Kirjastoja suljetaan taloudellisiin syihin vedoten. Mutta tiedetäänkö, mikä on kirjaston taloudellinen merkitys kunnalle?
Kirjastoja suljetaan taloudellisiin syihin vedoten. Mutta tiedetäänkö, mikä on kirjaston taloudellinen merkitys kunnalle?
Näinä aikoina kun melkeinpä kaikkea mitataan rahassa, olisi hienoa jos voisimme osoittaa vedenpitävästi kuinka monta euroa kirjastoon sijoitettu euro tuottaa takaisin yhteiskunnalle. Eri puolilla maailmaa on tehty haastattelututkimuksiin perustuvia laskelmia, mutta niissä on se ongelma, etteivät ne kestä analyyttistä tarkastelua. Tarvittaisiin kovaa faktaa, numeroita ja tilastoja, jotta kirjastovastaisinkin päättäjä saataisiin vakuuttuneeksi kirjaston hyödyllisyydestä.
Suomen museoliitto teetti viime vuonna vakuuttavanoloisen tutkimuksen museoiden taloudellisesta vaikuttavuudesta. Haastattelututkimuksessa oli mitattu kuinka paljon museon vuoksi paikkakunnalle tulleet ihmiset kuluttivat rahaa vierailunsa aikana. Niitä jotka eivät tulleet nimenomaan museon vuoksi, ei laskettu mukaan.
Kirjastoon tätä tutkimusmetodia ei voida suoraan kopioida, koska kirjasto on osa ihmisten arkea ja joka paikkakunnalla on omansa. Kunnallinen kirjasto ei ole turistipyydys, mutta toisaalta Helsingin keskustakirjasto voisi olla.
Paha dilemma
Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkimuspäällikkö Timo Cantell on tutkinut kulttuurin taloudellisia vaikutuksia. Mitä hän sanoo, onko kirjastoilla taloudellista vaikutusta?
”On, mutta mitä, se on sitten oma juttunsa. Kirjastoilla on budjettinsa, josta merkittävä osa kohdentuu henkilöstöön. Näin katsottuna kirjasto on menoerä. Mutta toisaalta työntekijät asuvat yleensä lähellä kirjastoa ja maksavat veroa tuloistaan ja ostavat erilaisia palveluita.”
Voisiko ajatella ettei kunta ole houkutteleva lapsiperheille ja eläkeläisille, ellei siellä ole kirjastopalveluja? ”Kyllä voi.”
Miten kirjaston suora taloudellinen merkitys lähialueelleen voidaan laskea uskottavasti – voidaanko sitä laskea?
”Kulttuurin osalta tätä on laskettukin, on taloustieteilijöiden käyttämiä vakiintuneita malleja. En tiedä, onko kirjastoista tehty tällaista tutkimusta. Lähinnä kysymys on siitä, mitä kaikkea lasketaan mukaan.”
Cantell epäilee ettei ole edes järkevää perustella kirjaston merkitystä rahalla: ”Jos sanomme, että jokainen kirjastoon sijoitettu euro tulee takaisin 5,3 kertaisena, joku kirjaston kulttuurista arvoa ymmärtämätön päättäjä alkaa ihmetellä, että missä se raha on? Miksi se ei näy kirjastossa?”
Kunnallisissa ja kulttuuripalveluissa on Cantellin mukaan sama dilemma: ne tuottavat hyvää, mutta hyvä ei päädy takaisin niiden budjettiin. Festivaalit saattavat olla konkurssikypsiä, vaikka ne tuottavat alueelle paljon taloudellista hyötyä. ”Sama kirjastopalveluissa. Kirjasto hyödyttää ympäristöään ja teollisuutta, mutta raha ei palaa kirjastoon.”
