Suomen kirjastoseura matkan mahdollistajana
Kirjastoammattilaisen kannattaa lähteä liikkeelle. Uusissa yhteyksissä, kuten alan koulutuksissa ja konferensseissa, tapaa usein ihmisiä, joiden merkitys voi nousta yllättäviin sfääreihin. Vierailimme vuonna 2019 ennen koronapandemiaa järjestetyssä Next Library -konferenssissa Tanskan Aarhusissa. Tapasimme konferenssin illallisella yllättäen Södermanlandin alueella työskentelevät kirjastokehittäjät Victoria Lagerqvistin ja Malin Klintholmin. Tuosta syksystä lähtien olemme vaihtaneet ajatuksia kirjastojen alueellisesta kehittämistyöstä heidän kanssaan.
Tapaamisesta inspiroituneena kahden vuoden ajan meillä akepikessä on ollut ajatus päästä benchmarkkaamaan ja tutustumaan ruotsalaisten kollegoiden työhön käytännössä. Lisäksi olemme marinoineet ajatusta yhteiskehittämällä toteutetusta konferenssiesityksestä tai työpajasta. Kun Next Library järjestetään taas Tanskan Aarhusissa ensi kesänä ja olemme yhdessä olleet kiinnostuneita kirjastolaisten Wikipedia-osaamisesta, päätimmekin hakea Wiki-aiheisella työpajalla tulevaan Next Libraryyn.
Saimme tähän matkaan apurahaa Suomen kirjastoseuralta, iso kiitos parhaalle seuralle. Tavoitteenamme oli saada oppia länsinaapurin osaamisen kehittämisen menetelmistä, esitellä kotimaista AKE-toimintaa ruotsalaisille kirjastolaisille ja kehittäjille, tutustua muutamiin kirjastoihin ja tuoda ideoita blogitekstien ja esitysten muodossa kotimaahan eteenpäin jaettavaksi. Matka toteutettiin 30.11.–3.12.2022. Lähdimme liikkeelle Tampereelta keskiviikkona 30.11., yövyimme kolme yötä Tukholmassa ja palasimme takaisin Tampereelle lauantaina 2.12.
Mustikkamehulla ja Arlanda Expressillä kohti Tukholmaa
Onpa jännittävää päästä työmatkalle ja oikein ulkomaille asti! Lähtiessämme Tampereelta aloimme pohtimaan ensimmäistä tärkeää kysymystä: Tarvitaanko Ruotsissa enää lainkaan käteistä? Tämä kysymys muodostui reissussa miltei eeppiseksi meemiksi ja mediasta selvisikin, että Ruotsissa on suunniteltu jo pidemmän aikaa käteisestä luopumista vuoteen 2023 mennessä.
Helsinki-Vantaalla on tietysti aina mielenkiintoista tutkia Finnairin asiakaspalvelun uusia tuulia ja automaation astetta. Lähtiessämme terminaalin aula oli jopa hiljainen – ja Finnairin asiakaspalvelijat auttoivat aktiivisesti ja myönteisesti tarratulostuksissa. Itse koneessa taas oli ilo huomata, että sitä kuuluisaa mustikkamehua tarjoillaan ilmaiseksi myös lyhyemmillä lennoilla! Arlandan lentoasemalta siirryimme sujuvasti Tukholman päärautatieasemalle Arlanda Expressillä. Matka kestää noin 20 minuuttia ja junia kulkee 10 minuutin välein.
Ruotsin alueellinen kehittämistehtävä
Torstai-aamuna lähdimme matkaan kohti Nyköpingiä, jossa Sörmlannin alueen kirjastokehittäjien toimisto sijaitsee. Ruotsissa kirjastojen alueellinen kehittämistehtävä on läänien vastuulla ja läänejä on maassa yhteensä 22 kappaletta. Läänijakoon pohjautuvan alueellisen kirjastokehittämisen kolme painopistettä ovat aluekirjastotoiminnan tukeminen, lukemisen edistäminen ja alueen kirjallisuuden kehittäminen. Toiminnassa on siis samankaltaisuuksia ja eroja Suomen malliin verrattuna. Kirjastojen kehittäminen ja alueellisen yhteistoiminnan tukeminen yhdistää – ja erottavana asiana voi nähdä esimerkiksi lukemisen edistämistehtävän, joka kotimaassa on keskitetty valtakunnalliselle erityistehtävälle.
