Selkokirjallisuutta julkaistaan vuosi vuodelta yhä enemmän, ja selkokirjat ja niiden hyödyt tunnetaan jo laajalti. Mutta voiko selkokirjan lukemisesta nauttia samalla tavalla kuin yleiskielisen kirjan lukemisesta?
Selkokieli ja selkokirjat ovat tärkeitä monelle: ikäihmisille, maahanmuuttajille ja eri syistä heikosti lukeville henkilöille. Selkokirjoista puhutaan usein ongelmien tai selkokirjoista saatavan hyödyn kautta: selkokirjat auttavat lukemaan oppimisessa ja lukutaidon sekä suomen kielen oppimisen tukemisessa, helpottavat lukutaidon säilymistä ja madaltavat kynnystä tarttua kirjaan.
Selkokirja taipuu moneen
Selkokirja ei ole oma kirjallisuudenlajinsa vaan siinä käytetään kieltä omalla tavallaan eli hyödynnetään selkokieltä. Samaan tapaan kuin kirjoja voi kirjoittaa selkokielellä, niitä voi kirjoittaa yleiskielellä tai vaikkapa murteella. Selkokielellä ilmestyy samoja kirjallisuuden lajeja kuin yleiskielellä: runoja, näytelmiä, kauhua, fantasiaa sekä tietenkin romaaneja kaikenikäisille. Yleiskielisistä kirjoista selkokirja eroaa siinä, että selkokirjassa lukija on huomioitu aivan erityisesti jo kirjan suunnittelusta alkaen. Selkokirjan kanssa keskiössä on siis lukija, jota kirjoittaja ajattelee.
Ella Airaksisen ja Ari Sainion viime vuonna ilmestynyt kirja Sukella selkokirjaan on oiva opas kaikille, myös kirjastolaisille, siihen, mikä tekee selkokirjasta selkokirjan. Kirja antaa vastauksia muun muassa siihen, kuinka selkokielen vaatimukset ja taiteellinen ilmaisu voidaan yhdistää. Kirjassa on paljon asiantuntijapuheenvuoroja selkokirjallisuuden kirjoittamisesta ja myös sen käytöstä kirjastotyössä. Kirjassa on myös runsaasti tekstiesimerkkejä.
Kuinka löytää hyvä selkokirja
Selkokielen käyttöä edistävä Selkokeskus laatii vuosittain selkokirjoista listoja, joita kannattaa hyödyntää esimerkiksi silloin, kun valitsee selkokirjoja kirjaston kokoelmiin. Selkokeskuksen selkokirjatyöryhmän myöntämä selkotunnus on tae siitä, että kirja noudattaa selkokielen vaatimuksia ja on myös sisällöllisesti kelpo selkokirja. Ennen selkokirjan hankkimista kannattaakin varmistaa, että kirjalla on selkotunnus.
Selkokirjassa kirjoittaja joutuu usein esimerkiksi selittämään asioita enemmän kuin yleiskielisessä kirjassa. Kieleen ja sen rakenteisiin tarvitsee kiinnittää erityistä huomiota.
Hyvä selkokirja jättää tilaa lukijan omalle mielikuvitukselle. Kirja, olipa se yleiskielinen tai selkokirja, tuottaa parhaimmillaan lukuelämyksiä ja tarjoaa mahdollisuuksia vierailla toisissa maailmoissa, tai päästä sellaisten tapahtumien pyörteisiin, jotka ovat tapahtuneet kauan sitten tai joita ei oikeasti ole olemassa.
Selkokirja on osa kirjallisuuden saavutettavuutta
Selkokirjojen lukijoille yhteistä on se, että yleiskielinen kirja on heille liian vaikea. Lukijalla voi olla esimerkiksi jokin vamma tai sairaus, tai hänen kielitaitonsa ei riitä yleiskielisen tekstin ymmärtämiseen. Selkokielen merkitys lukemaan oppimisessa ja lukutaidon tukemisessa on mittaamaton.
Selkokirjoja ilmestyy jonkin verran e-kirjoina, mutta ei kovinkaan paljon äänikirjoina. Saavutettavuuskirjasto Celia pyrkii tuottamaan selkokirjoista asiakkailleen saavutettavia versioita eli esimerkiksi äänikirjoja, pistekirjoja ja yhdistelmäkirjoja. Näiden formaattien lukijakuntaa rajaa lainsäädäntö, joten ne eivät ole vapaasti kaikkien hyödynnettävissä.
Tulevina vuosina kustantajat alkavat todennäköisesti tuottamaan yhä useammasta kirjasta suoraan saavutettavan, jolloin kirjan lukeminen esimerkiksi apuvälineellä tulee mahdolliseksi.
