Kirjastoalan merkittävä vaikuttaja Helle Kannila perehtyi jo lapsena Canthin tuotantoon. Se saattoi olla hänelle merkittävä vaikuttaja.
Tänä vuonna on kulunut 175 vuotta suomalaisen kirjallisuuden merkkihenkilön Minna Canthin syntymästä. Yksi merkittävimmistä Canthin tuntijoita oli kirjastoalalla vaikuttanut Helle Kannila, joka kirjoitti Canthista useita kirjoituksia eri lehtiin. Vuonna 1946 Kannila oli perustamassa Minna Canthin seuraa. Jo nuorena Kannila hankki ensimmäiset Canthin teokset itselleen.
Miksi Canth oli tärkeä Kannilalle?
Helle Kannilan elämässä Minna Canth oli tuotantonsa kautta läsnä nuoruudesta kuolemaan asti. He eivät tietenkään koskaan tavanneet, sillä Kannila syntyi 1896 ja Canth kuoli seuraavana vuonna.
Kannila oli nuoresta pitäen syvällinen pohdiskelija ja käytti jo kouluaikaisissa kirjoituksissaan nimimerkkiä ”Etsijä”. Häntä kiinnosti uskonto, isänmaanrakkaus, sosialismi, siveellisyys ja naisasia. Teemat olivat tuttuja myös Canthin teoksista. Kannilan kiinnostuksen kohteisiin saattoi vaikuttaa se, että hän luki koulutyttönä useita Canthin teoksia.
Viidenkymmenen vuoden aikana Kannila kirjoitti yli tuhat artikkelia. Hän kirjoitti kirjastoihin liittyvistä asioista, mutta myös naisasiasta ja muista yhteiskunnallisista kysymyksistä. Kannila kirjoitti Minna Canthista lähes neljäkymmentä artikkelia.
Kannila ihaili Canthia tämän jatkuvasta itsensä kehittämisestä ja opiskelusta. Lisäksi hän kirjoitti Canthin roolista seitsemän lapsen yksinhuoltajaäitinä ja siitä, miten Canth kritisoi tyttöjen kasvatusta ja naisen alistettua asemaa avioliitossa.
Naisasia oli molemmille vakava ja keskeinen yhteiskunnallinen kysymys. Kannila oli aktiivinen ja asioihin syvällisesti perehtynyt jäsen Suomalaisessa Naisliitossa vuosikymmenien ajan.
Kannila muistutti myös, että Canth ei ollut vain kirjailija, vaan äiti ja suuren perheen pää, kauppias, laajan seurapiirin ja kirjeenvaihdon ylläpitäjä ja vaikuttaja.
Canthia tunnetuksi
Kannila pyrki varmistamaan, että Canthin tuotanto oli saatavilla ja tunnettu. Vuonna 1944 julkaistiin Canthin kirjekokoelma, jota Kannila oli mukana toimittamassa. Vuosien mittaan Kannila valmisteli Canthin henkilöbibliografiaa, joka ilmestyi vuonna 1967 nimellä Minna Canthin kirjallinen tuotanto. Kannilan kuoleman jälkeen julkaistiin postuumina hänen todellinen suururakkansa, Minna Canthin kirjeet.
Kannila oli mukana perustamassa Minna Canthin seuraa vuonna 1946. Se haluttiin perustaa, koska suuri yleisö tunsi silloin Minna Canthia huonosti.
Kannila toimi seuran puheenjohtajana vuosina 1949-1962. Testamentissaan hän määräsi seuralle kirjastoonsa kuuluneet Minna Canthin teokset ja tätä käsittelevän kirjallisuuden.
Kansainvälisyys yhdisti
Sekä Canth että Kannila olivat kaksikielisiä ja mielipiteiltään fennomaaneja. Kumpikin kirjoitti sekä suomeksi että ruotsiksi.
Kansainvälisyys oli heille yhdistävä tekijä. Canth haki jatkuvasti vaikutteita ulkomaisesta kirjallisuudesta. Kannila puolestaan haki oppia kirjastojen kehittämiseksi matkustamalla. Lisäksi hän seurasi tiiviisti, mitä muiden maiden kirjastoissa tapahtui.
