Suomen kirjastoseuran Kirjasto kannattaa -kampanjassa eduskuntavaaliehdokkaat voivat sitoutua kirjastolain tavoitteisiin ja äänestäjät löytävät kirjaston arvoihin sitoutuneita ehdokkaita. Kirjastolaisetkin rakastavat kirjastolakia ja lakia tehdään joka päivä todeksi moninaisin tavoin. Seuramme hallituksen jäsenet Jarkko Rikkilä, Anna Tuomikoski ja Jasmiina Sillanpää vastaavat maaliskuun blogitekstissä kysymykseen: Mitä kirjastoissa tehdään?
Jarkko Rikkilä, kirjastopäällikkö, Lempäälän kirjasto
Lukutaito on hieno saavutus, jota kannattaa juhlia!
Pienessä ja keskisuuressa kunnassa kirjaston merkitys paikkana, palvelun tarjoajana ja yhteisöllisenä toimijana korostuu entisestään. Lempäälän kunnan yhteisöpalveluissa rakennetaan uutta tulevaisuutta sivistyskunnassa yhteistyössä kirjaston, kulttuurin, nuorison ja liikunnan yhteisvoimin. Kirjaston merkitys kunnan terveyttä ja hyvinvointia edistävässä työssä on keskeinen. Kirjasto on kestävän oppimisen peruskallio, kaikkien lukutaitojen tukija, ilon ja hyödyn mahdollistaja, kohtaamisen turvallinen paikka sekä kunnan yhteistyön alusta.
Kirjaston rooli alustana vaatii valintoja ja strategiaa, joita pinnalla olevat kirjastojen demokratiatyön muodot edellyttävät. Lempäälässä yhteisöbussin on tavoitteena kiertää ennakkoäänestyspaikkana ja pääkirjastolla järjestetään paikallisen lehden ja kansalaisopiston tuottama vaalipaneeli. Yhteisöbussi tulee olemaan moniammatillinen ja pilotoitava konsepti, joka tulee viemään palveluita kuntalaisten luo. Demokratiakasvatus ja aktiivisen kansalaisuuden tukeminen ovat asioita, joiden toteuttamista erityisesti nyt mietitään tarkasti. Me pidämme kiinni tasavertaisuudesta.
Lukutaitoa edistetään parhaiten kirjaston, koulun ja kodin yhteistyöllä. Leikiten lukijaksi -hanke toteutettiin Lempäälässä 2021–2022. Hankkeessa järjestettiin esimerkiksi koulutusta lasten kanssa työskenteleville, jaettiin lukemiseen liittyviä vinkkejä ja ideoita, hankittiin lukumajoja ja muita tarvikkeita lukemiseen kannustavien toimintaympäristöjen kehittämiseksi, parannettiin kirjojen saatavuutta ja kehitettiin tulevaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Lukutaito on hieno saavutus, jota kannattaa juhlia!
Anna Tuomikoski, projektiasiantuntija, E-kirjastohanke
Kaikenlainen pöhinä kirjallisuuden ympärillä kasvattaa koko kirja-alaa.
E-kirjastohankkeessa rakennetaan koko Suomelle yhteistä e-kirjastoa. Tällä hetkellä e- ja äänikirjoja sekä digitaalisia aikakauslehtiä on kyllä jo tarjolla, mutta eri alueilla on omat kokoelmansa ja e-kirjaston käyttöliittymät ovat kirjaston käyttäjän näkökulmasta kömpelöitä. Kun digitaalisen aineiston ei mitenkään tarvitsisi olla sidottu tiettyyn kuntaan tai alueeseen, me yritämme rakentaa yhden ison kokoelman, joka on käytössä mistä päin Suomea tahansa. Samalla rakennetaan uusi käyttöliittymä, jotta kaikki aineisto löytyy jatkossa helposti yhdestä paikasta.
E-kirjastohankkeessa tulee paljon mietittyä kirjaston tulevaisuutta. Aineiston tarjoaminen siinä muodossa, jossa asiakkaat sitä haluavat käyttää on tärkeää, jotta kirjasto pysyy suomalaisten arjessa mukana. Ihannetulevaisuudessa kirjastolla on monipuolinen ja laaja kokoelma painettuja ja digitaalisia aineistoja niin, että jokainen löytää kirjastosta lukemista itselleen mieluisassa muodossa.
