Kuka olet ja mistä tulet?
Synnyin Kortesjärvellä (v. 2009 kuntaliitoksen jälkeen osa Kauhavaa), Pohjanmaalla. Opiskelin Jyväskylän yliopistossa kaikkea mielenkiintoista, kunnes lopulta vuonna 1988 valmistuin yhteiskuntatieteiden maisteriksi, pääaineena valtio-oppi.
Muutaman vuoden tein sekalaisia töitä mm. opettajan sijaisena ja koulukuraattorina. Tein Tampereen yliopistossa kirjastotieteen aineopinnot ja hakeuduin kirjastoihin töihin.
Vuonna 1991 muutimme Hämeenlinnaan. Se jälkeen olen ollut töissä Tampereen yliopiston kirjastossa, Hämeenlinnan terveydenhuolto-oppilaitoksen kirjastossa ja Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa. Pari vuotta olin ATP:llä kirjastojärjestelmäkouluttajana, jolloin kävin useissa Suomen kirjastoissa ja tutustuin moniin kirjastolaisiin.
Vuonna 2004 aloitin sivistystoimentarkastajan työn Etelä-Suomen lääninhallituksessa. Valtion aluehallinnon uudistuksessa virasto vaihtui vuonna 2010 ELY-keskukseksi, mutta tehtävät pysyivät edelleen kirjastohallinnossa.
Mikä Seurassa kiinnosti?
Olin ollut lähes kahdeksan vuotta samassa työpaikassa, joten ajatus mahdollisuudesta kokeilla vielä jotain muuta tuntui hyvältä. Juuri silloin sattui olemaan Kirjastoseuran paikka auki. Koska ELY-keskuksen organisaatiossa tehdään edelleen muutoksia, niin oli sieltä oli mahdollisuus saada kolmen vuoden virkavapaus eli juuri se aika, jonka toimistopäällikön määräaikainen pesti kestäisi. Hain paikkaa ja minut valittiin.
Koska olen utelias ja kiinnostunut erilaisista asioista, ajattelin, että Kirjastoseuran työssä voisi olla jotain sellaista, josta saisin vielä uuden näkökulman kirjastomaailmaan. Lopulliseen ammatinvalintaani vaikutti aikoinaan se, että halusin tehdä työtä joka olisi mielenkiintoista, yleishyödyllistä ja jossa voisin hyödyntää kaikkea sitä, mitä olin oppinut ja tehnyt aikaisemmin.
Kirjastotyössä nämä ehdot ovat toteutuneet. Kirjastoseurassa ehdot ovat toteutuneet yli sataprosenttisesti.
Miten olet viihtynyt uudessa työssä?
Olen viihtynyt hyvin. Vaikka kirjastoasiat ovat minulle tietysti tuttuja, niin muita yllätyksiä ja haasteita on tullut vastaan tähän mennessä jokaisena työpäivänä. Yllätyksenä tuli myös se, kuinka paljon päivän mittaan tulee asioita, joista vielä aamulla ei ollut tietoakaan. Esimerkiksi sähköpostilla tulee paljon kyselyitä ulkomailta, monissa maissa ollaan kiinnostuneita suomalaisista kirjastoista ja kysymysten kirjo on laaja.
Haasteet liittyvät muihin kuin kirjastoasioihin. Valtion ja kaupungin työntekijänä minun ei tarvinnut henkilökohtaisesti huolehtia esim. toimiston muutosta tai tietoliikenneyhteyksistä. Riitti, kun siirryin itse, joku muu hoiti hommat. Tässä työssä on huolehdittava itse siitä, että työpaikan infrastruktuuri on kunnossa, jotta ihmiset saavat tehtyä työnsä.
Mikä on mielestäsi Kirjastoseuran tarkoitus/ydintehtävä?
Mielestäni Kirjastoseuran tarkoitus on edistää kirjastojen toimintaa tukemalla kirjastotyöntekijöitä ja kirjastoja. Tämä edellyttää aktiivisia jäseniä ja laajaa yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa.
Miten muuttaisit Seuraa ja mitä pitäisit ennallaan – ja miksi?
Kirjastoseura on sitä, mitä jäsenet haluavat sen olevan. Meillä pitäisi olla enemmän keinoja saada esiin jäsenten ääni, mutta myös samalla aktivoida jäseniä toimimaan. Ihanteellisimmillaan Seura olisi toiminnan mahdollistaja, joka ei tekisi asioita jäsenten puolesta, vaan olisi ikään kuin alusta tai ponnahduslauta jäsenten omalle toiminnalle.
Kirjastoseura kuten kirjastotkin kilpailevat ihmisten ajasta. Koska Kirjastoseura ei pysty tarjoamaan aineellisia jäsenetuja, sen pitäisi pystyä tukemaan jäseniään ja kirjastoja muilla välineillä.
Mikä on Suomen kirjastojen tulevaisuus?
Tulevaisuus ei vain tulla tupsahda, vaan tulevaisuudella on aina tekijänsä. Suomen kirjastojen lähitulevaisuuteen vaikuttavat eniten kuntapäättäjät. Kuntalaisten valitsemat päättäjät päättävät kirjastojen kohtalosta. Siksi on tärkeää, että kirjastot, niiden johtajat ja työntekijät aktiivisesti tiedottavat kunnan päättäjille mitä kirjastoissa tehdään ja mikä on kirjaston vaikutus.
Jos kirjastoja ollaan vain yksioikoisesti lakkauttamassa, niin kirjastolla pitää olla ehdotus siitä miten kirjastoa voidaan kehittää. Kunnissa päätetään, onko kunnan asukkailla mahdollisuus sivistää itseään omaehtoisesti.
Maailmanlaajuisesti ja samalla tietysti myös Suomen kirjastojen tulevaisuuteen vaikuttaa se, mikä on kirjan tai sen sisällön tulevaisuus. Miten kirjallisuutta ja tietoa jaetaan, jos niiden sisällöt ovat e-aineistoissa? Jos halutaan, että tieto on vapaasti saatavilla, niin kirjastoilla on edessään loistava tulevaisuus.
Mikä on mielestäsi tärkein kirjaston palvelu?
Minulle kirjaston tärkein palvelu on hyvä kokonaisuus, jonka muodostuu monipuolisesta kokoelmasta, asiantuntevasta palvelusta, viihtyisästä tilasta ja siitä, että tämä palvelukokonaisuus on saatavissa minulle sopivana aikana.
Milloin viimeksi kävit kirjastossa ja mitä siellä teit?
Työasioissa kävin kokouksessa viimeksi tänään.
Vapaa-ajallani kävin viimeksi Hämeenlinnan Jukolan kirjastossa. Hankin sieltä uuden kirjastokortin, joka on avaimeni, kun haluan käyttää Jukolan itsepalvelukirjastoa varsinaisten aukioloaikojen ulkopuolella. Yleensä lainaan kirjoja ja luen sekä e- että printtilehtiä. Verkkopalveluista käytän eniten lainausten uusintaa ja Naxosta.
