Kirjastot jatkuvat kesäisin rakennusten ulkopuolelle.
Hellepäivinä lämpötila Helsingin Rikhardinkadun kirjaston korkeimmissa osissa saattaa nousta 30 asteeseen. Silloin ihmiset siirtyvät usein kirjaston sisäpihalle.
Ajatus Rikun kesäpihasta syntyi yli kymmenen vuotta sitten, kun henkilökunta vei kirjaston huonekasvit ulos suihkutettavaksi. Vaikka asfaltoitua sisäpihaa reunustavat joka puolelta talojen seinät, lopputulos näytti silti vehreältä.
”Sisäpihan yläpuolelle on nykyään vielä ripustettu erivärisiä sateenvarjoja”, Rikhardinkadun kirjaston johtaja Juha Kortesluoma kertoo.
Pihan laittaminen ei vaadi kirjaston henkilökunnalta juuri muita resursseja kuin lihaksia.
”Sinne kannetaan kasvit, tuolit ja pöydät, ja sitten se pyörii omalla painollaan.”
Helsingin aluekirjastojen silloinen johtaja Saara Ihamäki sai koronakeväänä 2020 idean, että jokaisella Helsingin viidestä alueesta olisi yksi kesäkirjasto, jossa on kesäpiha ja joka on auki myös kesäviikonloppuisin.
Läntisellä alueella ensimmäiseksi kesäkirjastoksi valikoitui Etelä-Haagan kirjasto. Kirjastotyöntekijä Sari Langdonin mukaan kesäpiha on ollut suosittu siitä lähtien.
”Pihalla on aina ihmisiä lukemassa tai työskentelemässä, ellei sada. Meillä on myös lämpimiä vilttejä, joita voi lainata viileällä säällä, ja puihin kiinnitettäviä riippukeinuja.”
Langdon kertoo, että pihalla on pidetty pienimuotoisia konsertteja ja rakennettu kasviviljelmiä.
”Pari kesää sitten lanseerasimme idean pop up -kahviloista koululaisille, jotta he voivat myydä leipomuksiaan, kahvia ja mehua ja saada tienattua vähän kesärahaa.”
Tänä vuonna kesäkirjastona toimii toista kertaa Munkkiniemen kirjasto. Siihen kuuluu laatoitettu kaksiosainen piha.
”Suosituin asia on ollut puutarhakeinu, jonka vuoksi harkitsemme toisen keinun hankkimista”, Munkkiniemen kirjaston kirjastonhoitaja Tuija Lassila sanoo.
Kirjaston etupiha on osan päivää varjossa, mikä tekee siitä Lassilan mukaan suositun oleskelutilan.
Kesäpihoissa onkin enimmäkseen kyse oleskelusta. Pihat liittyvät Rikhardinkadun kirjaston johtajan Juha Kortesluoman mukaan pitkän ajan trendiin.
”Kokoelmakeskeisyydestä on jo pitkään siirrytty ajatukseen, että tilat ovat monelle kirjaston tärkein palvelu.”