”Kirjastot pyörivät vapaaehtoisvoimin”, otsikoi Yle uutisensa lakkautusuhan alla olevasta Kypärämäen kirjastosta. Näinkö tosiaan on? Voiko kuka tahansa tehdä kirjastotyötä? Kysyimme kirjastoihmisiltä.
”Kirjastot pyörivät vapaaehtoisvoimin”, Yle otsikoi uutisensa lakkautusuhan alla olevasta Kypärämäen kirjastosta. Näinkö tosiaan on? Voiko kuka tahansa tehdä kirjastotyötä? Kysyimme kirjastoihmisiltä.
Kirjastoammattilaisten keskustelufoorumilla Kirjastot.fi:ssä on käyty kiivasta keskustelua kirjastojen käyttämästä vapaaehtoistyöstä. Yksi aktiivisimmista keskustelijoista on ollut Matti Karjalainen, tietopalvelusihteeri Hervannan kirjastosta Tampereelta. Karjalainen suhtautuu erittäin kriittisesti vapaaehtoisen työvoiman käyttöön kirjastossa.
”Ammattitaitoinen ja koulutettu henkilökunta on ollut yksi suuri syy siihen, että Suomen yleinen kirjastolaitos on noussut maailman huipulle, mikä nyt tässä keskustelussa unohdetaan”, Matti Karjalainen sanoo.
”Vapaaehtoiskeskustelussa on unohdettu myös kirjastoasetus, jossa määritellään henkilöstön koulutusrakenne ja kelpoisuusvaatimukset.”
Vapaaehtoistyövoima pystyy Karjalaisen mukaan parhaimmillaan pitämään kirjastoa avoinna, mutta ei – jo lainsäädännönkään vuoksi — hoitamaan sitä samalla tasolla kuin ammattitaitoinen ja koulutettu kirjastohenkilökunta.
”Mielenkiintoista onkin, että kun samaan aikaan kirjastoihin kohdistuu paineita aukioloaikojen laajentamiseksi, halutaan säästää henkilökunnasta.”
Pirulle pikkusormi
Matti Karjalainen uskoo vapaaehtoistyön johtavan kirjastopalveluiden heikkenemiseen. Vapaaehtoisten käyttäminen antaa myös kunnallisille päättäjille viestin, että työt voidaan teettää ilmaiseksi. ”Olen melko varma siitä, että mikäli annamme pirulle pikkusormen ja heikennämme omia palvelujamme, niin tilanne ei siitä enää korjaannu paremmaksi, vaan päättäjät katsovat kirjastojen pyörivän jatkossakin vallan mainiosti vapaaehtoisella työvoimalla.”
”Ei tämä ole myöskään kovin iloinen viesti lukuisille määräaikaisille työntekijöille ja alalle kouluttautuville uusille ihmisille. ”
”Nyt ovat jo kaikki merkit ilmassa, ettei Jyväskylä tule jäämään yksittäistapaukseksi kun kirjastopalveluja uudelleen järjestellään. Saamieni tietojen mukaan muun muassa Oulussa on tiedusteltu kirjastotoimenjohdolta kantaa vapaaehtoistyöhön, mikä saattaa olla seurausta Jyväskylän tapausta kohdanneesta uutisoinnista.”
Kirjastopalveluita ajetaan alas
Karjalaisen mielestä kaikki merkit viittaavat siihen, että kirjastopalveluita ollaan ajamassa alas. ”Surullisia uutisia on kuultu muun muassa henkilökuntaansa irtisanovasta Hollolasta, kirjaston lakkauttamista suunnittelevasta Outokummusta, itsepalvelukirjastoja suunnittelevasta Kouvolasta, Multialta ja monilta muilta paikkakunnilta… Lisäksi uusia toimia ei perusteta ja monia niistä ei täytetä.”
Tuula Haavisto: ”Ei ole vaihtoehtoja”
Helsingin kirjastotoimen johtaja Tuula Haavisto ei näe kiristyvässä kuntataloudessa muuta vaihtoehtoa, kuin vapaaehtoisten lisääntyvän käytön.
