Uusi E-kirjasto on ollut käytössä muutaman kuukauden. Kritiikkiä on herättänyt palvelun liittyvät tekniset ongelmat sekä kokoelman niukkuus. Kansalliskirjastosta muistutetaan, että tuoretta palvelua kehitetään jatkuvasti ja alalla on ollut ennenkin haasteita.
E-kirjasto avattiin yleisölle toukokuussa ja reaktiot palveluun ovat olleet siitä lähtien kirjavia. Alusta saakka julkisuudessa on käyty keskustelua kokoelman laajuudesta.
Keväällä julkisuudessa kerrottiin, että suuret kustantamot olivat haluttomia myymään uuteen palveluun lisenssejä. E-kirjasto ei voi lisätä kokoelmaan aineistoa ilman oikeudenomistajan suostumusta. Käytäntö on siis eri kuin painetun aineiston kohdalla.
Neuvottelut kustantajien kanssa ovat edenneet. Esimerkiksi Otava kertoo Kirjastolehdelle antaneensa aineistoa valittavaksi 4000 nimekkeen kokoelmasta. Vaikka osa isoista kustantamoista ei edelleenkään ole mukana, aineistotoimittajan verkkokaupassa on tarjolla teoksia yli sadalta kotimaiselta kustantamolta.
Haasteita riittää
Isot kustantamot ovat perustelleet varovaisuuttaan taloudellisilla tekijöillä ja huolella siitä, miten E-kirjasto vaikuttaa kirjamarkkinoihin.
Neuvottelut lisenssisopimuksista voivat olla entistä kimurantimpia, mikäli kirjasto haluaa hankkia kansainvälisesti suosittua käännöskirjallisuutta.
“Kustantajalla ei välttämättä ole oikeuksia digitaaliseen kirjastojakeluun. Näin on laita esimerkiksi useiden käännöskirjojen kohdalla. Jokaisen kirjan kohdalla pitää siis neuvotella oikeuksista erikseen. Kaikki oikeudenomistajat eivät kuitenkaan edes halua myöntää lisenssioikeuksia, jolloin kustantajan kädet ovat sidotut”, Gummeruksen toimitusjohtaja Anna Baijars vastaa sähköpostitse.
Roolin hakemista
Kustantamoita haastatellessa korostuu myös näkemysero E-kirjaston roolista.
“Nähdäksemme kirjastojen lakisääteiset tehtävät katetaan painetun aineiston avulla, ja E-kirjasto on täydentävä palvelu”, Baijars muotoilee.
Kustantamoja huolettaa mahdollisen kilpailuasetelman lisäksi se, miten E-kirjasto vaikuttaa kirjastojen painettujen aineistojen määrärahoihin.
“Mikäli E-kirjaston budjetti pienentää painettujen kirjojen hankintoja, on vaikutus kirja-alalle kielteinen ja kaventaisi mahdollisuuksia kustantaa kirjallisuutta laaja-alaisesti. Tähän kysymykseen emme ole saaneet selvää vastausta”, kustannusyhtiö Otavan toimitusjohtaja Eva Reenpää vastaa sähköpostitse.
Laki tukee
E-kirjastossa kirjastoyhteistyöstä vastaava Marja Hjelt kertoo, että myös kirjastoissa sähköinen aineisto on nähty pitkään täydentävänä palveluna. Tämä johtuu pitkälti siitä, että sähköinen formaatti on melko tuore verrattuna painettuun aineistoon.
Kansalliskirjaston tietoasiantuntija Anna Tuomikoski muistuttaa, että kirjastolaissa sähköinen aineisto lukeutuu kirjastojen lakisääteiseen tehtävään. Laki edellyttää, että yleisten kirjastojen on ylläpidettävä monipuolista ja uudistuvaa kokoelmaa.
Lisäksi kirjastojen lakisääteisenä tehtävänä on edistää demokratiaa. Tähän kuuluu esimerkiksi uusien teknologioiden ja palvelujen jalkauttaminen ihmisille.
“Meillä on myös tärkeä tehtävä varmistaa, etteivät kaikki digitaaliset kirjasisällöt ole ainoastaan maksullisissa palveluissa. Kirjastot pyrkivät siihen, että digitaalista aineistoa on tarjolla vaikka kokoelma onkin rajallinen “, Anna Tuomikoski kertoo.
Markkinat muuttuvat
Kustantamoissa seurataan kiinnostuneina, millaisia kokemuksia nykyisen lisenssimallin kestävyydestä E-kirjasto antaa.
Osassa kustantamoissa on huoli siitä, että lisenssikorvaus ei huomioi sitä, miten paljon teosta todellisuudessa luetaan.
