Yleiset kirjastot ovat ryömineet digimaailmassa eteenpäin tuskallisen hitaasti. Suomea pidetään kirjastoalan kansainvälisenä suunnannäyttäjänä, mutta myös täällä kuntien kirjastojen digitaaliset kokoelmat ovat kehittyneet pienin askelin.
Vaikeudet liittyvät kehittyvään kirjamarkkinaan ja tekijänoikeuksiin. Sähköisten sisältöjen käyttöoikeudet eli lisenssit ovat usein ylihinnoiteltuja ja tarjonta kirjastoille rajallinen. Tekijä voi kieltää teoksen kirjastolainaamisen. Kustantaja voi kieltäytyä myymästä digitaalisia kirjoja kirjastoille.
Lisäksi ongelmana on, että tekijät eivät saa lainauskorvausta sähköisten aineistojen lainaamisesta.
Samaan aikaan kaupallisen puolen kirjamarkkinoilla menee lujaa. Vuonna 2020 Suomessa myydystä yleisestä kirjallisuudesta jo lähes puolet oli digitaalisia kirjoja. Äänikirjojen suoratoistopalvelujen kysyntä on räjähtänyt käsiin.
E-kirjaston kehittäminen on tulevaisuuden kirjaston kannalta tärkein kysymys. Lähdimme Suomen kirjastoseurassa ratkomaan sitä syksyllä 2017 kokoamalla kirjastojen ja kuntien edustajia yhteen.
Kokoontumisesta sai alkunsa e-kirjaston puolesta tehty kannanotto, joka julkaistiin seuraavan vuoden keväällä.
Kirjastoseuran roolina on ollut vaikuttamistyö. Olemme tuoneet esille e-kirjaston merkitystä suomalaisten sivistyksen, lukutaidon ja digitaitojen kannalta.
Kuntien yhteisen e-kirjaston kehitystyötä tekee Helsingin kaupunginkirjasto yhdessä muiden yleisten kirjastojen kanssa. Hankkeessa on tehty merkittävää pohjatyötä ja käyty lukuisia taustakeskusteluja kirja-alan eri tahojen, kuten tekijöiden ja kustantajien kanssa. Tärkeä työ jatkuu.
Jo alusta asti oli selvää, että e-kirjaston kehittäminen on monimutkainen vyyhti. Onneksi poliittinen kannatus ja ymmärrys asialle on vankkaa.
Viimeksi joulukuussa eduskunta lisäsi valtion budjettiin miljoona euroa e-kirjastolle. Myönnettyä rahaa voidaan käyttää kirjallisuuden hankintaan ja e-kirjaston teknisen alustan kehitykseen.
Onneksi myös tekijät on huomioitu. Samassa mietinnössä eduskunta edellytti, että tekijöiden lainauskorvaukset saadaan kuntoon. E-kirjojen ja äänikirjojen lainaaminen on saatava mahdollisimman pian lainauskorvauksen piiriin.
Kirjastojen tarjonnan kehittäminen on tärkeää lukemisen kulttuurille ja kirjallisuuden saatavuudelle. Kirjastojen täytyy löytää roolinsa kirjallisuuden pitkän hännän tarjoajana digitaalisessa ympäristössä.
Pahin tulevaisuus on sellainen, missä kirjastojen toiminnan kannalta tärkeitä tekijänoikeuden poikkeuksia ei enää ymmärretä välttämättömiksi. Teknologianeutraalius pitää ulottaa koskemaan paitsi tekijöiden saamia lainauskorvauksia, myös kirjastojen oikeutta lainata kirjoja.
Kirjastoilla pitää tulevaisuudessa olla oikeudet lainata kirjoja riippumatta siitä, onko kyseessä painettu kirja, e-kirja tai äänikirja. Tekijöillä on oikeus lainauskorvaukseen. Asiakkailla on oikeus lukea.
Kirjoittaja työskenteli Suomen kirjastoseuran toiminnanjohtajana 2015 – 2021. Hän aloitti tammikuussa asiakkuus- ja yhteiskuntasuhdejohtajana saavutettavuuskirjasto Celiassa.
