Omatoimikirjastot ja harjoittelijat paikkaavat kirjastojen henkilöstöpulaa. Kirjastojen johtajista peräti puolella oli kirjaston lisäksi myös muita vastuualueita.
Aluehallintovirasto julkaisi syyskuussa raportin, jossa arvioitiin peruspalvelujen tilaa. Esille nousi kirjastojen henkilöstöpula. Viime vuonna peräti 25 kunnassa kirjaston henkilötyövuosien määrä oli 0,5 tai vähemmän jokaista tuhatta asukasta kohti.
”Laadukas johtaminen, suunnittelu ja ammattitaitoinen henkilöstö korvaavat osittain määrää. Täytyy kuitenkin muistaa, että kirjaston tehtäväkenttä on laaja”, sanoo Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Kristiina Kontiainen.
Kirjastolain mukaan kirjastojen pitäisi rohkaista sekä aikuisia että lapsia lukemaan monipuolisesti erilaista kirjallisuutta. Kirjaston velvollisuus on myös järjestää yleissivistävää neuvontaa digitaidoista lähtien. Tähän kaikkeen tarvitaan riittävästi henkilökuntaa.
Kirjastotoimen johtajalta puolestaan vaaditaan aikaa ja näkemystä paneutua kehittämään kirjaston toimintaa.
”Arvioinnissa todettiin, että noin puolella kirjastotoimen johtajista oli myös muita vastuualueita. Ne syövät aikaa kirjaston kehittämiseltä”, Kontiainen sanoo.
Harjoittelijoiden varassa
Nokialla avattiin pari vuotta sitten uusi kirjasto, jonka tilat ovat kolmessa kerroksessa. Asiakaspisteet lisääntyivät samalla kolmeen, eikä niihin riitä henkilökuntaa. Arki-iltojen aukioloaikoja on jouduttu supistamaan. Ilman harjoittelijoita ja sivareita ei Nokialla pyöritettäisi kirjastoa.
”Asiakastiskeillä istuva tilapäinen työvoima voi vaikuttaa palvelun laatuun, vaikka asiakas ei sitä huomaisikaan. Ei ammattia opetteleva henkilö voi osata kaikkea. Emme me vakituiset ole turhaan kouluja käyneet,” sanoo kirjastopalvelupäällikkö Jarna Hara.
Nokialla tapahtumien pitää henkilöstöpulan vuoksi olla pienimuotoisia. Hara joutuu esimerkiksi miettimään, voiko lastentapahtumaan irrottaa kaksi henkilöä iltavuorosta, vaikka heitä tarvittaisiin kolme.
”Jopa lakisääteisiä lomia on vaikea hyväksyä. Olen juuri pohtimassa, miten saamme hommat hoidettua joululomien aikaan.”
Kirjastoa on vaivannut henkilöstöpula vuosikausia. Tänä vuonna saatiin onneksi palkata eläköityneen puolipäiväisen kirjastonhoitajan tilalle kokoaikainen työntekijä.
”Hänen pitäisi vastata aikuisten tapahtumista, mutta eipä hänellä ole siihen aikaa jäänyt.”
Kirjastolaissa mainittuun kehittämistoimintaan Haran rahkeet eivät riitä, sillä hän paikkaa sairauspoissaoloja tiskillä.
”Toki pidän asiakaspalvelusta, mutta se on aina pois jostakin muusta.”
Omatoimisuus pelasti
Hollolan kirjaston palvelun on pelastanut omatoimiaika, joka lisäsi aukioloaikaa 60 tuntia viikossa vuonna 2016.
”Viikonloput ovat omatoimiaikaa, kuten myös aamupäivän ja illan tunnit arkisin”, kertoo osastonjohtaja Kati Salminen.
Kirjasto on saanut työllistämistuella lisäkäsipareja asiakaspalveluun. Tapahtumien järjestämistä helpottaa yhteistyö muiden vapaa-aikapalvelujen toimijoiden kanssa, joista osa työskentelee samassa talossa.
”Omatoimikirjaston avaamisen jälkeen on hankittu kirjastoauto, siirrytty uuteen kirjastojärjestelmään, luotu yhteisöllinen kirjasto ja muutettu molemmat lähikirjastomme uusiin tiloihin. Täytyy sanoa, että olen tyytyväinen”, Salminen kertoo.
Väsymys kasvanut
Imatran kirjaston työntekijämäärä puoliintui vuosikymmenessä 20 henkilöstä 10 henkilöön. Kirjastoa pyöriteään pitkälti omatoimiajalla.
”Tarkkana täytyy asiakkaan olla kellon kanssa, jos mielii saada henkilökohtaista palvelua”, sanoo kirjastoasiantuntija ja lähiesimies Ari Sareslahti.
Imatralla käytetään paljon työllistettyjä, työkokeilijoita ja opiskelijoita. Ulkopuolisten järjestämiä tapahtumia ja esityksiä suositaan ja aluehallintoviraston hankeavustuksia hyödynnetään ahkerasti.
”Onneksi työntekijämme ovat aktiivisia. Heidän henkilökohtainen panoksensa on pelastanut monta tilannetta. He ovat kuitenkin olleet selvästi väsyneempiä parin viime vuoden aikana.”
Sairastuminen sulki kirjaston
Pienessä Pyhärannan kirjastossa on yksi vakituinen kirjastonhoitaja. Anna-Kaisa Sjölund työskentelee kirjastossa kolme päivää viikossa ja vastaa kaksi päivää kunnan kulttuuri- ja kansalaisopistotoiminnasta. Nyt Sjölundilla on apunaan vuodeksi työllistetty kirjastovirkailija. Samalla aukioloaika laajeni kolmesta viiteen päivään viikossa.
”Työskentelin kuusi vuotta yksin. Kun olin sairaana tai vuosilomalla, oli kirjasto kiinni.”
Pinta-alaltaan suuressa kunnassa kirjaston asiakkaat tulevat pääsiassa vastapäisestä alakoulusta.
Pyhärannan kirjastossa on vuosittain noin 200-250 lainaajaa. Paikkakunta on kuitenkin saamassa uusia, nuoria asukkaita, joten kirjastopalveluille tullee jatkossa kysyntää.
”Toivon, että saamme järjestettyä tänne piakkoin omatoimikirjaston.”
Kriittiset hetket
Aluehallintoviraston ylitarkastaja Kristiina Kontiaisen mukaan omatoimikirjastojen ei pitäisi paikata henkilöpulaa, vaan kehittää kirjastotoimintaa.
”Työntekijöitä tarvitaan myös luomaan tunnelmaa ja houkuttelemaan ihmisiä kirjastoon. Siihen ei omatoimikirjasto pysty.”
Asiakasnäkökulman muutos näkyy viiveellä. Kun asiakkaat alkavat äänestää jaloilla eivätkä tule enää kirjastoon, alkaa olla jo myöhäistä.
”Koronasulun aikana huomasi, että ihmiset kehittivät nopeasti itselleen muuta ajankäyttöä. Jos palvelua ei enää saa, se voi olla yksi syy jättää kirjaston käyttö”, Kontiainen kertoo
Korjaus to 1. joulukuuta: Pyhärannan kirjaston lainaajamäärä tarkennettu. Aiemmin verkkojutussa ja painetussa lehdessä puhuttiin virheellisesti lainoista.