Kehityshankkeen tuloksia
Cantell on tietenkin oikeassa siinä, ettei kirjaston hyötyä pitäisi laskea euroissa, mutta onhan nyt oltava jokin keino tehdä se. Mitäpä jos otettaisiin tutkimuskohteeksi jokin kehitysmaan slummialue, jossa ei ole kirjastoa? Perustetaan sinne kirjasto ja tutkitaan ja tilastoidaan, mikä oli asukkaiden koulutus-, työllisyys- ja tulotaso ennen ja jälkeen kirjaston. Toisaalta tässäkin on ongelmansa: saattaisi olla hankalaa todentaa, mikä on nimenomaan kirjaston vaikutusta.
Jotain osviittaa kirjaston vaikuttavuudesta antaa Suomen kirjastoseuran Kirjastot ja kehitys -hankkeen väliarviointi Namibiassa. Arviointi oli tehty kyselylomakkeella, johon vastasi 253 kirjaston asiakasta. Hankkeen toisen toimintavuoden jälkeen 60 % koululaisista ja opiskelijoista oli parantanut arvosanojaan. 40 % löysi itselleen koulutuspaikan opittuaan kirjastossa etsimään niistä tietoa. 30 % pienyrittäjistä oli parantanut liiketoimintaansa ja 51 % osallistujista oli koulutusten jälkeen käyttänyt kirjastojen tietokoneita ja niiden internetyhteyksiä etsiäkseen töitä ja kirjoittaakseen hakemuksia.
Entäpä kauppakeskukset?
Luulisi, että ainakin kauppakeskukset ovat tehneet laskelmia kirjaston tuomasta asiakasmäärästä. Kirjastothan ovat haluttuja vuokralaisia kauppakeskuksiin. Mutta ei.
”Ei ole tietääkseni tehty. Taloudellista merkitystä on vaikea arvioida, koska ei ole vertailukohtaa: mitä oli ennen/jälkeen kirjaston. Yleensä kirjasto on ollut mukana alusta asti eikä se lähde sieltä kesken kaiken pois”, Suomen kauppakeskusyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Juha Tiuraniemi vastaa.
”Se on kuitenkin nähtävissä, että sekä kirjasto että kauppakeskus hyötyvät toisistaan. Kävijämäärät lisääntyvät, kun kirjasto on kauppakeskuksessa. Kauppakeskuksen etu on, että siellä on tarjolla monipuolisia palveluita.”
Tiuraniemikin kyseenalaistaa, onko olennaista pohtia kirjaston taloudellista tuottavuutta. ”Kirjastoista on välillisesti hyötyä ympäröivälle yhteiskunnalle: se vaikuttaa koulutukseen, antaa opiskelu- ja työtilat ja tuottaa siis parempia veronmaksajia. ”
”Kirjasto ei voi olla liiketaloudellisesti tuottava, sillä mitä enemmän kirjastolla on asiakkaita, sitä enemmän sillä on kustannuksia. Mutta samalla: mitä enemmän sillä on asiakkaita, sitä enemmän veronmaksajat hyötyvät siitä.”
Entäpä Helsingin keskustakirjasto?
Olen valmis luovuttamaan asian suhteen, mutta on vielä yksi asia, mikä askarruttaa. Kun keskustakirjaston tulevaisuus on jatkuvasti epävarma, eikö edes siitä tulisi tehdä Guggenheim-tyylisiä laskelmia päättäjien päätöksen tueksi? Lähetän sähköpostitse kysymyksen Helsingin kirjastotoimenjohtaja Tuula Haavistolle ja hän vastaakin muutamassa minuutissa.
”Ei ole tehty, mutta Helsingin kaupunginkirjasto on hakemassa rahoitusta tutkimukseen, jossa pyritään selvittämään kirjastojen taloudellinen vaikutus ja hyödyt. ”
Voi siis olla, että saamme vielä numeroita ja faktaa pöytään iskettäväksi. Toisaalta vielä parempi olisi, jos niin ei edes tarvitsisi tehdä. Kirjaston todellista arvoa kun ei voi rahassa mitata.