”Osallistuin äskettäin keskusteluun, jossa työtön kirjastoalan ammattilainen tiukkasi, miksi käytetään vapaaehtoisia jos alalla on työttömiä. Ymmärrän turhautumisen, mutta monella kirjastotoimenjohtajalla ei ole valinnan mahdollisuuksia. Jos aikoo jatkaa kirjaston toimintaa, on leikkausten jälkeen joskus pakko turvautua myös vapaaehtoistyöhön.”
Vapaaehtoistyössä on Haaviston mukaan monta puolta, jotka pitää selvittää ennen kuin rupeaa laajamittaiseen operaatioon. Helsingin kaupunginkirjastossa onkin jo aloitettu selvitys, jossa pyritään selkiyttämään vapaaehtoistyön ja ammattilaistyön suhteita. ”Kaikentasoiset pelisäännöt on saatava selviksi.”
”On kysytty, miksi kirjastot eivät vain jätä osaa töistään tekemättä kuten terveyskeskukset, joihin ei saada lääkäreitä. Tässä pelaa sama raaka realismi kuin kirjastoalan lakkoilussa: se ei tuota samaa tulosta, kuin vaikka lääkäreiden tai lennonjohtajien lakkoilu. Meidän vaikuttavuutemme on pitkäjännitteisempää, eikä sillä vaikuteta suoraan ihmishenkiin. Jos kirjasto jättää tarjolla olevan vapaaehtoiskortin käyttämättä kun toimia ei saa täyttää, se sahaa pääsääntöisesti omaa oksaansa.”
Mitä sanovat kirjastoalan ammattiliitot?
Mari Huuhtanen, Jyty-liitto: ”Kirjastotyötä ei voi korvata vapaaehtoisilla”
”Vapaaehtoistyöntekijät voivat kirjastoissa pitää satutunteja, musiikkituokioita, lukupiiriä yms. tai muovittaa kirjoja. Asiakaspalveluun ja kirjaston perustehtäviin (mm. lainaus, palautus, kokoelmatyö, valinnat, poistot, neuvonta) he eivät voi osallistua mm. tietosuojasyistä. Lisäksi tehtävät vaativat ammattitaitoa.
Päivi Niemi-Laine, toimialajohtaja JHL: ” Vapaaehtoistyössä talous raikastuu, mutta substanssi tunkkaistuu.”
”Vaikka kunnilla on hyvin tiukka taloudellinen tilanne, ei säädettyjä töitä voi alkaa teettää vapaaehtoistyövoimalla.
Suomen kirjastojen laatu on ollut todella hyvä, ja se on näkynyt ylivertaisessa yhteiskunnassa. Kirjastopalvelujamme rankataan koko ajan kansainvälisesti hyvin korkealle. Kirjastoilla on erittäin merkittävä rooli yhteiskunnan menestyksen taustalla ja tukena.
Jos kuntatyön katsotaan olevan helposti korvattavissa vapaaehtoistyöllä, pikkuhiljaa ammattilaisen rooli himmenee. Jos kunnan palveluista tulee köyhäinapua eikä tarjolla ole enää asiantuntijoita, asiantuntijuus on vain niiden tavoitettavissa, joilla on siihen varaa.
Vapaaehtoistyöstä puhutaan nyt raikkaana vaihtoehtona. Kyllä se niin on, että talous varmaan raikastuu, mutta mitä tulee substanssiin, se tunkkaistuu.”
Jussi Näri, Kuntien asiantuntijat – Kumula ry: ”Ei harrastelijoiden käsiin”
”Kantamme vapaaehtoisvoimin auki pidettävästä kirjastosta on kielteinen.
Peruslähtökohtana voidaan pitää, että kirjastot ja siellä suoritettavat kirjastoammatilliset tehtävät kuuluvat vain ja ainoastaan kirjaston palkatulle henkilökunnalle.
