Halikon kirjasto Salossa selvisi vuoden 2009 kuntaliitoksesta, mutta Nokian tehtaiden suljettua ovensa kirjasto joutui lakkautusuhan alle. Lakkauttamisella haettaisiin 230 000 euron säästöjä. Kun uutinen tuli julki, Halikossa ei jääty toimettomaksi. Kirjastonjohtaja Anne Järvinen laati säästölistan päättäjille, jossa oli vaihtoehtoja kirjaston sulkemisen sijaan. Hän otti yhteyttä viranhaltijoihin ja kirjaston tukijoihin.
Ankarat säästötoimenpiteet
Säästötoimenpiteet iskivät keväällä 2012, kun sijais- ja rekrytointikielto astui voimaan. Kirjastoon ei enää saanut palkata lauantaisin tuntiapulaista vakituisen työntekijän avuksi. Tästä syystä kirjasto joutui sulkemaan ovensa lauantaisin, jolloin erityisesti perheet ja opiskelijat kävisivät kirjastossa.
“Supistimme aukioloaikoja edelleen, kun vakituinen kirjastovirkailijamme lähti pois toukokuussa. Jouduimme sulkemaan kirjaston myös koko heinäkuuksi lomiemme ajaksi”, Järvinen kertoo.
Salon kirjastolaitoksessa on tällä hetkellä täyttämättä kolme kirjastonhoitajan ja yksi kirjastovirkailijan paikka.
“Täyttämistä voi anoa kaupunginhallitukselta, mutta lupia ei yleensä tule. Olemme säästäneet aineistohankinnassa. AV-aineistomäärärahat on jäädytetty kokonaan. Harkitsemme myös tarkkaan, mitä tilaamme”, kirjastonjohtaja sanoo. Seuraava haaste on loppuvuodesta pidettävät lomautukset, jotka koskevat koko henkilökuntaa.
Asiakkaat kirjaston rinnalla
Halikkolaiset järkyttyivät lakkautusuhasta. Henkilökunta on kertonut avoimesti asiakkaille, miten säästötoimenpiteet näkyvät palveluissa, ja kehottanut asiakkaita ottamaan yhteyttä päättäjiin. Moni halikkolainen ryhtyikin vaikuttajaksi.
Koulujen opettajat kirjoittivat vetoomuskirjeen lautakunnalle, Turuntien aluetoimikunta on kirjoittanut puolustuskirjeen kirjaston puolesta, lehtiin on kirjoitettu mielipidekirjoituksia ja kirjaston ahkera käyttäjä Heidi Kultanen keräsi kansalaisadressia sekä järjesti mielenosoituksen.
Opettajat omassa vetoomuskirjeessään nostivat esiin kirjaston tasa-arvoisena ja asiakkaita tasapuolisesti kohtelevana paikkana. Lähikirjaston nähtiin ehkäisevän myös nuorten syrjäytymistä, kun heillä on turvallinen paikka, jossa viettää aikaa.
Kiitoksilla jaksetaan
Aktiiviset ja kannustavat asiakkaat ovat olleet Halikon kirjastolle merkittävä voimavara: säästöistä johtuen henkilökunnan työhyvinvointiin ei ole ollut enää varaa panostaa, eikä koulutuksiin ole ollut mahdollista osallistua. ”Asiakkaiden kiitoksilla ja tuella henkilökuntakin jaksaa työssään.”
Säästötoimet jatkuvat, ja Halikon kirjaston tulevaisuus on vielä auki tämän lehden mennessä painoon.
”Sen me ainakin tiedämme, että kirjastoa ei lakkauteta sen toimimattomuuden takia. Tässä menisi kiinni todella hyvin toimiva kirjasto”, Järvinen toteaa.
Taantuman aikana kirjaston käyttöaste nousee entisestään. Halikon kirjastolla on vilkkaimpina kuukausina lähes 20 000 lainausta. Kirjasto palvelee mm. vanhainkodin, kehitysvammaisten asuntoloiden ja asumispalvelusäätiö ASPAN asukkaita, perhepäivähoitajia ja koulun oppilaita.
