”Jos teemme päätöksiä heidän puolestaan, pieleen menee”, ajatellaan kirjastossa Yhdysvalloissa.
Keneen tämä vaikuttaa? Kenelle tämä voi olla haitaksi?
Muun muassa näitä kysymyksiä Yhdysvaltain länsirannikolla Oregonissa Multnomahin piirikunnassa pohditaan, kun kirjastoissa tehdään päätöksiä.
Kyse voi olla vaikkapa uudenlaisen ohjelman suunnittelemisesta, hankinnoista tai rekrytoinnista.
”On mietittävä, miten palveluita ja resursseja kohdennetaan niin, että sivuun jätetyt ihmisryhmät huomioidaan”, sanoo Sonja Ervin. ”Jos hyötyjä on se, jolla on jo eniten resursseja käytössään, meidän on arvioitava päätöksiämme uudelleen.
Ervin aloitti kuusi vuotta sitten Multnomahin piirikunnan kirjastojen palveluksessa tittelillä equity and inclusion manager, mikä tarkoittaa kirjaston oikeudenmukaisuus- ja osallistamistyöstä vastaavaa päällikköä. Rooli oli tuolloin kirjastolla uusi, ja koko piirikunnan eri hallintoalueista vain yhdellä oli jo vastaava pesti.
Nyt lähes jokaisella hallintoalueella on Ervinin mukaan oma osallistamispäällikkö, ja aiemmin tänä vuonna Ervin palkkasi tiimiinsä myös toisen asiantuntijan.
Luottamusta rakentaen
Ervinin työssä tärkeää on tavoittaa valtaväestöön kuulumattomia yhteisöjä ja edistää sellaisia kirjastopalveluita, joita marginalisoidut ihmiset itse kokevat tarvitsevansa.
”Jos teemme päätöksiä heidän puolestaan, pieleen menee”, hän huomauttaa. ”Kirjaston ja yhteisön suhde vahingoittuu, emmekä välttämättä saa uutta mahdollisuutta.”
Oleellista on olla yhteydessä suoraan niihin yhteisöihin, joita pyritään tavoittamaan. Kirjastoihin on rekrytoitu ihmisiä, joilla on sekä kielitaitoa että kulttuurintuntemusta. Yksi heidän tehtävistään on luoda suhteita ja rakentaa luottamusta kirjaston ja marginalisoitujen yhteisöjen välille.
Koronasulun aikana kirjastossa mietittiin, mitkä palvelut ovat kaikista tärkeimpiä saada tarjolle sitten, kun kirjastot taas aukeavat.
”Työntekijät keräsivät yhteisöiltä tietoa tavoilla, jotka he itse tiesivät kulttuurisesti soveliaiksi.”
Esiin nousivat esimerkiksi teknisen tuen tarve eri kielillä ja laitteiden käyttömahdollisuus sekä se, kuinka tärkeää kodittomille on päästä kirjastoihin lataamaan laitteitaan ja käyttämään vessaa.
Reiluutta rekrytointiin
Ervin tukee vähemmistöihin kuuluvia työntekijöitä sekä kouluttaa valtaväestöä edustavia kollegoita. Lisäksi hän neuvoo oikeudenmukaisuustyökalujen hyödyntämisessä ja kehittää uusia käytäntöjä, joilla oikeudenmukaisuusajattelu saadaan osaksi arkea.
Kirjasto tekee jo nyt työtä useilla kielillä. Esimerkiksi aineistojen hankinnassa huomioidaan niin kirjailijoiden taustoja kuin teosten sisältöä siten, että tarjolla olisi monimuotoinen valikoima. Ervin huomauttaa, että hankintojen tekeminen ei ole aina helppoa, sillä painokset voivat olla hyvin pieniä.
Oikeudenmukaisuusajattelu ulottuu asiakkaiden lisäksi henkilöstöön. Pohdintaa on tehtävä myös rekrytoinnin yhteydessä.
