Iisalmessa järjestettiin elokuun lopussa Library I love it -projektin kolmepäiväinen vierailu ja seminaaripäivä, jonka aikana tutkailtiin yleisten kirjastojen tulevaisuutta.
Iisalmessa järjestettiin elokuun lopussa Library I love it -projektin kolmepäiväinen vierailu ja seminaaripäivä, jonka aikana tutkailtiin yleisten kirjastojen tulevaisuutta. Tapasin vierailun aikana Lenka Pruckovan Olomouchin kirjastosta Tšekistä, Ulrike Unterthurnerin Dornbirnin kirjastosta Itävallasta ja projektin alullepanijan, puolalaisen Aleksandra Zawalska-Hawelin. He kertoivat yleisten kirjastojen tilanteesta omassa maassaan ja omista kokemuksistaan projektissa.
Itävallassa hankala poliittinen tilanne
Itävallan yleiset kirjastot eroavat merkittävästi suomalaisista. Keskeisin ero on, että kirjastojen työntekijöistä noin 90 prosenttia on vapaaehtoisia, jotka eivät saa palkkaa työstään. Unterthurnerin mukaan tähän on syynä yleisten kirjastojen historia Itävallassa: niiden alkuna oli työväenliikkeen ja kirkkojen toiminta. Ensimmäiset julkiset yleiset kirjastot perustettiin kansallissosialismin aikana. Itävallan kirjastoseura on yrittänyt ajaa lainsäädäntöä ja ammattimaista kirjastolaitosta, mutta nykyinen poliittinen tilanne ei mahdollista tätä kehitystä.
Hänen mukaansa kirjastolaitos on kuitenkin viime vuosina kehittynyt voimakkaasti Itävallassa. Hänen oma kirjastonsa toimii pääkirjastona noin 47 000 asukkaan kunnassa. He tukevat alueen seitsemää lähikirjastoa, joita hoitavat vapaaehtoistyöntekijät. Kirjaston käytöstä on vuosittainen parinkymmenen euron maksu. Kirjasto on ollut aktiivinen myös digitaalisen aineiston hankinnassa ja perustanut mediateekin, jota käyttää verkostona 74 yleistä kirjastoa.
Puolassa työntekijät pääosin ammattilaisia
Puolassa kirjastojen kehityksessä on viimeisen parin vuoden aikana tapahtunut merkittäviä askeleita. Melinda ja Bill Gatesin säätiö on rahoittanut erityisesti pieniä yleisiä kirjastoja ja niiden toiminnan uudistamista. Lisäksi maan kirjastoseura on ollut aktiivisesti vaikuttamassa kirjastojen kehittämiseen. Kullakin maan alueella on keskuskirjasto, jonka kautta on mahdollista saada rahoitusta valtiolta kirjastoaineiston hankkimiseen.
Kirjastojen työntekijät ovat pääosin ammattilaisia. Viime vuoden aikana kirjastot ovat perustaneet e-aineistojen konsortion, jonka avulla he ovat saaneet noin tuhannen kirjan kokoelman asiakkaidensa käyttöön.
Tšekissä jonkin verran valtionrahoitusta
Tšekissä kirjastojärjestö on ollut myös hyvin aktiivinen kirjastojen kehittämisessä. Sosialistisena aikana luotiin kirjastoverkosto, joka säilyi ja jota on kehitetty. Kymmenen vuotta sitten alettiin maassa kehittää aluekirjastotoimintaa ja sen kautta on mahdollista saada jonkin verran valtionrahoitusta kirjastojen kehittämiseen, erityisesti kokoelmiin, atk-laitteisiin ja järjestelmiin. Asukkaat maksavat hänen kunnassaan parin euron suuruisen kirjaston käyttömaksun.
Myös Tšekissä on viime vuosina kehitetty digitaalista kirjastotoimintaa. Tiukat tekijänoikeussäädökset haittaavat sielläkin aineistojen saatavuutta kirjastoissa. Lisäksi he maksavat e-kirjoista 2 euroa lainalta, joka haittaa kirjaston budjetointia.
Lisää hankkeita kirjastoihin
Projekti on osallistujien mukaan auttanut kirjastoja palveluidensa kehittämisessä ja uusien ajatusten levittämisessä. On synnytetty toimiva verkosto, jossa on mahdollista jatkaa hanketoimintaa ja kirjastojen palveluiden kehittämistä. Lisäksi hankkeiden avulla on mahdollista saada toimintaan lisärahoitusta, mikä on tärkeää, koska menossa oleva talouden kriisi on leikannut varoja kirjastoilta ja niiden toiminnalta.
Eurooppalaiset kumppanit kehuivat myös Suomen kirjastolaitoksen tasoa ja kirjastoalalla työskentelevien koulutusta. Lisäksi he ihastelivat valtiovallan ja kuntien sitoutumista kirjastopalveluiden järjestämiseen.
Ainoa moite tuli itävaltalaiselta kollegalta: hänen mielestään suomalaiset kaipaavat lisää aktiivisuutta ja itseensä uskomista. Suomalaisten kirjastojen tulisikin alkaa ylpeänä viedä kirjasto-osaamistaan kansainvälisessä yhteistyössä. Euroopan unioni rahoittaa runsaasti erityisesti koulutukseen liittyviä hankkeita, mutta niissä kaikissa on edellytyksenä kansainvälinen yhteistyö.
Lisätietoa: http://libraryiloveit.wordpress.com Kirjastokaistan videot Iisalmen esityksistä: http://www.kirjastokaista.fi/fi/tag/library-i-love-it/
Mikä Library I Love it?
Projekti syntyi eurooppalaisten ystävyyskaupunkien kesken. Se sai alkunsa Iisalmen ja sen ystävyyskaupungin Piekary Śląskien kirjaston johtajien tapaamisesta, jossa puolalaisen kirjaston johtaja Aleksandra Zawalska-Hawel ehdotti yhteisen hankkeen aloittamista. Keskeisenä tavoitteena oli tässä vaiheessa nuorten lukemisen kehittäminen ja kirjaston markkinoiminen modernina ja keskeisenä tapaamispaikkana.
Mukaan tuli kirjastoja useasta Euroopan maasta ja tämän hankkeen päätyttyä Zawalska-Hawel ehdotti projektin laajentamista EU:n elinikäisen oppimisen ohjelman Library. I love it! -kokonaisuuden kautta. Mukaan tulivat kirjastot Puolasta, Tšekistä, Espanjasta, Italiasta, Itävallasta, Kroatiasta, Turkista ja Suomesta.
Projektin vetovastuussa on puolalainen kirjasto ja kaikki osallistujat ovat hankkineet rahoituksen omaan osuuteensa EU:n kansallisen rahoituksen kautta. EU rahoittaa hankkeessa vain osallistujien matkakulut, muut kulut jäävät kirjastojen omalle vastuulle. Iisalmen kirjaston saama rahoitus on ollut suuruudeltaan 16.000 euroa.
Toiminta jakautuu kolmeen osa-alueeseen: kehu – osallistujat esittelevät oman kirjastonsa ja sen parhaat käytännöt elinikäisen oppimisen tukemisessa; opi – osallistujille järjestetään työpajoja ja seminaareja sekä näe – osallistujia käytetään kunkin alueen oppimiseen liittyvien toimijoiden luona. Projekti toteutuu käytännössä vierailuilla kussakin osallistujakirjastossa.