Seuraamme aktiivisesti muidenkin ruotsalaisten kehittämistehtävien toimintaa sosiaalisessa mediassa, koska näistä saa valtavasti ideoita omaan työhön. Esimerkiksi seuraavat kehittämistehtäväsivut ovat meillä aktiivisessa seurannassa: Skånen alueen kirjastokehittäjät, Blekingen ja Kronobergin kirjastokehittäjät, Sörmlannin alueen kirjastokehittäjät (luonnollisesti), Västennorrlandin alueen kirjastokehittäjät ja Örebron alueen kirjastokehittäjät. Sivuja seuraamalla muodostuu helposti vaikkapa sellainen kuva, että länsinaapurin kirjastokehittäminen nivoutuu kiinteästi tasavertaisuuden, tiedon vapaan saatavuuden ja kirjastoammattilaisten rohkaisun teemoihin. Mitä kotimainen AKE-toimintamme voisi näistä painotuksista oppia omaan työhön?
Victorian ja Malinin toimisto sijaitsee Nyköpingissä, joka on noin 30 000 asukkaan kaupunki reilun tunnin junamatkan päässä Tukholmasta. Toimisto sijaitsee palkitun Sörmlannin museon tiloissa. Läänin kulttuurityön kehittämistä ohjaa yhteinen Sörmlannnin alueen kulttuurisuunnitelma, jonka uusin versio kulkee nimellä Kulturplan Sörmland 2023–2026. Kulttuurisuunnitelman lisäksi kirjastokehittäjillä on oma neljän vuoden tähtäimellä kohdistettu kehittämissuunnitelma Biblioteksplan Region Sörmland 2019–2022.
Verkostotyötä ja tukemista koulutusten järjestämisen sijaan
Vuodesta 2018 lähtien Suomessa toteutetun alueellisen kehittämistehtävätoiminnan yksi keskeisimmistä ilmenemismuodoista ovat olleet erilaiset koulutukset tai oppimistilaisuudet ja niiden järjestäminen, tuottaminen ja koordinoiminen. AKE-toiminta on tullut kirjastoalan täydennyskoulutuksen kentälle näkyvänä toimijana ja täyttänyt nopeasti maakuntakirjastojen jättämää tyhjiötä koulutusten järjestämisessä yhteistyössä esimerkiksi aluehallintovirastojen kanssa.
Keskustelujemme pohjalta muodostuu kuitenkin kuva, että länsinaapurien ideologia on toisenlainen. Ruotsalainen näkökulma pohjautuu enemmänkin verkostotyöhön sekä kentän tukemiseen ja kuuntelemiseen, hieman kärjistettynä – koulutustehtailun – sijaan. Meidän ajattelussamme juuri tämä verkostomaisen ajattelun tuominen kotimaiseen AKE-työhön onkin tärkeää. Sörmlannin alueen kirjastokehittäjät sanovat, että he eivät varsinaisesti järjestä koulutusta. Pyrkimys on auttaa aluetta luomalla alustoja, paikkoja ja yhteistoimintaa sekä resursseja kirjastoille.