Selkokirjoja kysytään usein Celiasta, ja Celianet-palvelusta kannattaakin etsiä esimerkiksi Selkopolku-hankkeen kirjoja. Selkopolku on Kulttuurirahaston rahoittama ja Lastenkirjainstituutin toteuttama hanke, jossa lahjoitettiin selkokirjoja ja helppolukuisia kirjoja Suomen yläkouluihin ja TUVA-koulutuksiin.
Saavutettavuuskirjasto Celiaan tulee paljon toiveita selkokirjoista etenkin pistekirjoina. Jos pistekirjoituksen opettelu itsessään on haasteellista, on tärkeää, että kirjassa käytetty kieli on selkeää.
Selkokirjaan kannattaa jokaisen tarttua
Koska selkokirjat ovat usein nopeasti luettavia, ne ovat oiva keino vaikkapa aikuiselle päästä sisään nuortenkirjojen maailmaan. Selkopolku-kirjojen myötä voi tutustua esimerkiksi Mikko Within kirjoittamaan ja Sanna-Leena Knuuttilan selkomukauttamaan tarinaan Saakelin satanen, tai Annukka Salaman kirjoittamaan ja Satu Leiskon selkomukauttamaan, pelimaailmaan sijoittuvaan kirjaan Ripley ja nopea yhteys.
Satu Leiskon tummasävyinen YA-romaani Ihmisenhaltija on valittu juuri Selkokeskuksen järjestämässä äänestyksessä Suomen parhaaksi selkokirjaksi. Kirja jakaa tittelin Tuija Takalan Sormus-kirjan kanssa. Silja Vuorikurun Titanic ─ maailman suurin laiva äänestettiin puolestaan Suomen parhaaksi selkotietokirjaksi.
Saavutettavuuskirjasto Celian viime vuoden lainatuin selkokirja oli Pauliina Heinen Muumipeikko ja taikurin hattu. Toiseksi lainatuin kirja oli Hanna Männikkölahden selkomukautus Salla Simukan kirjasta Punainen kuin veri. Myös dekkarit olivat suosittuja: Leena Lehtolaisen kirjoittama ja Leena Kaivosojan selkomukauttama Veren vimma ylsi yhdeksi lainatuimmista selkokirjoista, samoin kuin Mika Waltarin kirjoittama ja Pertti Rajalan selkomukauttama Komisario Palmun erehdys.
Selkokirja antaa uutta puhtia klassikoille
Viime vuonna ilmestyi Tuija Takalan selkomukautus Maria Jotunin kirjasta Huojuva talo. Aikanaan kohua herättäneen ja edelleen aiheeltaan ajankohtaisen kirjan selkomukauttaminen itsessään on kulttuuriteko. Selkomukauttaminen voikin puhaltaa klassikoille uutta elämää uusien lukijasukupolvien käsissä.
Itse pidän kovasti vuonna 2021 ilmestyneestä Silja Vuorikurun selkomukauttamasta kirjasta Uppo-Nalle. Selkomukautuksen myötä kirjasta kuoriutui pois Elina Karjalaisen rehevä ja värikäs kielellinen ilmaisu, mutta tarinan tunnelma ja sympaattiset hahmot ovat entisellään. Uppo-Nalle toiveineen, pelkoineen ja lauluntekijänlahjoineen on selkomukautuksessa edelleen se sama peipposia pelkäävä hurmurinalle, jonka harras toive on löytää ystävä. Onneksi hän löytääkin sellaisen Reetasta, ja nalle pääsee samalla osaksi uutta perhettä.
Suomessa selkokielen tarvitsijoita arvioidaan olevan noin 700 000, ja onneksi laadukkaita selkokirjoja onkin julkaistu heille jo vuosia ja julkaistaan edelleen. Niiden joukosta löytyy varmasti jokaiselle monta tarinaa, jotka vievät mukanaan ja antavat tärkeitä lukuelämyksiä.
***
Blogitekstin on kirjoittanut Selkokeskuksen selkokirjatyöryhmän jäsen ja Saavutettavuuskirjasto Celian suunnittelija Marjo Kauttonen.
Lisätietoa selkokirjallisuudesta:
Selkokeskus – suomeksi » Tietoa selkokirjoista kirjastoille
Selkokeskus – suomeksi » Selkokirjatietokanta
Selkokeskus – suomeksi » Uudet selkokirjat
Selkokeskus – suomeksi » Suomen paras selkokirja
Selkopolku – selkokirjoja yläkouluihin | Lukemo