”Esimerkiksi työhaastattelukysymykset on ollut tapana lähettää haastateltavalle 24 tuntia ennen haastattelua. Entä jos työnhakija on yksinhuoltaja, joka tekee kahta työtä?”
Toista oikeudenmukaisuusasiantuntijaa rekrytoidessaan Ervin lähettikin kysymykset hakijoille viikko ennen haastattelua. Näin myös niillä, joilla vapaa-aikaa on vähemmän, oli mahdollisuudet valmistautua.
Työllistämisessä on Ervinin mukaan lisäksi kohtuullistettu vaatimuksia koulutuksen suhteen, sillä Yhdysvalloissa opiskelu ei ole kaikille välttämättä taloudellisesti mahdollista. Haastatteluissa pyritäänkin nyt kartoittamaan elämänkokemusta ja muita taitoja muodollisen pätevyyden sijaan.
Vaikeaa mutta tärkeää
Oikeudenmukaisuuteen pyrkiminen ei tarkoita, että kirjastolla olisi loputtomat resurssit tarjota kaikille kaikkea. Ervin painottaa, että nimenomaan resurssien kohdentaminen reilulla tavalla on erittäin tärkeää. Esimerkiksi satutunteja ei ole tarpeen järjestää lisää niille ryhmille, joille niitä on jo tarjolla riittämiin.
”Emme voi olla kaikille kaikkea, ja valintoja on tehtävä koko ajan. Onkin ikävä tilanne, kun eri marginalisoidut ryhmät joudutaan resursseja jakaessa ikään kuin asettamaan toisiaan vastaan.”
Vaikka päätöksenteko on vaikeaa, se on myös tärkeää. Esimerkiksi kodittomien määrä Yhdysvalloissa on kasvanut valtavasti, joten kodittomien tarpeet on pystyttävä huomioimaan entistä paremmin.
”Kodittomuus on yhteiskunnallinen ongelma, jota kirjasto ei voi yksin ratkaista. Osa ratkaisua se kuitenkin voi olla”, Ervin kuvailee.
Tuloksia ja tavoitteita
Vuosien työ on jo tuonut tuloksia. Ervinin ei tarvitse itse istua jokaisessa pöydässä, vaan työntekijät käyttävät työkaluja oma-aloitteisesti. Viime aikoina on esimerkiksi selvitetty, mitä eri käyttäjäryhmät toivovat remontoitavien kirjastojen tiloilta.
Ervin on luonut päätöksenteon tueksi pisteytysjärjestelmän, jolla kukin suunnitelma voidaan pisteyttää oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Jos vaikkapa suunnitteilla ollut uusi ohjelma ei saa riittävän korkeaa pistelukua, Ervin neuvoo pohtimaan, onko se todella tarpeen.
Monimuotoisuus näkyy entistä paremmin myös henkilöstössä. Nyt kirjaston työntekijöistä reilu kolmannes on rodullistettuja. Osuus ei Ervinin mielestä ole alueen väestörakenne huomioiden huono, mutta parannettavaakin on.
Ervin pitääkin tärkeänä, että kaikki – johtoa myöten – sekä omaksuvat oikeudenmukaisuustyön että myöntävät avoimesti, että polkua vielä riittää kuljettavaksi. Ajattelun on mentävä from head to heart eli päästä sydämeen.
”Työ ei ole vielä valmis, eikä se minun elinaikanani valmistukaan.”
FAKTA:
Multnomah palvelee kuudella kielellä
- Multnomahin piirikunta sijaitsee Yhdysvaltojen länsiosassa Oregonin osavaltiossa.
- Kirjasto on vanhin julkinen kirjasto Mississippin länsipuolella.
- Kirjastoverkostoon kuuluu keskuskirjaston lisäksi 18 kirjastoa.
- Multnomahin kirjasto on Oregonin suurin julkinen kirjasto, ja sen asiakkaina on lähes viidesosa koko osavaltion asukkaista.
- Kirjasto tarjoaa palveluita ja aineistoja valtakielen eli englannin lisäksi espanjaksi, kiinaksi, venäjäksi, vietnamiksi ja somaliksi.
