Yhdysvalloissa toimiva Preserve This Podcast! opastaa tekijöitä säilyttämän tuotoksensa jälkipolville.
Podcasteja tehdään kiihtyvällä tahdilla ja niiden suosio on räjähtänyt viime vuosien aikana. Nyt lajityypin emomaassa Yhdysvalloissa pohditaan, ovatko suositut sarjat vielä kuunneltavissa vuosikymmenten päästä.
Podcastien tekijät eivät aina tiedä, miten tuotoksia kannattaa säilyttää. Podcastit ovat digitaalisia aineistoja ja niiden koti on usein kaupallisessa palvelussa, joka saattaa lopettaa toimintansa lyhyellä varoitusajalla.
Tämä tarkoittaa, että ohjelma saattaa pahimmassa tapauksessa kadota kokonaan.
“Monet tekevät podcasteja harrastuksena, eivätkä ajattele asioita pitkällä tähtäimellä”, kertoo Preserve this podcast! -projektin parissa työskentelevä Sarah Nguyen.
Tapasin hänet haastattelua varten Metropolitan New York Library Council -järjestön toimistolla Manhattanilla.
Loft-henkisestä tilasta ei heti arvaa, että kyse on kirjastoalan toimijasta. Nurkassa sijaitseva podcast-studio paljastaa, että täällä on kiinnostusta uuteen mediaan.
Aikaisemmin omaa radio-ohjelmaa tehnyt ja nykyään kirjastoalaa opiskeleva Sarah Nguyen on toiminut podcastien säilyttämiseen liittyvän projektin koordinaattorina.
Idea syntyi, kun järjestö alkoi tehdä omaa kirjastoaiheista podcastia. Tekijät tutustuivat haasteisiin median säilymisessä ja alkoivat miettiä, mitä kirjastoalan toimija voisi tehdä säilyttämisen parantamiseksi.
Yksityinen säätiö tarjosi järjestön hankkeelle kaksivuotisen rahoituksen, joka päättyi tänä vuonna.
Apua tekijöille
“Autamme podcast-yhteisöä ymmärtämään oman valtansa ja vastuunsa“, Nguyen kuvailee.
Projekti halusi parantaa erityisesti itsenäisesti toimivien podcastaajien taitoja.
Valistustyö aloitettiin perusasioista, kuten tiedostomuodoista, kansiorakenteista ja varmuuskopioinnista. Lopulta päädyttiin kirjastolaisille hyvin tuttuun aiheeseen, eli oikeanlaisen ja riittävän metadatan tärkeyteen.
Ensin keskityttiin viestintään. Tiimi loi projektille verkkosivut, teki työkirjan ja tuotti oman viisiosaisen podcast-sarjan.
Toisena vuonna painopiste oli koulutuksissa ja työpajoissa, joita järjestettiin eri puolilla Yhdysvaltoja ja verkossa.
Tietokanta verkossa
Yhdysvalloissa kulttuuriperinnön arkistointivastuut eivät ole yhtä selkeitä kuin monissa Euroopan maissa.
Podcasteja on monen tahon kokoelmissa, mutta laajin arkistointiprojekti lienee tietokanta nimeltä PodcastRE.
Siellä on yli 150 000 äänitiedostoa yli tuhannesta sarjasta. Vanhimmat sisällöt ovat vuodelta 2007 ja niitä voi kuunnella verkon kautta, mikäli alkuperäinen syöte on vielä olemassa.
Tutkijakäyttöä varten tiedostot myös arkistoidaan. Tietokanta pyrkii säilyttämään podcasteja ja tarjoamaan käyttöliittymän niiden tutkimiseen.
Preserve this podcast –projektissa pohditaan tällä hetkellä sitä, miten toiminta voisi jatkua ja mistä löytyisi uutta rahoitusta.
“Mahdollisia uusia suuntia voisivat olla yhteistyö Spotifyn tai Slaten kaltaisen ison toimijan kanssa tai työn jatkaminen espanjankielisen podcast-yhteisön parissa”, Sarah Nguyen pohtii.
”Moni ei ajattele asiaa tippaakaan”
Kuinka hyvin suomalaiset podcastaajat osaavat ottaa huomioon tuottamiensa sisältöjen säilyvyyden?
“Veikkaan, että moni ei ajattele asiaa tippaakaan. Kaikki eivät tallenna itselleen edes kopiota valmiista wav-tiedostosta, vaikka podcast olisi jakelussa ilmaispalvelussa, joilla on ikävänä taipumuksena kadota nopeasti”, kommentoi podcast-tuottaja ja Jaksomedian perustaja Olli Sulopuisto.
Jaksomedia ylläpitää listaa suomalaisista podcasteista jakso.fi-sivustolla. Listalla on linkit sarjojen rss-tiedostoihin, mutta se ei ole varastoi teoksia. Listalla saattaa olla syötteitä, jotka ovat jo kadonneet.
Suomessa podcastien arkistointia tekevät ainakin Yle ja Kansalliskirjaston Verkkoarkisto.
Ylen julkaisee podcastinsa Yle Areenassa, jossa ohjelmat ovat kuunneltavissa ja ladattavissa pysyvästi. Lisäksi kaikki podcastit ja niiden metatiedot tallennetaan Yle Arkiston tietokantaan.
“Olemme todenneet, että Ylen ohjelmasisältöjen arkistointia ohjaava arkistointipolitiikka soveltuu hyvin linjaukseksi myös podcasteille. Ne arkistoidaan pysyvästi samoin periaattein kuin muutkin Ylen julkaisemat audio- ja videosisällöt”, kertoo Yle Arkiston arkistopäällikkö Elina Selkälä.
Perinteisten radiolähetysten tallennus on Suomessa Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Kavin tehtävä, mutta koska podcastit julkaistaan verkossa, on niiden tallentaminen luontevasti Kansalliskirjaston vastuulla.
Kansalliskirjaston Verkkoarkisto järjesti “Suomalaiset podcastit” -teemakeräyksen loppuvuoden 2018 ja alkuvuoden 2019 välillä. Keräys koski myös ulkomaisissa palveluissa julkaistuja suomalaisia podcasteja.
”Teemakeräyksessä kerättiin noin 500 erillistä sarjaa, jotka sisältävät useampia jaksoja. Projektin piirissä kerättyjä podcasteja ei ole vielä julkaistu meidän järjestelmissämme”, kertoo Kansalliskirjaston tietojärjestelmäasiantuntija Erik Lindholm.
