Liisa Uimosen ja muiden kirjastoammattilaisten kehittämä aktivistidiplomi on herättänyt huomiota maailmalla.
Aloitetaan marssilta. Liisa Uimonen oli yksi pääkaupunkiseudun kymmenistä kirjastolaisista, jotka muodostivat oman blokkinsa Luontomarssilla viime maaliskuussa. Kirjastolaiset marssivat yhdessä siviilit päällä luontokadon pysäyttämiseksi.
“Halusimme madaltaa kynnystä lähteä marssille ja näyttää esimerkkiä, että mekin voimme kirjastosta käsin vaikuttaa”, Uimonen kertoo.
Uimosen työnkuva on muotoutunut pikkuhiljaa yhä enemmän ilmasto- ja ympäristöaiheiseksi. Hänen erityisaluettaan ovat ekohyllyt, joihin kootaan ympäristö- ja ilmastoaiheista kirjallisuutta.
Uimonen on yksi Kirjastosta aktivistiksi -kampanjan koordinaattoreita. Lisäksi Uimonen vetänyt ilmastolukupiiriä, llmastovieraat-kirjailijakiertuetta ja on mukana ekoydinryhmässä, joka kehittää paraikaa ympäristöohjelmaa Helsingin kaupunginkirjastolle.
Ympäristötyötä kirjastossa
Uimonen tietää hyvin mistä puhuu, kun puhutaan ilmastokysymyksistä. Hän on valmistunut filosofian maisteriksi ympäristönsuojelutieteestä. Sen jälkeen hän on toiminut ympäristö- ja kehitysjärjestöissä luottamustehtävissä ja aktiivina. Vuonna 2017 hän aloitti Tapanilan kirjastossa työllistettynä. Kirjastoalan täydennysopintojen jälkeen hänet vakinaistettiin kolme vuotta sitten.
“Aluksi ajattelin, että kirjasto on leipätyö ja sen rinnalla voin tehdä järjestötyötä. Työnkuvani kehittyi niin, että voin tehdä kirjastossa ympäristötyötä, mikä on todella hienoa”, Uimonen sanoo.
Huomiota maailmalla
Kirjastosta aktivistiksi on Helmet-kirjastojen kampanja, joka kannustaa ihmisiä ympäristötoimintaan Aktivistidiplomin avulla. Kampanja on herättänyt kiinnostusta ympäri maailman. Muun muasssa New York Public libraryn ja Tanskan Next Library -konferenssin edustajat ovat inspiroituneet kampanjasta ja ottaneet yhteyttä suomalaisiin.
Kampanjan idea tuli Ilmastolukupiirien palautteesta. Osallistujat kaipasivat tietoa, miten vaikuttaa konkreettisemmin ja yhteisöllisemmin. Idean äidit Johanna Juvonen, Tuula Rönkä ja Liisa Uimonen ottivat mallia Helmetin lukudiplomista. He pyysivät mukaan kirjastoja Helsingin lisäksi Espoosta ja Vantaalta. Yhteensä 15 kansalaisjärjestöä lähti mukaan yhteistyökumppaniksi kampanjaan, jota voi seurata Instagram-tililtä @aktivistidiplomi.
“Haluamme jakaa tietoa ja ideoita. Jokainen voi tehdä diplomin itselleen luontevalla tavalla, vaikka useammankin kerran. “, Uimonen kertoo.
Diplomi sisältää kymmenen haastekohtaa, jotka käsittelevät ympäristöä.
- Lue tai kuuntele ympäristöaiheinen kauno- ja tietokirja.
- Osallistu ympäristöaiheiseen toimintaan tai tapahtumaan kirjastossa.
- Aloita keskustelu sinulle tärkeästä ympäristökysymyksestä.
- Vaikuta elämäntavoilla: luo uusi rutiini.
- Seuraa, miten ympäristökysymyksiä käsitellään mediassa.
- Kysy valitsemaltasi kansanedustajalta tai kunnanvaltuutetulta, mitä hän aikoo tehdä luontokadon estämiseksi.
- Osallistu ympäristöaiheiseen kampanjaan, allekirjoita vetoomus tai kansalaisaloite.
- Osallistu jonkin järjestön toimintaan tai tapahtumaan.
- Osallistu ympäristöaiheiseen mielenosoitukseen.
- Nauti metsästä!
Voimakas sana
Miten Uimonen näkee ja kokee aktivisti-sanan?