E-kirjastossa ymmärretään kustantajien huolet. Siellä nähdään, että kustantamot, kirjailijat ja kirjasto tarvitsevat toisiaan. Tekijöiden ja kustantamojen on saatava aineiston käytöstä asianmukainen korvaus.
Neuvottelut eivät ole kuitenkaan helppoja. Sähköisen aineiston kenttä elää jatkuvasti.
“Henkilökunnan vaihtuessa pitkäjänteisen tietämyksen rakentaminen puolin ja toisin on toisinaan haastavaa”, tietoasiantuntija Marja Hjelt sanoo.
Pitkät jonot
E-kirjastoa on kritisoitu siitä, että suosittujen teosten varausjonot kasvavat helposti pitkiksi. Tämä johtuu rajallisesta käytössä olevasta budjetista ja rajallisista yhtäaikaisista lukuoikeuksista.
E-kirjastossa tätä ei pidetä ongelmana, sillä ilmiö on samanlainen painetun aineiston kohdalla. Tästä syystä Kansalliskirjasto ei miellä E-kirjastoa kaupallisten palveluiden kilpailijaksi.
Kokoelman laajuutta rajoittavat etenkin käytössä olevat määrärahat. Mitään erillistä määrärahaa aloituskokoelman hankkimiseen ei ollut, vaan kokoelman kartuttaminen on aloitettu siinä vaiheessa kun palvelu avattiin ja pysyvä rahoitusmalli pyörähti käyntiin.
E-kirjaston kokoelmatyöryhmä on määritellyt ensimmäisen toimintavuoden tavoitteeksi kerryttää 10 000 nimekkeen suuruinen kokoelma. Aineistovalintaa tekevät kirjastoammattilaisista koostuvat työryhmät ovat jakaneet hankintabudjettinsa tasaisesti vuoden varrelle, jotta aineistoa pystytään ostamaan lisää viikoittain.
Jatkuvaa arviointia
Kokoelmaa aiotaan kehittää E-kirjastossa eri tavalla kuin painetun aineiston kohdalla.
“Digimaailmassa toimitaan määräaikaisilla lisensseillä. Tämä aiheuttaa sen, ettei kokoelmaan kerry automaattisesti pitkää häntää”, Anna Tuomikoski kertoo.
Vuosia vanhaa aineistoa ei kokoelmissa välttämättä siis nähdä. E-kirjastolla ei ole lakisääteistä velvollisuutta aineiston pitkäaikaissäilytykseen.
“Arvioimme jatkuvasti umpeutuvien lisenssien kohdalla, onko niille kysyntää eli uusitaanko lisenssejä vai ei.”
Kirjastot mukana
Kansalliskirjasto kehittää E-kirjastoa yhdessä yleisten kirjastojen kanssa. Kirjastoilla on merkittävä rooli myös palvelun jokapäiväisessä tuottamisessa.
Työryhmien kautta kirjastot osallistuvat aineistovalintaan, käyttäjäkoulutukseen ja -opastukseen, markkinointiin ja viestintään, etusivun rakentamiseen sekä käyttäjätukeen.
Miten kirjastot suhtautuvat palveluihin? Vastaukset vaihtelevat. Osalle E-kirjasto on tarkoittanut selkeää parannusta aiempiin palveluihin, osalle palvelu on tarkoittanut heikennystä aiempaan.
Sovelluksen teknisistä ongelmista ja kokoelman niukkuudesta on taas annettu eniten palautetta. Kritiikkiä on annettu myös siitä, että palvelu on saatavilla tällä hetkellä ainoastaan mobiililaitteille. Myös viestintää kaivataan lisää asiakkaiden ja henkilökunnan suuntaan.
Lehtikokoelmaa sen sijaan kiitellään. Kaikki haastatellut kirjastot Oulusta, Kuopiosta, Tampereelta ja Turusta myös uskovat palvelun kehittyvän lähitulevaisuudessa.
Palveluja kehitetään
E-kirjasto kertoo suhtautuvansa kiitollisena kaikkeen palautteeseen, myös kriittiseen.
Syksyllä neuvotteluja kustantamojen kanssa jatketaan, keskitytään bugien korjaamiseen ja kehitysehdotuksiin. Työlistalla on myös toivotut personoidut palvelut, lainahistorian tallentaminen ja suosittelut.
“Tavoitteena on kehittää sovellusta myös siten, että se kommunikoi asiakkaille vian syistä ongelmatilanteissa”, Anna Tuomikoski kertoo.
Tietokoneille kehitetty palvelu saadaan asiakkaiden käyttöön aikaisintaan ensi vuoden puolella.
Kiirettä pitää, mutta intoa valaa jatkuvasti palvelua käyttävien määrä.
”Meillä meni juuri sadantuhannen asiakkaan raja rikki. Miljoonan lehden lukemisen raja menee rikki ihan pian myös”, Marja Hjelt iloitsee.