Reilun tunnin mittaisella junamatkalla Tukholmasta Nyköpingiin ehdimme jutella paljon verkostoista kirjastoalan osaamisen kehittämisessä ja vertaistuen tarjoamisessa. Sörmlannin alueella on erilaisia pysyviä verkostoja, jotka toimivat keskeisenä tietojen ja taitojen jakamisen paikkoina. Alueella toimivia verkostoja ovat esimerkiksi seuraavat:
- Saavutettavuuden ja social librarian -ajattelun verkosto
- Saavutettavan kulttuurin ja ikäihmisten palveluiden verkosto
- Shared reading (jaettu lukeminen) -kehittämisen verkosto
- Media- ja informaatiolukutaidon verkosto
- Kirjastojen johtajaverkosto
- VR- ja virtuaaliympäristöihin liittyvän projektin verkosto
- Lukemisen edistämisen verkosto
- Kokoelmaverkosto (nivoutuen kansalliseen Libris-tietokantaan)
Mitä tästä voisimme oppia? Ainakin meillä akepikessä on tarkoitus tulevaisuudessa kiinnittyä ajatukseen, että osaamisen kehittäminen on paljon muutakin kuin koulutusta. Kirjastolain abstraktit muotoilut tehtävälle voidaan tulkita, jäsentää ja painottaa eri alueilla eri tavoin. Voisimmeko kuitenkin ajatella, että pitkän tähtäimen tavoitteellinen verkostotyö voisi ollakin yksi keskeisimmistä tavoista toteuttaa kirjastolakimme kirjaimia: lisätä yhteistoimintaa ja kehittää osaamista. Paljon on kyse myös verkostojen luonteesta, rakennetaanko ne tulevaisuuteen katsovilla painotuksilla vai perinteisten kirjastoalan substanssijäsennysten pohjalta? Ihastuttavasti ruotsalaisten verkostot ainakin otsikkotasolla katsovat vahvasti eteenpäin.
Become a Wikibrarian with us and join the democracy disco!
Kun pääsimme Nyköpingiin, työstimme ensimmäiseksi kollegoiden kanssa yhteistä ajatustamme tulevaan Next Library 2023 -konferenssiin. Ruotsalaisten esikuvaa imitoiden olemme myös osana akepike-toimintaa järjestäneet Wikimedia- ja Wikipedia-aiheisia koulutuksia. Voittoa tavoittelemattomalla Wikipedialla kun on todella paljon yhteistä kirjaston kanssa. Molempien tavoitteena on tiedon tuominen mahdollisimman monen ulottuville puolueettomalla ja saavutettavalla tavalla. Kirjastohenkilökunnan ammattietiikalla on myös yhtäläisyyksiä Wikipedian vapaaehtoisten tunnustamien periaatteiden kanssa. Tätä taustaa vasten onkin yllättävää, kuinka vähän Wikipedia itse asiassa näkyy kirjastojen toiminnassa.
Yhteisenä tavoitteenamme olisi järjestää Tanskassa Wikipedia-työpaja hankkimiemme kirjastoalalla toteutetun täydennyskoulutuksen pohjalta. Kannustamme osallistujia ryhtymään “Wikibrarianeiksi” ja liittymään kaikille yhteiseen demokratiadiskoon. Lisäksi tavoitteenamme olisi yhdessä tutkia, miten kirjastot voisivat pohtia kestävän kehityksen asioita Wikipedian avulla. Kirjastoille Wikipedia tarjoaa tavan arvioida tiedon ekosysteemiä. Kirjastojen ja Wikipedian yhteisesti jaettu arvo on tarjota kaikille ilmainen pääsy tietoon – tätä me haluamme olla edistämässä.
Jälkikäteen tammikuussa 2023 saimme sitten surullisen tiedon, että valitettavasti työpaja-ideamme jäi tällä erää hyväksymättä mukaan Next Library -konferenssin ohjelmaan. Tämän oppimiskokemuksen myötä aiheen kehittely varmasti jatkuu ja jonkinlainen yhteinen kontribuutio kirjastomaailman parantamiseksi on edelleen katsottuna kannatettava ajatus.
E-kirjaprojektit Ruotsissa ja Suomessa
Yksi Nyköping-aamun keskustelunaiheista liittyi yleisten kirjastojen mahdollisuuksiin tarjota asiakkaille digitaalisia tai e-muotoisia sisältöjä. Sörmlannin kehittäjät tekevät töitä esimerkiksi sen eteen, että alueen kirjastoilla olisi parempia alustoja olemassa olevien lisäksi e-aineistojen välittämiseen. Järjestelmätoimittajilla ja palveluntarjoajilla tulisi olla parempi ymmärrys käyttäjien tarpeista, käytettävyydestä ja kirjastojen roolista myös digitaalisten aineistojen välittäjänä.
