Kansanedustaja Silvia Modig rakentaa parempaa maailmaa. Hänen mielestään kirjastotkin voivat tehdä niin.
Kansanedustaja Silvia Modig esittelee Eduskunnan Pikkuparlamentin taidetta silmät loistaen: ”Ajattele, tän on puu piirtänyt”, hän sanoo ja osoittaa luonnon muovaamaa taideteosta.
Modigin tausta on erikoinen. Entisen ruokadyykkarin ja talonvaltaajan tie on vienyt vallan kammareihin. Nyt Modig on nyt kansanedustaja ja erilaisten valtuustojen, hallitusten ja lautakuntien jäsen. Vuoden alussa hänestä tuli myös Suomen kirjastoseuran puheenjohtaja. Kirjasto on sydäntä lähellä.
”Kirjasto liittyy lapsuudenmuistoihin. Kotikirjastoni oli Laajasalon lähiön kirjasto, joka ehkä oli tavallista innovatiivisempi siihen aikaan, koska siellä saattoi istua luurit korvilla mukavissa nojatuoleissa ja kuunnella musiikkia. Siellä oli sarjakuvaosasto ja se oli makee paikka. Totta kai siellä tehtiin koulutehtävätkin.”
”Nykyisin käytän kirjastoa hyvin kiireisen ihmisen tavoin, sen kaikkein sähköisimmässä ja moderneimmassa muodossa. Tilaan Helmetistä, haen kirjat Helsingin keskustan Kirjasto 10:stä ja pudotan sinne palautukset.”
Modig pohtii, miten tärkeää on, että lapselle avataan tie kirjastoon. ”Kirjasto on varmaan sen vuoksi ollut koko elämäni ajan niin läheinen, että se on jo lapsena tullut tutuksi.”
Kirjasto auttaa digimaailmassa
Miten kirjastot saataisiin näkyviksi, kestopuheenaiheeksi? Modigin mielestä Helsingissä keskustakirjaston rakentaminen on tuonut kirjastoa hyvin esille.
”Ratkaisun myötä keskusteltiin siitä, mikä on kirjaston tulevaisuus. Kirjasto ei ole enää vain luetteloituja teoksia hyllyissä, vaan paljon muuta, ja siitä keskustakirjasto on hyvä esimerkki.”
”Lempilauseeni on, että jos ennen olimme passiivisia kuluttajia, nyt meistä on tulossa aktiivisia tuottajia. Kirjasto on työtila, kokoustila, aktiivinen paikka. Kirjasto 10, lempparini, palvelee jo modernin kirjaston tavoin.”
Kirjastolla on kasvava rooli lukutaidon ja mediavalmiuksien edistämisessä. Modigin mielestä medialukutaitoa tarvitsevat kaiken ikäiset. Hän on huolissaan median ja yhteiskunnan muutoksesta valemedioineen ja -uutisineen.
”Demokratian kriisiin liittyy olennaisesti valemedioiden vahva nousu. Jos luottamus mediaan on mennyt ja uskotaan valemedioihin, on se todella huolestuttavaa. Ainoa lääke, jonka keksin, on tieto ja kehittynyt medialukutaito.”
Kuka muu opastaisi, jollei kirjasto? Kirjasto voi sitouttaa ihmisiä yhteiskuntaan ja tarjoaa osallisuuden kokemuksen. Siksi kirjaston pitää olla myös hyvin saavutettavissa, Modig sanoo.
Pelastetaan demokratia
Media on murroksessa, mutta niin on muukin maailma. Tulevaisuudessa demokratia voi joutua kriisiin. Uusi kirjastolaki määrittää yhdeksi kirjaston tehtäväksi yhteiskunnallisen ja kulttuurisen vuoropuhelun edistämisen. ”Ja se onkin tärkeintä ja parasta tässä uudessa laissa. Jos katsotaan koko maailmaa, niin demokratia tuntuu olevan kriisissä, ja se tulisi pelastaa”, Modig sanoo.
Yhteiskunnallisen vuoropuhelun lisääminen auttaa myös kirjastoa lunastamaan paikkansa kunnassa. ”Juuri kirjastoissa osaan nähdä, miten demokratiatyötä voidaan tehdä. Muuten yhteiskunnassa ollaan hukassa.”
Modigin mielestä nykyisin ollaan vähemmän yhdessä kuin aikoihin. Yhteiskunnallinen ilmapiiri on koventunut. Hän itse edustaa useampaakin vähemmistöä ja tunnistaa signaalit.
”Kun olin pieni, ruotsinkielinen Itä-Helsingissä, niin eihän sitä ruotsia kauhean mielellään ääneen tietyissä paikoissa puhunut. Ihan varmasti sai turpaansa tai ainakin viikkorahat vietiin. Sitten se tasaantui, tuli muitakin kansallisuuksia ja kieliä eikä ketään enää niin kiinnostanut, puhuiko joku ruotsia. Nyt ilmiö on palannut, lapset törmäävät uudestaan samoihin hurrihuuteluihin kuin minä pienenä.”
”Myös poliittiset päätöksemme eriyttävät meitä. Jos tuloeroja kasvatetaan, se lisää sosioekonomisia eroja ja syntyy itseään ruokkiva negatiivinen kierre.”
