Jo pelkästään hyllyjen välissä kulkeminen lievittää yksinäisyyttä, sillä kirjastossa ollaan yhdessä saman asian äärellä.
Yksinäisellä on aikaa ajatella, mutta ajatukset kiertävät kehää, kun niitä ei pääse jakamaan. Yksinäisyys tuntuu siltä kuin olisi luolassa, jonka päässä ei näy valoa.
Nämä mietteet yksinäisyydestä ovat Kuopion kaupunginkirjaston pääkirjaston asiakkaiden kirjoittamista runoista ja aforismeista.
Joka kymmenes suomalainen tuntee olevansa yksinäinen. Yksinäisiä on kaiken ikäisissä. Vaikka yksinäisyys on yleistä, aiheesta puhutaan vähän. Keskustelun lisäämiseksi Kuopion pääkirjastossa järjestettiin tilaisuus, jossa käsiteltiin yksinäisyyttä ja yksinäisyyden lievittämistä.
”Yksinäisyys on kipeä kokemus. Koska siihen liittyy häpeää, yksinäisyyden tunteet jätetään usein sanomatta ääneen. Jos sanoittaa yksinäisyyden tunteita muille, ottaa jo askeleen niiden lieventämiseen”, Kuopion kriisikeskuksen Yksinäisyystyö Pohjois-Savossa -hankkeen projektipäällikkö Hanna Holopainen sanoo.
Turvaton jää kotiin
Eniten yksinäisyyden kokemuksia on yli 75-vuotiailla. Heistä puolet asuu yksin – puoliso on kuollut ja lapset ovat muuttaneet kauas – ja kokee siksi olevansa yksinäisiä. Osalle työelämästä poisjääminen on tuonut mukanaan vapauden tunteen sijaan yksinäisyyden kokemukset.
”Eläkkeelle jäädessään moni aktivoituu, mutta moni jää myös kotiin”, Mirja Syrjänen Kuopion Eläkeliitosta sanoo.
Syrjänen on ollut eläkkeellä viisi vuotta. Hän asuu yksin, mutta on liikuntaharrastusten ja järjestötoiminnan kautta paljon tekemisissä muiden kanssa. Eläkeliitossa hän on sihteeri, jonka tehtäviin kuuluu ikätovereiden innostaminen mukaan toimintaan.
”Moni iäkäs ihminen kokee turvattomuuden tunnetta, eikä siksi mielellään lähde pois kotoa.”
Usein turvattomuuden tunteen ja siitä johtuvan kotona pysyttelyn taustalla on sairauksia. Syrjänen sanoo, että sairauksien taustalla taas on usein yksinäisyyttä.
”Yksinäisyys on ikäihmisille kansanterveydellinen ongelma. Se aiheuttaa masennusta ja ahdistusta ja edistää muistisairauksia. Yksinäisyys pitäisi osata ottaa puheeksi terveyspalveluissa.”
Korona-aikaan ihmiset tottuivat olemaan tiiviisti kotona, ja nyt heitä on aiempaa vaikeampi saada liikkeelle.
Voimia keskustelusta
Moni ihminen ei ole arjessaan ollenkaan tekemisissä muiden ihmisten kanssa. Monella ei ole ketään, jolle puhua päivittäisistä tekemisistään. Toisaalta perheellinenkin ihminen voi olla yksinäinen, jos hänellä ei ole yhtään ystävää.
Inka Pironetti tekee Hanna Holopaisen kanssa yksinäisyystyötä Kuopion kriisikeskuksessa. Asiakkaita kohdatessaan hän on huomannut, että yksinäinen ihminen ajattelee usein yksinäisyyden olevan omaa syytä. Yksinäinen saattaa ajatella, että itsessä on jotain vikaa, ja ettei siksi kelpaa kenenkään ystäväksi. Sellaisten ajatusten kanssa on vaikeaa lähteä ihmisten pariin, kuten harrastusryhmiin, vaikka niitä tarjolla olisikin.
”Ihminen, joka ei uskalla liittyä muiden seuraan, saa meiltä henkilökohtaista keskusteluapua”, Pironetti sanoo.
Yksinäisyystyö Pohjois-Savossa -hanke alkoi elokuussa. Toiminta on HelsinkiMission kehittämän mallin mukaista. Keskustelujen lisäksi tärkeää on työkirjatyöskentely. Siinä tavoite on, että ihminen haastaisi yksinäisyyteen liittyviä ajatuksiaan. Jos hän alkaa nähdä itsensä myönteisemmin, hän voi löytää voimavaroja lähteä ihmisten pariin tai opetella elämään yksinäisyyden kanssa niin, ettei yksinolo satuta.
”Emme neuvo ketään etsimään sosiaalisia suhteita. Toivomme, että asiakas itse oivaltaa, mitä hän tarvitsee. Jokuhan voi haluta sitä, että olisi sinut yksinäisyytensä kanssa.”
Huomioi hymyllä
Pienillä teoilla voi aina edistää toisen tunnetta kohdatuksi tulemisesta. Kuulumisten kysyminen ja kuunteleminen ovat siihen hyviä tapoja. Koska erilaiset ihmiset ovat yksinäisiä, keinoja yksinäisyyden lievittämiseen on paljon. Kirjastoissa voidaan kannustaa puhumaan yksinäisyydestä avoimemmin. Myös muilla kuin kirjaston työntekijöillä on mahdollisuus järjestää tilaisuuksia.
Kirjastot ovat totutusti paikkoja, joihin on hyvä tulla yksinkin. Hyllyjen välissä kulkiessa saattaa kokea kuuluvansa porukkaan, sillä muut ovat saman asian äärellä. Kirjastoissa on aina olemassa asiakkaiden ja kirjastotyöntekijöiden sekä asiakkaiden keskinäisen kohtaamisen mahdollisuus.
”Hymyt, katsekontaktit ja rupattelu kirjastossa voivat lievittää yksinäisyyden kokemusta”, Kuopion kaupunginkirjaston kirjastotoimenjohtaja Päivi Savinainen sanoo.
Hän lisää, että Kuopion pääkirjastossa saa tarvittaessa apua myös kriisikeskuksen ajanvaraukseen.
Kirjallisuudella voi olla yksinäisyyttä lievittävä vaikutus. Eläkeliiton Mirja Syrjäsen mukaan lukupiirit ovat ikäihmisten keskuudessa mieluisaa ajanvietettä. Savinainen sanoo, että kirjastossa on jatkuvasti avoimia lukupiirejä, ja että niitä voi myös toivoa kirjastohenkilökunnalta.
Oman yksinäisyyden käsittelyyn ja yksinäisen ihmisen kohtaamiseen Savinainen vinkkaa kirjoja Kaiken keskellä yksin – Aikuisten yksinäisyydestä ja Myötätunnon mullistava voima.