Kirjastoa ollaan sulkemassa säästösyistä, mutta syntyisikö kirjaston lakkauttamisesta todella säästöjä? Tutkimusten mukaan kirjastoon sijoitetut eurot ovat hyvä sijoitus.
Kunnissa on eroja
Samaan aikaan, kun toisissa kunnissa kohdistetaan säästötoimenpiteet kirjastoon, toisaalla niihin panostetaan. Kirjastoa ahtaalle ajavia kuntia ovat esimerkiksi Salo, Lahti ja Äänekoski, kun taas Limingassa ja Toholammilla kirjastopalveluihin satsataan taantumankin aikana.
LIMINGASSA avattiin kesällä 2012 uusi kirjastorakennus, joka palvelee monipuolisesti kuntalaisia. Kirjastosalissa pidetään konsertteja ja tapahtumia sekä näyttelyitä. Kirjaston nurkkauksesta löytyy jopa nyrkkeilysäkki. Kirjaston monitoimitilaa voivat kuntalaiset varata kokous- ja koulutustiloiksi. Uusi kirjastonhoitajan virka on tuonut lisää resursseja ja se näkyy asiakkaille pidentyneinä aukioloaikoina.
- TOHOLAMMILLA pääkirjasto on kokenut täysremontin. Toholammilla tehdään runsaasti yhteistyötä monien toimijoiden kanssa, koska koetaan, että tarvetta on muillekin kuin peruskirjastopalveluille. Kirjaston lisätilassa toimii nuorisotila kahtena iltana viikossa. Merkittävä satsaus on ollut kirjastonjohtajan viran täyttäminen. Toholammin kirjasto haluaa olla koko kylän viihtyisä olohuone, joten uusiin hankintoihin kuuluivat kahviautomaatit, ipadit ja konsolit.
- ÄÄNEKOSKELLA kirjastopalvelut ovat kokeneet supistuksia. Kirjaston kannalta erityisen ikävää on se, ettei päätöksiin päästy vaikuttamaan ja ne tulivat yllätyksenä. Suolahden lähikirjaston remontoitavina olevia tiloja on suunniteltu muutettavaksi päiväkodiksi. Suolahteen on todennäköisesti jäämässä kirjasto, mutta tiloista ei ole vielä tietoa. Suolahden tilapäinen pienkirjasto toimii nyt vajaasti. Suolahtelaiset järjestivät päätösten jälkeen hiljaisen mielenosoituksen ja ovat osoittaneet mielipiteensä myös lehtien palstoilla. Kirjastoauton toiminta lakkautettiin kesäkuussa ja tämä näkyy erityisesti kouluilla, joissa ei ole nyt kunnollista kirjastoa.
TOIMITTAJALTA
Monen pienen kirjaston valtti on todellinen yhteisöllisyys. Paikka, jossa kohdataan kasvokkain tuttuja ja hoidetaan arjen asioita. Astuessani Halikon kirjaston ovesta sisään tunsin tuon kodinomaisuuden. Kirjastoahan sanotaankin monesti asukkaiden olohuoneeksi. Ihmetyttääkin miksi lama-aikana kirjastojen palveluja supistetaan, kun ihmisillä on erityisesti aikaa ja tarvetta niille? Ensimmäisenä vasaran alle joutuvat pienet lähikirjastot, joihin on helppo tulla niin koululaisten kuin vanhustenkin.
Kirjasto on todella monelle tukikohta, hyvinvointikeskus, josta voi ammentaa omaan kehittämiseensä ja jaksamiseensa aineksia. Kirjasto on yksi tärkeimmistä paikoista, joka ehkäisee syrjäytymistä, kohtelee kävijöitään tasa-arvoisesti ja antaa mahdollisuuden sosiaalisuuteen. Pitäisikö erityisesti kriisikuntien suunnatakin satsauksia kirjastoihin? Mitkä olisivatkaan seuraukset, jos kirjastot nähtäisiin positiivisena apuna kansalaisille huonoinakin aikoina?
