Pyhäjoen kirjasto- ja kulttuurijohtaja Heikki Lahnaoja soitti Pyhäjoen sisarkirjastoihin Sloveniaan ja Liettuaan selvittääkseen, miten niissä on päästy tolpilleen koronakriisin jälkeen.
“Nuoret perheet eivät ole vielä palanneet”, kertoo Neža Hribernik Skofja Lokan kaupungissa sijaitsevasta kirjastosta Sloveniasta.
“Kirjasto on niin tyhjä ilman lasten naurua.”
Sloveniassa rokottamattomat osoittavat mieltä oikeuksiensa puolesta. Kirjastossa mietitään kuumeisesti, kuinka tavoitetaan asiakkaat, jotka eivät saa tulla kirjastoon.
“Tällä hetkellä kirjasto on auki kuten tavallisesti”, Hribernik kertoo.
“Ainoa ero normaaliin on, että meidän täytyy tarkastaa asiakkaiden rokotustodistukset.”
Liettuan Panevėžysin kaupungin kirjastoon kaikki entiset asiakkaat eivät myöskään ole vielä palanneet.
Kirjastonhoitaja Virginija Švedienė Panevėžysta epäilee tämän johtuvan rajoituksista. Kaikki eivät voi tulla, vaikka haluaisivat, sillä sekä Liettuassa että Sloveniassa kirjastoon pääsee vain, jos on rokotettu. Kummassakaan maassa rajoitus ei kuitenkaan koske lapsia.
Liettuassa rokottamattomat saavat käydä lainaamassa kirjaston aulatiloista, mutta eivät voi tulla pitemmälle eivätkä saa esimerkiksi osallistua mihinkään kirjaston tapahtumiin.
E-lehtiä puhelimella
E-aineiston käyttö on koronan aikana kasvanut molemmissa maissa.
“Ennen e-kirjojen lainamäärä oli 200 kirjaa kuukaudessa”, Hribernik kertoo. “Koronavuonna lainasimme 400 kirjaa kuukaudessa. Lainamäärän nousu edellisvuodesta oli 213 prosenttia.”
KIrjaston ollessa suljettuna maalis-huhtikuussa 2020 Skofja Lokassa mainostettiin kirjaston e-palveluita ahkerasti.
“Useat asiakkaat eivät tienneet, että he voivat lukea esimerkiksi e-lehtiä puhelinsovelluksella”, Hribernik kertoo vaikeuksista.
Kekseliäisyyttä Skofja Lokassa riitti. Kirjoja toimitettiin asiakkaille postin välityksellä. Lisäksi aloitettiin kirjasto-podcast ja Youtube-kanavalla ryhdyttiin pitämään lukupiiriä. Podcastissa kirjastonhoitajat kertoivat vuorotellen tarinoita lapsille, antoivat kirjavinkkejä, lukivat runoja ja tapasivat kiinnostavia vieraita. Myös kirjaston nettisivuille tehtiin lasten nurkkaus, jonka kautta löytyi muualla internetissä olevia lapsia kiinnostavia sivustoja. Jouluinen taidenäyttelykin siirtyi virtuaaligalleriaan.
Verkko sopi monelle
Liettuan Panevėžyssa kirjasto pysyi auki koko ajan, sillä vähintään lainausosasto oli asiakkaiden käytössä. Sielläkin kannustettiin e-materiaalin käyttöön. Useat normaalisti kirjastossa järjestettävät tapaamiset siirrettiin verkkoon. Esimerkiksi Youtube-kanavalta saattoi katsoa tapahtumia. Englanninkielen keskustelupiiri Let’s Talk oli Zoom-alustalla.
“Meillä on yhä osa palveluista sekä paikan päällä että verkossa”, Švedienė selittää.
“Verkkopalveluita arvostettiin suuresti, ja jotkut ihmiset tapaavat edelleen mieluummin verkkoalustalla.”
Myös Sloveniassa on samantapaisia kokemuksia.
“Jotkut eivät koskaan pysty osallistumaan lukupiiriin livenä, mutta verkkotapaaminen on heille sopivaa”, Neža Hribernik kertoo.
Liettuassa osa tapahtumista lähetetään edelleen YouTubessa ja kirjastoammatilliset tapaamiset järjestetään verkossa muuan muassa ajan ja rahan säästämiseksi. Panevėžysin kirjastolla oli jo ennen koronavuotta käytössä ulkomaisia ja kotimaisia e-palveluita, joista ainakin Naxos Music Library ja EBSCO ovat suomalaisillekin kirjastolaisille tuttuja.
Vaikka e-materiaalien käyttö luonnollisesti nousi pandemian huipun aikana, Švedienė ei usko, että ihmiset haluavat lisää uusia palveluja. “Sen sijaan mainostamme aktiivisesti jo nyt olemassa olevia”, hän kertoo. Myös Slovenian Skofja Lokan kirjasto aikoo jatkaa korona-aikana aloitettuja käytäntöjä.
Kyllästymistä ilmassa
Sululla oli taloudellisia vaikutuksia myös kirjastoille. Skofja Lokan kirjaston tulot vähenivät viime vuonna 12 prosenttia muun muassa kirjaston jäsenmaksujen, myöhästymismuistutusten ja valokopiomaksujen vähenemisen vuoksi.
Vaikka e-palvelut tulivat molemmissa kirjastoissa asiakkaille tutuiksi koronavuoden aikana, kyllästymistä on ollut ilmassa.
“Useat asiakkaat kertovat, että he ovat kaivanneet paikan päällä olevia tapahtumia ja ovat kerrassaan kyllästyneitä verkkoalustoihin ja tietokoneisiin”, Neža Hribernik kertoo.
“Asiakkaat ovat kaivanneet myös kirjastonhoitajia.”
