Vain hyvin harvassa maailmankolkassa kirjastoja löytyy jokaisesta pienestä paikasta.
Kuvitellaan tilanne, jossa pandemiaa ei enää ole ja kuntaasi saapuu arvovieraita maapallon toiselta laidalta. Kättelette ja vaihdatte kohteliaisuuksia. Vieraat katsovat sinua kysyvästi. Mihinkäs tästä lähdetään?
Kunnassasi on varmasti monta hyvää kohdetta esiteltäväksi. Haluaisin kuitenkin nostaa niistä yhden: kirjaston.
Et nimittäin välttämättä tiedäkään, miten erityinen asia on, että kunnassasi on kirjasto. Etenkin, jos kyseessä on pieni kunta. Vain hyvin harvassa maailmankolkassa kirjastoja löytyy jokaisesta pienestä paikasta.
Voit kertoa, että kirjasto on tila, johon on koottu yhteen maailman parhaiden ajattelijoiden viisaimmat ajatukset ja jossa ne ovat vapaasti kaikkien saatavilla. Kirjastosta rakentuu koulun ohella sivistyksemme perusta.
Voit myös kertoa, että kaksi kolmesta suomalaisesta käyttää kirjastoa ja että normaalina aikana kirjaston tapahtumiin osallistuu vuosittain lähes miljoona ihmistä.
Voit kertoa, että edes pandemian aikana ihmiset eivät hylänneet kirjastoa – lainaus putosi vain viidenneksen normaalista.
Voit kertoa, että kirjastot ovat opettaneet sadattuhannet suomalaiset käyttämään tietokonetta ja menemään internettiin.
Nämä asiat saattavat olla sinulle jo entuudestaan tuttuja, ja hyvä niin. Mutta kirjastoilla on myös eräs uusi tehtävä, josta sinä ja varsinkaan kansainvälinen vieraasi eivät vielä tiedä.
Kirjastoista on tullut ilmastonmuutoksen vastaisen työn tärkeitä toimijoita. Ne edustavat kiertotaloutta parhaimmillaan. Ne kierrättävät ja näyttävät esimerkkiä ekologisesta elämäntyylistä. Niiden avulla kuntalaisesi oppivat uusia tapoja toimia omassa arjessaan ilmastokriisin aikakaudella.
Voit kertoa, että kirjasto on teidän kuntanne yksi tärkeistä keinosta vaikuttaa ilmastonmuutokseen.
Viime keväänä valmistunut tutkimus paljasti kirjastoista erään asian. Tutkimuksen mukaan kirjaston työntekijöillä ei ole suurinta vaikutusvaltaa vaikuttaa siihen, miten iso hiilijalanjälki kirjastoista jää. Suurimmat päästöt tulevat kirjastorakennuksista eli lämmityksestä ja valaistuksesta.
”Vastuu kirjaston ympäristövaikutuksista on suurelta osin isännöitsijällä, tilakeskuksilla ja kuntapäättäjillä”, kertoo Yleisten kirjastojen ympäristötietoisuus 2020-luvulle -hankkeen hankejohtaja Harri Sahavirta.
”Kirjastot tekevät jo nyt kaiken voitavansa. Ne esimerkiksi vähentävät varausmaksujen avulla turhia kirjojen kuljetuksia ja luopuvat muovituksesta.”
Kuntien päättäjillä on vastuu isommista ympäristötoimista.
”Kunnan strategiaan on helppo lisätä tavoitteita esimerkiksi hiilineutraaliudesta. Toteuttaminen jää kuitenkin helposti muiden asioiden jalkoihin”, Sahavirta sanoo.
Kuntapäättäjänä voit siis suoraan vaikuttaa siihen, miten hyvin kirjastosi näyttää mallia.