Modig toivoo, että politiikka voitaisiin tuoda lähemmäs ihmisiä ja vaikka kouluihin sillä tavoin, että avattaisiin politiikan olevan ihmisten keino vaikuttaa asioihin. Yhden puolueen äänitorveksi eivät koulut tai kirjastot sovi, mutta hyvillä pelisäännöillä voidaan luoda mielenkiintoisia yhteiskunnallisia tilaisuuksia.
”Kirjasto 10:ssä on linjattu fiksusti, että vaikka vaalien alla voi pitää poliittisen tilaisuuden. Se ei voi olla yhden puolueen viesti, vaan mukana on oltava vähintään kolmesta eri puolueesta ihmisiä. Silloin käydään yhteistä yhteiskunnallista keskustelua.”
”Politiikkaani kuuluu tasa-arvo. Tiedämme, että koulutus, mutta myös köyhyys periytyy. Kirjasto on aivan keskeinen tekijä, jos pyrimme tarjoamaan samat lähtökohdat kaikille.”
Kansanedustajana Modig voi viedä kirjaston viestiä eduskunnassa eri ryhmille keskustelujen kautta. Modig haluaisi siirtyä talouskeskustelussa euroista eteenpäin. Yhteiskunnalliseen keskusteluun pitää tuoda muitakin arvoja ja näkökulmia kuin markkinoiden ääni.
Tarvitaan kirjastovisio
Ruotsissa tehdään parhaillaan kirjastostrategiaa. Tarvittaisiinko Suomessakin jokin suunnannäyttäjä, kirjastovisio?
”Kyllä tarvittaisiin, ja nimenomaan se visio, jotta saataisiin uutta tukea kirjaston tekemään työhön, joka tukee demokratiaa, osallisuutta, tietoa, medialukutaito ja lukutaitoa.”
”Pelkään kuitenkin, että kun kirjastolaki juuri uudistettiin, se voi luoda sellaisen tunteen, että juurihan tämä iso asia oli pöydällä. Visio olisi tehtävä valtion tasolla. Eri kunnissa on erilaiset tilanteet. Visio pitäisi tehdä läpileikkaavana, kaikkia yhdistävänä. ”
Modig sanoo odottavansa innokkaana, että pääsee tutustumaan kirjastoihin ja niiden toimintaedellytyksiin eri puolilla maata. ”Lähden nöyränä tähän työhön. Työtapani ei ole tulla henkseleitä paukutellen kertomaan, miten asiat pitäisi hoitaa. Lähden oppimaan, ja minulla on varmasti opittavaa laajemmasta kuvasta, koska olen katsellut kirjastokysymyksiä Helsingin näkökulmasta.”
Uusi puheenjohtaja haluaisi Kirjastoseurasta aktiivisen toimijan, joka voi olla keskustelun avaaja ja osallistuja. Puheenjohtajan tehtävä on tukea sitä työtä mitä tehdään ja tarjota näkemyksiä ja suuntaa.
Äkäinen besserwisser
Modig on ruotsinkielinen, lesbo ja kasvissyöjä ja hänestä on julkisuudessa ärhäkkä kuva. Onko julkinen kuva oikea?
”Kai se on, mutta kyllä tämä työ on muuttanut ja opettanut valtavasti. Viime kunnallisvaaleissa huomasin, että olin jotenkin äkäinen besserwisser.”
”Rupesi itseänikin ärsyttämään ja mietin, että kuka ihme mua haluaisi äänestää. Katsoin ihaillen nuoria ehdokkaita, jotka olivat ehdolla ensimmäistä kertaa, ja tunnistin, että sellainen idealismi ’nyt me muutetaan maailma´ on karissut minusta pois. Tilalle on tullut realismia.”
”Kyllä välillä ottaa päähän, kun lehdet pitävät tärkeimpänä uutisena sitä, että olen homoseksuaali, ei mun juttu ole olla valtakunnan lesbo.”
”Mutta sitten voin saada kirjeen pieneltä paikkakunnalta nuorelta ihmiseltä, joka miettii ahdistuneena itseään ja olemassaoloaan yhteisössään ja kiittää esimerkistä ja puolustamisesta. Silloin ajattelen, että jos yhdenkin nuoren elämä on helpottunut sen työn seurauksena mitä teen, olen onnistunut, ja voisin jäädä eläkkeelle.”
Modig kertoo olevansa temperamenttinen, kovaääninen ja kiihtyy ja innostuu nollasta sataan. Kotioloissa paras paikka on kierrätyssohva. Kirjahyllykin löytyy, ja intohimoisella musiikin ystävällä on tuhansia CD-levyjä ja TV, joka ei toimi. Modig miettii parhaillaan suhdettaan materiaan. Uutta hän ei osta, mutta ehkä osa kirjoista ja levyistäkin voisi mennä kiertoon.
Pienempänä haaveena on loma, suurempana parempi maailma.
”Kun voitimme Helsingin valtuustossa paperittomille terveydenhuollon, tunsin taas, miksi tätä työtä tehdään. Aina välillä tulee hetki, jolloin kokee, että omalla panoksella on merkitystä, että maailma on taas pienen askeleen parempi. Siitähän sitä haaveilee, että tällä työllä on merkitystä.”
Kuka?
- 41-vuotias
- Vasemmistoliiton kansanedustaja vuodesta 2011
- Helsingin kaupunginvaltuutettu vuodesta 2008.
- Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnassa 2011-16
- toimittaja radiossa ja TV:ssä, mm. makasiiniohjelma Tiikeri, Summeri
- kansalaisjärjestöaktivisti, mm. Oranssi