E-aineistoihin liittyvään alueelliseen kehittämiseen on Malinin ja Victorian tehtäväkuvassa liittynyt esimerkiksi alueen kirjastojen toiveiden ja näkemysten kartoittamista. On mielenkiintoista huomata, että meille näyttäytynyt Ruotsin monipuolinen kehitys kirjastoapplikaatiossa koetaan paikan päällä hieman ristiriitaisesti. Erilaisiin kirjastotarkoituksiin on lukuisia sovelluksia ja arkkitehtuuri saattaa näyttäytyä käyttäjälle sekavana. Kirjastojen digipalveluille kohdistuu samanlaisia odotuksia kuin kaupallisille logistiikkapalveluille, kuten PostNord. Lisäksi käytettävyystestaukset tulisi tuoda erilaisten kohderyhmien huomioimiseksi osaksi perustoimintaa. Valitettavasti kirjastojen käytössä olevat alustat ovat käytettävyydeltään ajoittain haastavia.
Osaamisen kehittämisen konsepteja à la BUSörmland
Saimme myös lyhyet esittelyt erilaisista konkreettisista tavoista, joita työtoverit Ruotsissa ovat käyttäneet osaamisen kehittämisessä. Seuraavaksi tiiviisti esiteltynä muutamia ruotsalaisten kehittelemiä konsepteja, joita he ovat hyödyntäneet alueellisen kehittämistyönsä tukena. Olimme vaikuttuneita ja tämän reissun jälkeen yhä vaikuttuneempia ruotsalaisten konseptointikyvystä. Monesti asiasta kuin asiasta tulee konkreettisempi, kun se saa fyysisen olomuodon, nimen ja brändin. Tästä oivalluksesta riittää paljon ammennettavaa jatkossa kaikille kirjastoille ja kirjastolaisille.
Data Detox Bar
Data Detox Barin idea kiinnittyy Data Detox Kit -kokonaisuuteen. Data Detox Kit on meidän toimesta pari vuotta sitten suomeksikin käännetty kokonaisuus, joka sisältää päivittäisen askeleet, joita kuka tahansa voi ottaa digitaalisen tietosuojan, turvallisuuden ja hyvinvoinnin hallitsemiseksi itselleen sopivilla tavoilla. Data Detox Bar on tämän konseptin esittelyyn tarkoitettu siirrettävä ja fyysinen piste. Pistettä on hyödynnetty esimerkiksi messuilla ja erilaisissa tapahtumissa, joissa on tuotu esille ja markkinoitu kirjaston palveluita. Samalla pisteellä on jaettu DDK-materiaaleja ja autettu ihmisiä erilaisissa digipulmissa. Voisi olla erinomaista työstää samankaltaista ajatusta täällä kotimaassakin vaikkapa hankehakemuksen muotoon!
Lego Serious Play
Lego Serious Play -formaatti voisi tarjota mielenkiintoisen lisän palvelumuotoiluun sekä toiminnan ja osaamisen kehittämiseen myös meille kotimaassa. LEGO® SERIOUS PLAY® materiaalit ja tekniikka sopivat sivujen mukaan “sekä yrityksille että yhteisöille, jotka haluavat hyödyntää koko henkilökunnan potentiaalia. Tekniikka auttaa osallistamaan, tuomaan jokaisen oman panoksen ratkaisuun sekä sitouttaa tiimin tehtyihin päätöksiin”. BUSörmalandin alueella materiaaleja ja tekniikoita on hyödynnetty erilaisissa alueen kirjastojen kehittämiseen liittyvissä asioissa. Yksi mielenkiintoinen soveltamisen paikka voisi löytyä demokratiahankkeista, joissa menetelmä voisi auttaa erilaisten kohderyhmien aktivoimisessa.
