Jos tämä kirja annettaisiin kaikkien teini-ikäisten tyttöjen luettavaksi, ymmärtäisivätköhän he oman kauneutensa jo aikaisemmin kuin sitten elämänkoulun viimeisillä luokilla?
Katja Ståhl halusi tietää, mitä mieltä muut julkisuudessa esiintyvät naiset ovat omasta ulkonäöstään. Selvitystyö puettiin yksiin kansiin. Lopputulos on samalla kertaa sekä karua luettavaa että erittäin voimaannuttava.
Kirjasta käy ilmi, että naiset aina entisistä misseistä lähtien osaavat olla epävarmoja oman ulkonäkönsä suhteen. He muistavat vielä vuosikymmenten jälkeen, miten yläasteella ihana poika kommentoi kehittymässä olleita rintoja olemattomiksi. Sanat ja kohtaamiset jättävät kaikkiin jälkensä. Voi viedä vuosia ymmärtää jälleen oma kauneutensa.
Itseäni alkoi kiehtoa ajatus: Jos tämä kirja annettaisiin kaikkien teini-ikäisten tyttöjen luettavaksi, ymmärtäisivätköhän he oman kauneutensa jo aikaisemmin kuin sitten elämänkoulun viimeisillä luokilla, aikuisena ja itsevarmana?
Kirjasta niin voimaannuttavan ja rohkaisevan tekee se, että lukija lopulta ymmärtää, ettei kukaan ole täydellinen. Mieleen iskostuu viesti, jonka mukaan pienet virheet juuri tekevät ihmisestä kiinnostavan ja kauniin.
Anne Kukkohovi kuvailee kirjassa, että hyväkin ulkonäkö menettää merkityksensä, jos sen kantajalla ei ole sisäistä karismaa. Laulaja Kaija Koo puolestaan on mielissään siitä, että voi tarjota nuorille normaalipainoisen esikuvan: ”He katsovat minua ja tuumivat, että tuossa se viisikymppinen mamma joraa, on sillä ehkä vähän ylipainoakin, mutta meno sillä on ihan mieletön!”
Se on niin kaunis -kirjan työstänyt Katja Ståhl haluaa kertoa myös oman tarinansa, joten kirjan viimeisen kauneustarinan kertoo Ståhl itse. Hänen kauneuskäsityksensä on vuosien saatossa elänyt ylä- ja alamäkiä. Nyt 44 vuoden iässä hän kertoo panostavansa siihen, että hän itse viihtyy. Mikä onkaan sen tärkeämpää?