Hyvin toimiva paikallisten kirjastojen verkko ja sitä täydentävä koko Suomen e-kirjasto aktivoivat suomalaisia lukemaan, kuuntelemaan kirjallisuutta, puhumaan kirjallisuudesta, jakamaan lukukokemuksia ja tapaamaan kirjailijoita sekä livenä että virtuaalisesti. Kaikenlainen pöhinä kirjallisuuden ympärillä kasvattaa koko kirja-alaa, jolloin myös kirjailijoiden ja kääntäjien työskentelyedellytykset ovat entistä paremmat. Utopiassa kirjasto on tärkeä toimija kirjallisuuden ekosysteemissä, ja sen kanssa halutaan tehdä monipuolisesti yhteistyötä. Tällaisen unelman eteen on mukava tehdä töitä.
Jasmiina Sillanpää, palveluvastaava, Keskustakirjasto Oodi
Kaupunkiverstaan palvelut turvaavat yhteiskuntarauhaa, tukevat demokratiaa ja rakentavat osallisuutta.
Oodi houkuttaa niin paikallisia kuin kansainvälisiä päättäjiä tutustumaan yleisen kirjaston palveluihin. Vaikka kolmannen kerroksen kirjataivas on eittämättä kuvatuin, on toisen kerroksen kaupunkiverstas studioineen vieraille aina kiinnostavin ja kiitetyin. Oodi on kirjallisuuden talo, mutta myös Suomen suurin kirjasto, ja kirjasto on muutakin kuin kirjojen varasto. Mediakulttuuriyksikön päällikkönä palveluitamme esitellessäni kuulen usein pohdintaa siitä, onko Oodin toinen kerros kirjasto laisinkaan, siellä kun ei ole kirjoja. Tämä kysymys on suosikkini, sillä se avaa mahdollisuuden keskustella yleisen kirjaston lakiperusteisista tehtävistä kokoelmatyötä laajemmin ja osoittaa miten kaupunkiverstaan palvelut turvaavat yhteiskuntarauhaa, tukevat demokratiaa ja rakentavat osallisuutta.
Kirjasto tarkoittaa monelle esimerkiksi nuottien lainaamista. Kirjastolaki ja vastuulliset päättäjät kuitenkin mahdollistavat sen, että nuotit Oodin kirjataivaasta löydettyään asiakas saa toisen kerroksen kaupunkiverstaalta lainakseen myös soittimet ja opastuksen äänitysstudioon, jossa hän voi soittonsa äänittää. Kaupunkiverstaan tärkeimpiä arvoja ovat osallisuuden rakentaminen ja pedagoginen työote. Me emme tee asiakkaan puolesta, vaan opettelemme yhdessä.
Olen johtanut myös yhtä Suomen pienimmistä kirjastoista, joka oli kunnan ainut ei-kaupallinen tila, jonne kaikki olivat tervetulleita. Pikkukirjasto tarjosi poikkeuksia lukuun ottamatta vain ydinpalvelut, mutta pienessä kunnassa näiden palveluiden merkitys oli kokoaan suurempi. Suomen pienimmän ja suurimman kirjaston välissä on paljon erilaisia kirjastoja, joista suurinta osaa yhdistää ainakin kaksi asiaa: se kuinka arvokkaita ne käyttäjilleen ovat ja kuinka vähän niiden toiminnasta tietävät ne ihmiset, jotka tuota toimintaa rahoittavat. Poikkeuksia tässäkin yleistyksessä on ja tästä iloisena esimerkkinä Helsinki, jossa kirjastoverkko laajenee ensimmäistä kertaa 2000-luvulla Kalasataman kirjaston avautumisen myötä.
Politiikka on resurssien jakamista ja kirjasto tarvitsee resursseja toteuttaakseen lakisääteiset tehtävänsä. Kuten Helsingissä, myös muualla Suomessa vastuulliset päättäjät ovat valmiita turvaamaan kirjaston resurssit, kunhan vain muistamme kertoa heille mitä kaikkea muutakin kuin kirjahyllyjä he kirjastoa resursoidessaan turvaavat.
Blogitekstin ovat kirjoittaneet kirjastoseuran hallituksen jäsenet Jarkko Rikkilä, Anna Tuomikoski ja Jasmiina Sillanpää. Lue lisää Kirjasto kannattaa -kampanjoinnista tältä sivulta!