Kestävän kehityksen baaripöytä
Yksi toistuvista keskustelunaiheistamme on liittynyt kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG) tuntemuksen lisäämiseen kirjastoalalla. Tietyllä tavalla voi sanoa, että kestävän kehityksen tavoitteet muodostavat hyvän jäsennyksen myös kirjastojen osaamisen kehittämisen painopisteille. Meidän tulisi parantaa ekologista osaamista, kuten myös osallistavaa työotetta vaikkapa demokratiatyön tueksi. Victoria esitteli meille hauskaa baaripöytää, jonka kansi oli väritetty kestävän kehityksen 17 tavoitteen mukaan. Pöytä voi hyödyntää erilaisissa yhteyksissä ja keskustelun avaaminen asian ympärillä muodostuu mahdollisesti helpommaksi.
Sörmland Skapar -boksit
Meidän omien rakkaiden Pikeboksien tyyppisiä bokseja löytyi myös Ruotsista! Sörmland Skapar (Sörmland osaa!) -boksi oli pyörillä kulkeva työkalulaatikko, jonka pystyi varustamaan monenlaisiin käyttötarkoituksiin. Laatikoista löytyi esimerkiksi erilaisia ohjeita ja materiaaleja työpajamuotoiseen yhteiskehittämiseen ja ideointiin. Oli hieno huomata, että työpajamuotoisuudessa käsin tekeminen ja kosketeltavuus luo juuri sitä tarvittavaa konkretiaa pelkän postit-työskentelyn rinnalle. Kenties tällaista käsinkosketeltavaa toimintaa voitaisiin sisällyttää myös meidän agendalle enemmän tulevaisuudessa!
Nyköpingin kaupunginkirjaston tarjoama digituki
Torstain ohjelmamme koostui yhteisen konferenssiesityksen valmistelusta, alueellisen kehittämistoiminnan ajatusten jakamisesta sekä tutustumisesta palkintoja voittaneeseen Sörmlannin museoon. Kirjastokehittäjien toimisto sijaitsi ennen Eskilstunassa, mutta siirtyi pari vuotta sitten Nyköpingiin. Nyköping on vanha ja perinteikäs kaupunki, Eskilstuna taas kooltaan isompi, jossa asuu paljon suomalaistaustaisiakin ihmisiä. Upean Sörmlannin museokierroksen jälkeen suuntasimme Nyköpingin kaupunginkirjastoon tapaamaan Marcus Göthbergiä, joka työskentelee kirjastossa digiopastuksen ja digituen konseptien parissa. Nyköpingin pääkirjasto on vuonna 1989 valmistunut Culturum, joka muistuttaa todella paljon kotimaisia 80- ja 90-luvuilla rakennettuja kirjastotaloja. Kirjastossa työskentelee noin 30 henkilöä yhteensä.
Nyköpingissä on tunnistettu eri-ikäisten ihmisten edellyttämä digituen tarve, joka johtuu yhteiskunnan elintärkeiden palveluiden digitalisoitumisesta. Nyköpingissä on paljon erityisesti ikäihmisiä, joiden pääsy internetiin on puutteelista ja digikuiluun putoaminen on vakava uhka. Nyköpingin Digidel-palvelussa tarjotaan kursseja ja tietoiskuja asiakkaille erilaisista digiaiheista: puhelimista, palveluista ja laitteista. Keskeistä on yhteistyö. Digituen vaikuttavuuden lisäämiseksi kirjasto toimii yhteistyössä yhdistysten ja yhteisöjen kanssa. Pankkiasioinnin edellyttämät digitaaliset valmiudet nousevat keskusteluun myös täällä, tarvitaan rajauksia palvelun tasoon. Digidel-keskuksia on 53 kappaletta ympäri Ruotsia. Kirjastolaisten digiosaamisen kehittäminen taas rakentuu Ruotsissa vahvasti Digiteket-palvelun ympärille.