Jos vapaaehtoistyövoimaa käytetään kirjaston tehtäviin, asiakkaiden on hankala erottaa, milloin kirjastoa pitävät auki vapaaehtoiset ja milloin koulutetut kirjastoammattilaiset. Tässä vaikutetaan osaltaan myös siihen mielikuvaan, mikä asiakkailla on kirjaston palveluista.
Vapaaehtoisilta aivan varmasti kysytään myös kirjastoammattilaisten työhön kuuluvia asioita, kuten maksujen maksamista, tiedonhakuja eikä ole hyvän asiakaspalvelun hengen mukaista pyytää asiakasta palaamaan asiaan vaikkapa seuraavana päivänä. Tulee myös muistaa, että kirjastossa on sangen arvokas omaisuus, jota ei voi antaa harrastelijoiden käsiin”
Loppuun kursiivilla: Kysyimme myös Opetus- ja kulttuuriministeriön kantaa kirjastoammatilliseen työhön. Kulttuuriasiainneuvos Leena Aaltonen vastasi seuraavasti: ”Kysymyksesi lienee yksi vaikeimmin määriteltäviä asioita minkä tahansa ammatin osalta. Yhä monitahoisemmaksi kysymys muuttuu, kun se liitetään keskusteluun vapaaehtoistyöstä. Kirjastoalan koulutusorganisaatiot ovat ottaneet opetussuunnitelmissaan tavalla tai toisella asiaan kantaa. Ehdottaisinkin olemaan heihin yhteydessä.”
”Ei lainaustoimintaa!”
Kysyimme kirjastoilta vapaaehtoistyövoimasta. Saimme 183 vastausta. 20 prosenttia vastanneista ilmoitti käyttävänsä vapaaehtoistyövoimaa, 80 % ei käytä.
Mitä tehtäviä vapaaehtoisille kirjastoissa annetaan?
Suurin osa vastaajista kertoi, että vapaaehtoiset vetävät satuhetkiä, kursseja ja muita tapahtumia. Myös kirjojen muovitusta, hyllytystä ja päivystystä teetettiin vapaaehtoisilla.
Kahdesta kirjastosta vastattiin, että vapaaehtoiset tekevät kirjastossa kaikkea mahdollista.
Otteita vastauksista:
”Vapaaehtoiset tekevät lähes kaikkea mitä kirjastovirkailijakin tekee, ohjatusti.”
”Emme mainosta emmekä virallisesti ota vapaaehtoisia, mutta jos joku on tullut kysymään mahdollisuutta olla avuksi, ja henkilö on arvioitu tehtävään kykeneväksi, olemme antaneet tulla. Vapaaehtoinen on käynyt muutamia kertoja silloin kun on ehtinyt/jaksanut ja ollut pari tuntia yhtenä päivänä viikossa. ”
”Pitävät lehtilukusalia avoinna lauantaiaamuisin klo 10–12. Ei lainaustoimintaa! Tällä henkilökuntamäärällä ei voida pitää kirjastoa avoinna lauantaisin, joten vapaaehtoisten avulla voimme tarjota tämän lisäpalvelun.”
”Laukkautusuhan alla olevaa kirjastoamme on pitänyt avoinna tiistaisin ja torstaisin 14 vapaaehtoisen ryhmä klo 16-19. Palveluun kuuluu vain lainojen anto ja palautettavien vastaanotto, ei pääsyä kirjaston tietokantaan.”
Käytämme vain satunnaisesti, tapahtumissa avustajina. Arkityössä, esim. hyllytyksessä, EI KÄYTETÄ OLLENKAAN.”
”Opastavat tietokoneen käytössä , pitävät satutunteja, vetävät lukupiirejä , vastaavat verkkopalvelukysymyksiin, hyllyttävät, järjestävät tapahtumia, toimivat kirjastomummeina / vaareina – järjestävät kahvitusta , osallistuvat projektiluonteiseen tehtävään, esimerkiksi kirjaston kunnostamiseen remontin jälkeen.”
”Hyllytys, lainaus ja palautus, aineiston poistaminen, muovitus – kirjastoapulaisen työt.”