“Aktivisti-sana on voimakas. Kun suomen kielessä puhutaan ympäristötoiminnasta, käytetään pitkiä yhdyssanoja toisensa perään. Kuka tahansa voi olla aktiivinen toimija, osallistua meihin kaikkiin vaikuttaviin asioihin ja muuttaa niitä paremmaksi.”, Uimonen kertoo.
Hänen mielestään julkinen keskustelu ympäristöaktivismista nojaa tällä hetkellä liikaa katujen valtaamisiin, mielenosoituksiin ja kansalaistottelemattomuuteen.
“Jos ilmastonmuutoskeskustelu leimataan ainoastaan vihervasemmiston jutuksi ikään kuin se olisi identiteettikysymys, silloin voi syntyä defenssejä, että ”miksi tämä täällä kirjastossa on.”, Uimonen pohtii.
Hän haluaa kollegoiden kanssa ehkäistä yhteiskunnan polarisoitumista, jossa asiattomalla ja loukkaavalla kielenkäytöllä pyritään demonisoimaan vastapuoli ja faktapohjainen keskustelu tulehtuu.
“Ekokriisi on kuitenkin meidän kaikkien asia. Se ei ole identiteettikysymys.”, Uimonen sanoo.
Arvot miellyttivät
Uimonen kokee tekevänsä kirjastossa merkityksellistä työtä. Alanvaihtaja tykästyi nopeasti kirjastotyöhön sen yhteiskunnallisen merkityksen kautta.
“Kirjasto on epäkaupallinen tila, jossa jengi saa vaan olla, nauttia, löytää uusia maailmoja ja käyttää tilaa mihin haluaa.”
Uimonen nostaa kirjaston merkitystä lukutaidon, demokratian ja tasa-arvon edistämisessä. Hänen mielestään kirjasto ei ole yhteiskunnasta erillinen saareke, vaikka onkin neutraali toimija.
“Kirjastollakin on arvot. Se on ottanut kantaa jo pitkään”, Uimonen sanoo ja antaa esimerkin.
“Kirjasto on mukana Pride-kuussa, meillä on Pride-tapahtumia ja sateenkarihyllyjä. Pridekulkue ei ole mikään puistojuhla vaan protesti. Se tuntuu monelta unohtuvan. Me otamme kantaa yhdenvertaisuuden puolesta. Kirjasto tekee myös paljon antirasismityötä.
Kirjasto tukee
Uimosella on koulutus- ja kansalaisjärjestötaustansa takia paljon osaamista ja asiantuntijuutta ympäristökysymyksistä. Miten pienten kuntien kirjastoissa voitaisiin tehdä vastaavaa ympäristötyötä?
“Meillä tuskin olisi nykyisen kaltaista ympäristötietoisuutta, jos jokaisen ympäristöherääminen olisi kiinni omista korkeakouluopinnoista.”, Uimonen vastaa.
Hän on vetänyt ilmastolukupiirejä ja buukannut kirjailijavieraita, jotka käsittelevät ympäristöaiheita fiktion tai faktan keinoin. Ilmasto ja ympäristö voivat näkyä kirjanäyttelyjen aiheina. Näiden lisäksi Uimonen nostaa yhteistyön paikallisten järjestöjen ja yhdistysten kanssa.
“Voisiko kirjasto toimia tukena, kohtaamispaikkana tai fasilitoijana?”, Uimonen kysyy.
Miksi ympäristöasiat ovat sinulle näin tärkeitä?
“Jos en tekisi mitään tämmöistä, luultavasti en jaksaisi itseäni tai kyllästyisin tyypilliseen keskiluokkaiseen, virran mukana kulkevaan elämään. Se ei vain sovin minun pirtaani kaiken sen jälkeen mitään olen nähnyt ja oppinut.”
Liisa Uimosen kirjavinkit ympäristötyön inspiraatioksi:
- Mikko Pelttari: Lämpenevä Maa: Ilmastolukutaidon käsikirja. Vastapaino 2021
- Juha Kauppinen: Heräämisiä: Kuinka minusta tuli luonnonsuojelija. Siltala 2021
- Mira Hulkkonen: Ilmasto-oivalluksia: Kuinka ihmismielen supervoimat valjastetaan planeetan parhaaksi. Gaudeamus 2023
- Planeetan kokoinen arki : askelia kestävämpään politiikkaan / toimittaneet Senja Laakso & Riikka Aro. Gaudeamus 2022
- Richard Powers: Ikipuut. Gummerus 2021