Digituen yhteistyökumppanien moninaisuus yllätti kuunnellessa Marcuksen tarinoita Nyköpingin kirjaston roolista digikasvattajana. Yhteistyötä on koulupuolelle: koulu hyödyntää kirjaston digivälinelainaamoa ja saa osittain laitteistoa kirjastolta. Yhteistyötä on myös monien pienempien yhdistysten kanssa, kotiseututoiminnan, kirkon ja nuorison kanssa. Kirjaston rooli digiosaamisen vahvistamisessa koskettaa jokaista ikäluokkaa ja elinikäinen oppiminen tuntuu olevan vahvasti sisäistettyä. Kirjasto haluaa myös rohkaista lapsia ja nuoria tieteiden maailmaan tarjoamalla tähän liittyviä oppimisen paikkoja. Nyköpingin upouusi Makerspace onkin loistava esimerkki erityisesti lapsille ja nuorille suunnatusta uudesta tilasta.
Mahtava kuhina makerspacessa
Nyköpingin kirjaston uusi makerspace sijaitsi vanhassa rakennuksessa, josta kaksi huonetta oli vain varattu tällaiseen kokeilevaan itse tekemisen tarkoitukseen. Makerspacen taustalla on kunnassa ja alueella tehty havainto, että teknisten ja luonnontieteellisten alojen osaajat ovat vähentyneet vetovoimaisten yritysten (esimerkksi Saab) vähennettyä tehtaita ja työpaikkoja alueelta. Havaintoon oli reagoitu perustamalla makerspace, jossa lapsille järjestetään erilaista ohjelmoinnin, robotiikan ja VR-sisältöjen avulla toteutettua toimintaa. Ohjaajina makerspacessa toimivat paikallisen lukion oppilaat. Tiloissa vallitsi mahtava kuhina ja kehittämisen ilmapiiri. Tämä ajatusmalli voisi toimia hyvin myös suomalaisessa kontekstissa.
Kirjasto-osaamista Tukholmassa ja vähän kauempanakin
Perjantaina ohjelmassa oli tutustumista kirjastotoimintaan Tukholmassa sekä pienempään, Uppsalan ja Tukholman välissä sijaitsevaan Knivstan kunnan kirjastoon. Tapasimme Malinin Tukholman rautatieasemalla, josta jatkoimme kuin turistit konsanaan kävellen vanhankaupungin kautta kohti Södermalm-kaupunginosassa sijaitsevaa Tranströmer-kirjastoa. Kirjasto sijaitsee useamman rakennuksen Medborgarhuset-kompleksissa, josta löytyy myös Biblioteket-niminen ravintola ja uimahalli. Nuorten kirjastonhoitaja Jenny Granberg esitteli meille kirjaston PUNKT Medis -nuortenosaston ja tutustuimme omatoimisesti muuhun kirjastoon.
Nuorten kohtaaminen kirjastossa – näin se tehdään!
PUNKT-kirjaston toiminta on suunnattu 13-19 -vuotiaille nuorille. Kirjastossa on kolme työntekijää. Työtä luonnehditaan suhteiden luomisena (relationship-building) paikallisiin nuoriin. Tätä ilmentää käytännössä jatkuva asiakaslähtöisyys ja nuorten kuuleminen osana kirjaston toiminnan suunnittelua ja tapahtumia. Kirjastolle on mahdollista jättää ero- ja rakkauskirjeitä sekä ostoslistaa harrastustilan tarvikkeita varten – palautelaatikkoon kertyneistä kirosäkeistä voi askarrella esimerkiksi tulppaaneja ♥️. Moninaisuus on osa kirjaston brändiä, ja asiakaskunta koostuu nuorista myös lähialueen oppilaitosten ulkopuolelta. Kouluyhteistyötä ei tehdä, paitsi erityisryhmien osalta. Kirjastot ovat kuitenkin työntekijöidensä tai verkostojensa avulla mukana tarjoamassa nuorille turvallisia aikuisia ennen omaa aikuisikäänsä.