Itsensä kehittäminen oli tärkeää molemmille. Canthilla oli salonkinsa Kuopiossa. Kannila taas johti Minna Canth -opintokerhoa ja kehotti myös kirjastoja perustamaan opintokerhoja.
Kumpaakin kiinnosti tyttöjen mahdollisuus opiskella ja saada itsenäinen, tasa-arvoinen asema yhteiskunnassa ja avioliitossa. Kannila kirjoitti perheistä ja lapsista, vaikkei koskaan omaa perhettä perustanutkaan. Erityisesti hänen sydämellään olivat lastenkirjastot ja lasten lukeminen.
Molemmat olivat lisäksi vahvoja naisasianaisia ja ottivat rohkeasti kantaa yhteiskunnallisiin epäkohtiin. Naisten aseman parantaminen oli kummallekin tärkeää, mutta on hyvä muistaa, mitä Kannila usein toisti: ”Ei olla miehiä eikä naisia, vaan kansalaisia.”
Minna Canth oli monessa suhteessa Helle Kannilan henkinen äiti, innoittaja ja esikuva.
Minna Canthin seura
- Minna Canthin seura vaalii edelleen Canthin perintöä tuomalla esiin hänen työtään kirjallisella kentällä sekä yhteiskuntaelämän eri alueilla.
- Seura on kulttuurista kiinnostuneiden, yhteiskunnallisten vaikuttajien ja luovien naisten yhdistys, johon jäsenet kutsutaan.
- Seuralla on noin 160 jäsentä.
- Vuonna 2019 Minna Canthin syntymästä on kulunut 175 vuotta.
Kaksi vaikuttajaa
Minna Canth rippikouluikäisenä, kuvaaja Alfred OttelinMuseovirasto – Musketti, Historian kuvakokoelma
Minna Canth (1844-1897) asui Tampereella, Jyväskylässä ja Kuopiossa, mutta vaikutti koko Suomen kulttuuripiireissä. Canth oli ensimmäinen suomeksi kirjoittanut nainen, joka toimi sekä lehtikirjoittajana että kirjailijana. Canth oli kuitenkin paljon muutakin kuin kirjailija: hän oli etevä yrittäjä, vähäosaisten puolustaja, järjestöaktiivi ja vaikuttaja.
Lehtikirjoituksissa hänen käsittelemiään aiheita olivat tyttöjen koulutus ja naisen asema, alkoholi, prostituutio, yhteiskunnallinen eriarvoisuus, vaivaistalojen ja vankiloiden huonot olot. Hän tarkasteli yhteiskuntaa kriittisellä silmällä ja halusi parantaa sitä.
Canthin tuotantoon kuuluu kymmenen näytelmää, seitsemän pitkää novellia ja lukuisia kertomuksia. Canth on ennen muuta realistisen näytelmän mestari. Hänen kestävimmät draamansa Anna Liisa (1895), Papin perhe (1891) ja Työmiehen vaimo (1885) käsittelevät vastuuta ja syyllisyyttä, sukupolvien välistä ristiriitaa ja naisen asemaa.
Miehensä Johan Ferdinand Canthin kuoltua vuonna 1879 Minna Canth jäi seitsemän lapsen yksinhuoltajaksi.
Helle Kannila (1896-1972) oli Suomen kirjastoseuran johtokunnan ja keskustoimikunnan jäsen sekä seuran puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Hän myös päätoimitti Kirjastolehteä.
Kannila toimi Valtion kirjastotoimiston johtajana sekä Yhteiskunnallisen korkeakoulun kirjasto-opin lehtorina ja vaikutti eri järjestöissä. Lisäksi hän osallistui politiikkaan Helsingin kaupunginvaltuustossa ja Helsingin kaupunginkirjaston kirjastolautakunnassa.
Kirjoittaja on Minna Canthin seuran varapuheenjohtaja.
