Suomen monipuolisin kirjastoauto Hilla starttasi Sodankylässä
Sodankylän uuden Hilla-kirjastoauton hankinta kesti kaikkiaan noin seitsemän vuotta. Tammikuussa Sodankylän kirjastolla vietettiin Hillan valmistujaisjuhlaa riemukkaissa tunnelmissa.
Kun Sodankylään hankittiin vuonna 1967 kirjastoauto, se oli ensimmäinen Lapin läänissä. Nyt saatiin kirjastoauto, joka palvelee kuntalaisia monipuolisemmin kuin yksikään muu kirjastoauto tänä päivänä Suomessa.
”Teimme kyselyn Sodankylän sivukylien asukkaille kaksi vuotta sitten kirjastoautoon toivotuista lisäpalveluista. Otimme toiveet huomioon auton suunnittelussa”, sanoo Sodankylän kirjastotoimen johtaja Tiina Heinänen.
Ohjaamo on äänieristetty, joten terveydenhoitaja tai diabeteshoitaja voi pitää siellä vastaanottoa. Siellä voi myös äänestää. Pyörätuolinostimen avulla liikuntarajoitteiset pääsevät autoon ja kirjastoauto voi vierailla myös vanhustentaloilla. Auton perällä on iso tv-ruutu, jossa voidaan näyttää tietoiskuja, elokuvia ja vaikkapa pääkirjaston taidenäyttelyitä.
Hilla kerää vanhoja lääkkeitä ja käytettyjä paristoja. Syrjäseutujen lääkehuoltoa varten saatiin lääkekaappi jo viime vuonna Hillan edeltäjään Aulikseen. Hyvä yhteistyö ja yhteiset intressit Sodankylän apteekin kanssa toivat hienon ratkaisun laajan kunnan lääkehuoltoon. Tämän vuoden puolella Hilla kuljettaa myös reseptilääkkeitä.
Rankkaa ja kovaa työtä
Erikoispalveluiden lisäksi Hilla on perinteinen kirjastoauto eli se tarjoaa lainauspalvelua siinä kuin pääkirjastokin. Asiakkaiden käytössä on tietokone, monitoimilaitteella voi kopioida, skannata ja tulostaa asiakirjoja.
Kirjastoauto on erityisen toivottu vierailija Vuotsoon, Sodankylän pohjoisimpaan kylään, joka on myös Suomen eteläisin saamelaiskylä. Saamelainen muusikko Tiina Aikio esitti valmistujaisjuhlassa vahvasti eläytyen Hillalle tekemänsä joiun ja lausuja Tiinaliisa Multamäki lausui starttisanat, jotka hän oli lausunut jo aikaisemmalle kirjastoautolle, Aulikselle. Auliksella on takanaan 20 toimintavuotta ja vajaa 600 000 ajokilometriä.
”Tämä on rankkaa ajoa ja kovaa työtä. On sulla etelän tehtaalta tulevalla hienolla neidillä opettelemista arktisiin olosuhteisiin. Se ei kuule 40 asteen pakkanen ole mikään syy olla käynnistymättä”, nauratti Multamäki yleisöä.
Hilla on Kausalassa toimivan Kiitokori Oy:n valmistama ja järjestyksessä 645. kirjastoauto.
Koska oli kyse synttärijuhlasta, Hillaa muistettiin lahjoilla, joista hyödyllisin lienee paikallisena tuotantona syntynyt lumiharja-jäärappa, jonka toisessa päässä olevalla magneetilla voi poimia vaikkapa maahan pudonneet avaimet.
Sosiaalinen puoli tärkeä
Kun Hilla lähtee Vuotsoon, reissussa hurahtaa noin yhdeksän tuntia. Sodankylässä kirjastoautojen lainaukset ovat noin 20 prosenttia kaikista kirjalainoista kunnassa. Palvelu on tärkeä kuntalaisille.
Syrjäseuduilla kirjastoauton merkitys on myös sosiaalinen. Monen yksin asuvan ainoa ihmiskontakti voi olla kirjastoauton henkilökunnan tapaaminen. Heidän kanssaan jaetaan niin ilot kuin surutkin.
”Jos vanhus ei ole totutusti omalla pysäkillään, mennään kyllä katsomaan, että onko kaikki hyvin. Tämä on asiakaspalvelua ja välittämistä asiakkaasta”, Heinänen sanoo.
Noin 70 kilometrin päässä Sodankylän keskustasta asuvan Risto Niemen kotona on kahvi aina valmiina, kun kirjastoauto saapuu sinne puoleksi tunniksi.
”Luemme paljon ja etenkin Oulusta ja Vantaalta tulevat lastenlapset tykkäävät kirjastoauton palveluista. Auton lääkekaappi, josta voi ostaa päivittäislääkkeitä, on erinomaisen hyvä asia sivukylien asukkaille”, sanoo Niemi.
Sodankylän apteekkari Marjo Rajamäen mielestä lääkekaapin saaminen kunnan kirjastoautoon ei olisi ollut mahdollista ilman kirjaston väen aktiivisuutta kirjastoauton palveluiden kehittämisessä. Rajamäki itse matkusti parin viikon ajan kirjastoauto Auliksen kyydissä ja kyseli asiakkaiden toiveita lääkekaapin sisällöstä. Reseptilääkkeet nousivat ykköseksi ja ne tulevat jatkossa mukaan autoon.
”Kirjastoautojen monipalvelut ovat vielä lapsenkengissä. Ympäri maata tehdään selvityksiä ja kokeiluja, mutta hyvä asia ei ole vielä saanut ilmaa siipiensä alle. Suurena syynä ovat toiminnan resursointiongelmat. Valtion tulisi osallistua enemmän monipalveluautojen rahoittamiseen”, Heinänen pohtii.