Kaikki PUNKT-kirjaston tarjoamat tapahtumaideat tulevat myös nuorilta, myös läksyhelpit ja kirjapiirit. Niiden vastapainoksi viikonloppuihin kirjaston tapahtumatila on vapaasti käytettävissä. Kirjaston näyttelytilaa käytetään nuorten omien taidenäyttelyjen esillepanoon. Kuukausittain myös _alaikäiset_ pääsevät tutustumaan kirjaston toimintaan erityisissä VIP-tapahtumissa, jotta kirjaston työntekijät, tilan mahdollisuudet ja palvelut tulevat tutuiksi. Toiveet edellä on suhtauduttu myös somekanaviin: Instagramia käytetään nuorten haluamin tavoin, TikTok taas nähdään PUNKTin tapaan nuorten omana tilana. Jenny luonnehtii nuorten kanssa työskentelyä yksinkertaisesti parhaaksi verrattuna aikuisiin!
Osaamisen kehittämistä verkossa
Digiteket-palvelun ohella Tukholman kaupunginkirjaston kaikille työntekijöille on paikallisemmin tarjolla verkkokursseja esimerkiksi Ruotsin vähemmistökieliryhmien edustajien kohtaamisesta ja muista erityisryhmistä. Kurssit koostuvat lyhyistä videoista, tietovisoista, tietolaatikoista ja muusta sisällöstä. Osiot vievät aikaa vähintään kaksi tuntia. Myös Tukholmassa tiedostetaan, että aikaa verkkokursseille on välillä hankalaa löytää omassa työssä. Esihenkilöiden tuki ja kannustus osaamisen kehittämiseen verkossa on tärkeää, samaten mahdollisuus keskustella oppimastaan kollegoiden kanssa.
Digilounasta
Matkasuunnitelmassamme oli ajatuksena tavata myös Tukholmassa kirjastojen esihenkilöitä ja tutustua kirjastojen toimintaan heidän kertomanaan. Kuka olisi voinut arvata, että marras-joulukuun vaihteessa tapaamisajat voisivat olla kortilla?😉 Tapasimme kuitenkin PUNKTista poistuttuamme Tukholman kaupunginkirjastossa digitaalista kirjastoa ja e-oppimista kehittävän Åke Nygrenin lounaalla.
Digiosaamisen täyteinen lounaamme alkoi terveisillä Nyköpingin Marcusilta ja kuvauksella siitä, miten digiosaamisen kehittäminen Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueella on konkretisoitunut esimerkiksi työntekijöille yhteisen digiajokortin, digivälineitä sisältävän pikeboksi-salkustomme sekä Suomen kirjastolaisten käytössä olevan Liboppi-oppimisalustan muodoissa. Pian meillä olikin jaettu käsitys siitä, että henkilöstön osaamisessa tarvitaan harjoittelua ja tutustumista uusiin innovaatioihin työpajaillen ja yhdessä kokeillen vähintään yhtä paljon kuin itse uusia teknologioita.
Vr-teknologiaa on suunniteltu käytettävän Tukholman kirjastoissa osana työntekijöiden kouluttamista haastavissa asiakastilanteissa. Tässä olisikin oivallinen keino laajentaa vr-sisältöjä suoraan henkilöstön osaamisen kehittämiseen kotimaisissakin kirjastoissa. Näissä koulutusideoissa Metan Oculus Quest jäänee auttamatta kakkoseksi suoritustehojensa puolesta yllättäen suomalaiselle Varjo-yrityksen vr-laseille.
Kevennyksenä lounaan päätteeksi pohdimme tekoälyn kehittymistä. Millaisen kuvan tekoäly tuottaisi lounashetkestämme, vastapainona tilanteessa kuin tilanteessa rakastamillemme yhteiskuville? Joten alla, male and female library developers from Finland and Sweden having lunch in an Indian restaurant:
Knivstan kirjasto
Viimeinen perjantain kirjastovierailu suuntautui Tukholmasta Uppsalaan päin n. 20 000 asukkaan Knivstan kirjastoon. Kirjaston esitteli meille johtaja Carin Carlsson, mukana palveluista oli kertomassa myös kirjastossa työskentelevät Tove Frankow Crivellaro ja Gunnel Furuland. Kirjasto sijaitsee kunnantalon alakerrassa. Uudet, aloittaneet poliitikot sekä poliittinen ilmapiiri ovat saaneet kirjastossakin esille tarpeen sanoittaa kirjaston merkitystä päätöksentekijöille. Jälleen, kuulimme kirjastoissa kaikessa olevan kyse käyttäjästä ja tämän kokemuksesta – tosiaan sisäistetty teema tältä matkalta!
