Heinäkuussa voimaan tuleva laki sanoo, että koulukirjaston hoitajan pitäisi ensisijaisesti olla korkeakoulutettu kirjastonhoitaja.
Ruotsin kirjastoseuran asiantuntija Jenny Nilsson kuvailee maan koulukirjastojen nykytilannetta vaihtelevaksi, vaikka maininta koulukirjastoista on löytynyt Ruotsin koululaista vuodesta 2011 lähtien.
”Tällä hetkellä noin puolet Ruotsin koululaisista opiskelee kouluissa, joissa on koulukirjasto, jolla on nimetty vastuuhenkilö. Heistä kaikki eivät ole saaneet alan koulutusta vaan osa saattaa olla esimerkiksi opettajia tai jopa vahtimestareita. Tällä hetkellä on olemassa myös kouluja, joissa ei ole kirjastopalvelua lainkaan.”
Satsaus lukutaitoon
Jenny Nilsson arvelee uuden lain tuovan merkittäviä parannuksia.
”Jatkossa määritellään tarkemmin, millainen koulukirjasto voi olla. Koulukirjastosta vastaavan henkilön tulisi ensisijaisesti olla korkeakoulutettu kirjastonhoitaja. Lain muutosten myötä asian valvonta tulee myös kouluviranomaisten tehtäväksi.”
Koulukirjastoihin panostamalla halutaan tukea lasten ja nuorten lukutaitoa.
”Lisäksi halutaan parantaa oppilaiden media- ja informaatiolukutaitoa ja opettaa heille lähdekritiikkiä. Molemmat teemat ovat kirjastolaisten ydinosaamista. Tutkimustulosten mukaan sellaisten koulujen oppilaat, joiden koulukirjastossa oli koulutettu kirjastonhoitaja, pärjäsivät lähdekritiikissa muita paremmin kansallisissa kokeissa.”
Paljon tehtävää
Lain läpimeno ei tullut Ruotsin kirjastoseuralle yllätyksenä, sillä Ruotsin kirjastoseura on tehnyt töitä koulukirjastoihin liittyvän lainsäädännön uudistamisen eteen jo yli vuosikymmenen ajan.
”Uuden lain hyväksymisen jälkeen vaikuttamistyömme jatkuu. Seuraava tavoitteemme on varmistaa, että lakia tulkitaan niin, että asetetut tavoitteet toteutuvat. Pyrimme myös saamaan lisää koulutuspaikkoja kirjastoalalle. Lain siirtymäajalle haluamme opettajille suunnattuja koulukirjastotyön koulutusohjelmia.”
Pulaa henkilöstöstä
Lainsäädännön muutosten myötä tarve koulutetuille kirjastonhoitajille kasvaa. Tällä hetkellä kirjastoalan suurin ammattijärjestö Dik arvioi, että koulukirjastonhoitajia puuttuu Ruotsista jopa 2000 kappaletta.
Laskelman pohjaksi on käytetty Dikin määritelmää, jossa 300 peruskoulun oppilasta kohden pitäisi olla kokoaikainen kirjastonhoitaja. Lukiotasolla vastaava oppilasmäärä olisi 400 lukiolaista.
Jenny Nilsson muistuttaa, että koulut voivat toteuttaa lain vaatimukset eri tavoilla.
”Jos pätevää henkilöä ei löydy, kirjastoa hoitamaan voi palkata henkilön toisesta koulutustaustasta. Kirjastoa hoitava henkilö voi myös työskennellä osa-aikaisesti. Erityisesti pienemmillä paikkakunnilla voi olla järkevää tehdä sopimus paikallisen kunnankirjaston kanssa koulukirjaston hoitamisesta. Tärkeintä on, että koulukirjaston toiminta integroituu mahdollisimman hyvin kouluyhteisöön. Koulukirjaston tulee tukea opetuksen suunnittelua ja luokkahuonetyöskentelyä.”
Perinteisesti koulukirjastot eivät ole Ruotsissa olleet kaikista houkuttelevimpia työpaikkoja kirjastoammattilaisille.
”Koulukirjastonhoitaja on usein työyhteisössään ainoa oman ammattiryhmänsä edustaja. Työn houkuttelevuutta lisäisi entistä tiiviimpi yhteistyö kunnan tai alueen koulukirjastojen kesken sekä sekä alueilla toimivat koulukirjastokoordinaattorit. Toki myös esimerkiksi palkkauksen pitää olla houkuttelevaa”.
Suomesta töihin?
Vielä ei ole tiedossa, miten koulukirjastojen rahoitus kehittyy uuden lain myötä.
”Valtio on lisännyt rahoitusta kunnille lainsäädännön muutoksiin. Rahaa ei ole kuitenkaan korvamerkitty juuri kirjastotoimintaan, vaan kunnat voivat päättää, mihin rahan käyttävät.”
Jenny Nilsson toivoo, että lain tuomat vaatimukset näkyvät sekä oppilaiden taitojen lisäksi myös henkilöstön koulutuksessa ja koulutuksen sisällöissä.
”Toivottavasti kirjastoalan koulutuksessa otetaan jatkossa entistä paremmin huomioon koulukirjastoissa tarvittavat ammatilliset valmiudet.”
Jenny Nilsson toivottaa myös ruotsia osaavat suomalaiset alan ammattilaiset tervetulleiksi hakemaan töitä ruotsalaisista koulukirjastoista.
”Korkeakoulutetut kirjastoammattilaiset täyttävät pätevyysvaatimukset. Olisi todella hienoa, jos ruotsalaisissa koulukirjastoissa työskentelisi myös ihmisiä, jotka osaavat suomea, joka on suuri vähemmistökieli Ruotsissa”.