Syyrialainen Huda al-Najjar kotiutui Suomeen. Tärkeässä roolissa oli kirjasto, erityisesti mahdollisuus pelata siellä shakkia.
Kirjaston sisäänkäynnin vieressä on pieni pöytä ja tuoleja. Tämä on Huda al-Najjarille tärkein paikka Sellon kirjastossa Espoossa. Täällä hän on pelannut pöydän ääressä shakkia lukuisia kertoja muiden peliä rakastavien asiakkaiden kanssa.
Shakki oli tärkeä osa elämää kotimaassa.
”Olen ensimmäinen nainen, joka on voittanut shakin mestaruuden Syyriassa. Sain valtakunnallisen ykköspaikan monta kertaa”, Huda al-Najjar kertoo.
Rakas harrastus oli hänelle pitkään myös työ. Al-Najjar valmensi lapsia 15 vuotta. Kun kotimaassa ei sodan takia voinut enää asua, hän lähti sieltä pois. Shakinpeluun hän otti mukaansa Suomeen. Nyt al-Najjar haaveilee, että voisi opettaa shakkia Suomessa, vaikkapa pääkaupunkiseudun kirjastoissa.
Huda al-Najjar tuli Suomeen kahden tyttärensä kanssa vuonna 2015. Kuukaudet Vääksyn vastaanottokeskuksessa olivat aikaa, jolloin sai oppia paljon uutta, kuten kalastamista ja hiihtämistä. Shakkia pääsi pelaamaan klubilla Lahdessa. Kirjasto oli myös lähellä, Vääksyssä.
”Tykkäsin lukea siinä kirjastossa, samoin kuin vanhempi tyttäreni.”
Perinteikäs kirjasto
Syyrian pääkaupungissa Damaskoksessa asuessaan al-Najjarin lähikirjasto oli al-Zahiriyah, jonka perustaminen ulottuu niinkin kauas kuin vuoteen 1277.
Lapsena hän kävi siellä vanhempiensa kanssa. Historiallisessa paikassa oli hiljaista ja rauhallista. Tunnelma oli arvokas. Hän muistaa vanhat kirjat ja sen, että niitä oli paljon.
Damaskoksessa al-Najjar opiskeli kemiaa ja luki kokeisiin kirjastossa. Hänellä on 12 sisarusta, joten kotona opiskeleminen ei onnistunut. Valmistuttuaan hän työskenteli kemian laboratoriossa kymmenen vuotta.
”Harrastin shakkia kaikki ne vuodet. Sitten tein sopimuksen shakkivalmentajan työstä. Opetin välillä myös Dubaissa.”
Ahkeraa opiskelua
Kun al-Najjar ja hänen tyttärensä saivat turvapaikat Suomesta, perhe muutti Espooseen. Suomeen asettuessa ammatin vaihto oli taas edessä. Ensin al-Najjar opiskeli puolitoista vuotta suomen kieltä.
”Sitten opiskelin puolessatoista vuodessa koulunkäyntiavustajaksi.”
Opiskelu uudella kielellä oli vaativaa. Koulupäivien jälkeen al-Najjar tuli Sellon kirjastoon tekemään läksyjä. Hän saattoi viettää päivän aikana kirjastossa viisi tuntia.
”Tein jotkut tehtävät kolme kertaa. Halusin ymmärtää kaiken, mitä opiskelin.”
Iltaisin al-Najjar osallistui kirjastossa järjestettäviin kielikahviloihin. Hän piti siitä, että ryhmät olivat erilaisia. Joissain ryhmissä keskityttiin tekstiin, toisissa puhumiseen. Opettajat olivat vapaaehtoisia ja auttoivat myös koulutehtävissä.
Kun al-Najjar valmistui uuteen ammattiin, hän järjesti tutussa kirjastossa juhlat. Hän varasi tilan ja kutsui paikalle ystäviä ja kieliryhmien opettajia. Urakka kannatti, sillä koulunkäyntiavustajan työ on mieluista.
”Siinä on jotain samaa kuin shakin valmentamisessa.”
Ystäviä kirjastosta
Vajaan seitsemän Suomessa eletyn vuoden jälkeen maa tuntuu kodilta.
”Minulla on työpaikka ja saan asua perheeni kanssa”, al-Najjar sanoo.
Hänen miehensä tuli Suomeen muun perheen jälkeen. Koti on nykyisin Helsingissä. Al-Najjar tulee silti usein Sellon kirjastoon Espooseen, josta tuli hänelle tärkeä Suomeen kotiutuessa.
”Tykkään tästä paikasta. Olen joskus melkein asunut täällä. Olen löytänyt kielikahviloista suomalaisia ja syyrialaisia ystäviä. Lisäksi olen tavannut ihmisiä monesta maasta.”
Syyriassa olevia perheenjäseniä on kova ikävä. Huolta aiheuttaa se, että eläminen Damaskoksessa on tällä hetkellä todella vaikeaa. Perushyödykkeistä on huutava pula. Sähköä jaellaan vain muutaman tunnin ajan vuorokaudessa, mikä hankaloittaa paitsi arkea myös yhteydenpitoa sukulaisten kanssa.
Harrastuksia ja haaveita
Sellon kirjastoon al-Najjar toivoo uutta tekemistä.
”Rakastan pianonsoittoa, mutta en osaa lukea nuotteja. Toivon, että kirjastossa järjestetään kurssi pianonsoitosta. Toinen toiveeni on huone, jossa voi pelata pöytätennistä.”
Suurin toive oli se, että koronan takia tauolla olleet kielikahvilat jatkuisivat. Kotona puhutaan arabiaa, joten suomen puhuminen jää liian vähälle, jos kieliryhmät ovat tauolla.
Hän haaveilee myös pitävänsä shakkikursseja, jotka olisivat suomenkielisiä. Tarvittavaa sanastoa kartuttaakseen hän lukee lapsille suunnattuja shakkioppaita. Mieluisin on Shakin kiehtova maailma.
Al-Najjar haluaa pelata ja opettaa shakkia, koska siinä oppii keskittymistä ja kärsivällisyyttä. Pelissä pitää tehdä suunnitelmia ja tarvittaessa muuttaa niitä vastapelaajan tekemien siirtojen mukaan. Huda al-Najjarin omien kokemusten mukaan shakin taidot auttavat elämässä muutenkin.