Knivstan kirjasto näyttäytyy työntekijöiden kertomana kiinnostavalta yhdistelmältä muuttuvaa kirjastoa kehittyvässä kunnassa. Kirjastoautoa ei tällä hetkellä kunnassa ole, joskin liikkuvaa kirjastoa suunnitellaan palautettavan takaisin alueelle. Kirjaston ulkopuolelta muualta kunnasta löytyy myös kirjastoaineiston Instabox-noutopiste, eli potentiaalia kirjastolle tilansa ulkopuolella löytyy. Knivstan kirjastossa on vahvat kokoelmat ja kirjallisuuden kentän tuntemus – vietimme pidemmän tovin keskustellen kirjaston lukuisista kirjallisuustapahtumista sekä ruotsalaisen kirjallisuuspalkinto Augustprisetin ehdokkaista!
Digiosaamisen kohdalla Knivstassa lapset tuottavat lapsille Vi hörs i Underlandet -podcastia. Podcastin aiheet kuten ilmasto, tunteet tai mielenterveys ovat lasten ideoimia. Tällä tavoitellaan sitä, että sisältö olisi jatkossakin lähtöisin lasten omista tarpeista.
Takaisin kotiin ja Ruotsin eväät jatkolle
Entä se eeppiseksi meemiksi muodostunut käteinen? Se ei käynyt maksuvälineenä Nyköpingissä kollegoiden kanssa yhteisellä illallisella ravintolassa. Tukholman vanhassakaupungissa taas ei ole juuri mikään putiikki auki aamuisin. Tukholman rautatieaseman valuutanvaihtopiste-Forexin ystävällinen virkailija kertoi meille, että myöskään Forex ei ota vastaan käteistä Ruotsissa. Rahat takaisin taskuun ja kotiin.
Lauantaina alkoi matka takaisin kohti Suomea, Helsinkiä ja Tamperetta. Onneksi menomatkalla tuli dokumentoitua myös Finnairin mehutarjoilut, koska paluulento meni puoliunessa. Takaisin Suomeen ja Helsinki-Vantaan lentokentältä linja-autolla lopulta Tampereelle pääsimme illalla noin klo 19.00 aikaan illalla. Päätimme matkan Ratinan kauppakeskuksen talletusautomaatilla. Palautimme sillä sähköiseen olomuotoonsa käteisvarantomme, jota kukaan ei matkan aikana huolinut maksuvälineenä.
Kehittämistyöstä ja kirjastoalan tämänhetkisistä tuulista Ruotsissa jäi päällimmäisenä mieleen kirjastolaisten aito halu kuunnella kirjastojensa asiakkaita. Osaamista voidaan kehittää vahvan konkreettisiin konsepteihin kuten Legoihin ja erilaisiin bokseihin kytkien. Kehittämistoimintaa itsessään taas voidaan toteuttaa monella tapaa, myös verkostoja vahvistaen varsinaisten koulutustilaisuuksien painotuksen sijaan. Vaikka Wikipedia-työpajamme ei tullutkaan hyväksytyksi Next Libraryn ohjelmaan, yhteisen session suunnittelu ja ideointi antoi paljon ajatuksia jatkaa kansainvälistä yhteistyötä myös tulevaisuudessa. Kehittämiskirjastossa myös ajatustenvaihto Malinin ja Victorian kanssa tulee jatkumaan.
Blogitekstin ovat kirjoittaneet Tampereen kaupunginkirjaston alueellisen kehittämistehtävän koordinaattori Jarkko Rikkilä, joka toimii myös Suomen kirjastoseuran hallituksen varapuheenjohtaja kaudella 2022-2023, sekä Tampereen kaupunginkirjaston alueellisen kehittämistehtävän projektisuunnittelija Juliaana Grahn.
Kuvat: Jarkko Rikkilä ja Juliaana Grahn.