen sijaan runot, näytelmät ja esseet kiertävät Sipoossa huonosti. Arto Mellerin runoteos Puukkobulevardi paljastuu kuitenkin pienellä selvittelyllä todennäköisesti kadonneeksi. Salento arvelee, että nide on lähtenyt Melleriin viehtyneen lukijan matkaan ja tästä syystä se ei ole kerryttänyt lainoja viime vuosina.

SARJAKUVA

Katja Tukiainen:

Postia Intiasta

Suomen yrityslehdet 2002

Lainoja yhteensä: 4

Viimeksi lainassa: 10/2003

Postia Intiasta on taidemaalari-sarjakuvataiteilija Katja Tukiaisen sarjakuvamuotoinen Intian matkapäiväkirja, joka on vahvasti omaelämäkerrallinen. Tukiainen kirjaa ylös havaintojaan ja kokemuksiaan albumin sivujen täyttyessä Intian curryntuoksuisista näkymistä ja monenkirjavista väkijoukoista. Sarjakuvasta välittyy molemminpuolinen ihmettely sekä paikallisten että suomalaisten Intian-matkaajien kummastellessa toinen toisiaan. Maailmankatsomusten yhteentörmäyksiltä ei vältytä. Postia Intiasta on huumorilla ja itseironialla kerrottu läpileikkaus Intian vivahteikkaaseen olemukseen. Sarjakuva tarjoaa inspiraatiota esimerkiksi lähestyvään Intian matkaan, sarjakuvataiteellisena vaihtoehtona matkablogeille.

 

PIENOISROMAANI

Roth, Philip:

Hyvästi, Columbus

Alkuteos Goodbye, Columbus

Suom. Antero Tiusanen

WSOY 1970

Lainoja yhteensä: 40

Ei lainassa vuoden 1994 jälkeen

Hyvästi, Columbus on yhdysvaltalaisen nykykirjallisuuden kärkikaartiin kuuluvan Philip Rothin pienoisromaani, joka kuvaa nuoruuden ajelehtimista amerikanjuutalaisen keskiluokan näkökulmasta. Kesänmittainen rakkaustarina saa alkunsa, kun kirjastoapulaisena työskentelevä Neil Klugman kohtaa opiskelijatyttö Brenda Patimkinin. Syksyn saapuessa suhde kuitenkin hiipuu: rakkaus peittyy katkeriin riitoihin ja epärealistisiin toiveisiin joutuessaan törmäyskurssille yhteiskunnan odotusten kanssa. Yhdysvaltalaiseen realismin traditioon kuuluva teos on satiirisävyinen kertomus vailla naurua ja osoittelua.  Hyvästi, Columbus on julkaistu vuonna 1959 osana samannimistä esikoisnovellikokoelmaa ja sitä pidettiin räväkkänä keskustelunavauksena, joka herätti ilmestyessään huomiota konservatiivisissa kirjallisuuspiireissä.

 

ROMAANI

Stendhal: Punainen ja musta

Alkuteos Le rouge et le noir

Suom. J. A. Hollo

WSOY 1980

Lainoja yhteensä: 10

Viimeksi lainassa: 2/2011

Stendhalin (oikealta nimeltään Henri Beyle) romaani Punainen ja musta seuraa nuoren Julien Sorelin nousua 1800-luvun ranskalaisen yhteiskunnan hierarkiassa vaatimattomista maalaisoloista kotiopettajaksi ja pappisuralle. Teoksen vaikuttavinta antia on psykologinen kuvaus, nuoren miehen tasapainottelu kunnianhimon karikoissa. Kiihkeä pyrkimys menestykseen koituu nuoren Julianin kohtaloksi, kun hän luovii intohimojensa loppuun polttamana kahden naisen välillä.  Sydämellinen ja lempeä Madame Renal sekä oikukas nuori aatelinen Mathilde ovat Julianin elämän punainen ja musta – sotkuinen umpikuja, joka pakottaa Julianin lopulta epätoivoiseen rikokseen. Punainen ja musta vertautuu suuriin 1800-luvun suuriin romaaneihin Gustave Flaubertin Madame Bovarystä ja Fjodor Dostojevskin Rikokseen ja rangaistukseen.

 

RUNO

Arto Melleri: Puukkobulevardi

Otava 1997

Lainaustietoja ei saatavilla

Arto Mellerin runokokoelmassa Puukkobulevardi kaikuu elämän syrjäkujille eksyneiden, hämärämiesten, orpojen ja juoppojen ääni. Helsinginkatu Helsingin Kalliossa on Mellerin myyttinen puukkobulevardi, rappion rosoinen metafora. Kokoelman nimirunossa, jonka Don Huonot -yhtyeestä tunnetuksi tullut muusikko Kalle Ahola on sovittanut myös kappaleeksi, puhuja etsii vimmaisesti kadonnutta säettä. Eteen piirtyy öinen Kallio, jossa vettä pyytävälle tarjotaan viinaa kaupungin nukkuessa kohmeloaan. Epätasaisesti rönsyilevä Puukkobulevardi kohoaa kliseitä ylemmäksi Mellerin ikuistaessa Pitkänsillan pohjoispuolen kaupunginosat sumeakatseisiin kuviinsa, jotka välkehtivät kuitenkin hetkittäin kirkkaina. Nämä runot pääsisivät oikeuksiinsa laulettuina käheällä äänellä hämyisen kapakan takaosassa.