Kirjailijavierailut ovat suosituimpia tapahtumia Helsingin Käpylässä.
Vuoden lainatuimpien tietokirjojen listalle mahtuu yleensä julkkisten elämäkertoja. Viime vuoden lainatuin aikuisten tietokirja oli Jenni Haukion omaelämäkerta Sinun tähtesi täällä: vuodet presidentin puolisona (2023). Myös Tuntematon Kimi Räikkönen (2018), Loiri (2019), Suurin niistä on rakkaus: Kirsti Paakkasen tarina (2020) ja Samuli – pimeydestä valoon (2021) ovat viimeisen vuosikymmenen aikana päässeet viiden lainatuimman joukkoon, jotkut useampana vuonna.
Muistelmia on julkaistu jo satojen vuosien ajan, mutta nykyaikana tunnettujen henkilöiden tarinoiden kysyntä on erityisen suurta.
”Elämäkerrat ovat todella suosittu genre kirjastoissa, myös Käpylässä”, kertoo helsinkiläisen Käpylän kirjaston erikoiskirjastovirkailija Kari Juhola.
Kolmen viime vuoden aikana Käpylän lainatuimpiin elämäkertoihin kuuluvat muun muassa Pirkko Saisio: sopimaton (2023), Ujuni Ahmedin kokemuksista kertova Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin (2022) sekä Martti Suosalon tähänastinen elämä (2022). Kärkisijoja pitävät kuitenkin juhlittujen kirjailijoiden Annie Ernaux’n, Vivian Gornickin ja Deborah Levyn muistelmat. Julkisuuden henkilöistäkin juuri kirjailijat kiinnostavat erityisesti.
Käpylällä on maine kulttuuriystävällisenä alueena, eikä alueen kirjasto ole poikkeus. Kirjasto on tunnettu eritoten parikymmentä vuotta jatkuneista kirjailijavierailuistaan.
Vierailuja on parikymmentä vuodessa, ja niitä järjestää erillinen Käpylän kirjastoyhdistys, jolla on oma suhdeverkostonsa ja budjettinsa. Vierailut ovat poikkeuksellisen suosittuja.
Kaikkialla näin ei ole. Keväällä Metson haastattelussa muusikkona ja nyttemmin myös kirjailijana tunnettu Samuli Putro kertoi kuulleensa kirjailijakollegoiltaan Sirpa Kähköseltä ja Helmi Kekkoselta, että ”ei missään nimessä kannata mennä kirjastokeikoille. Siellä on korkeintaan kolme ihmistä.”
Käpylässä vierailut vetävät kuitenkin väkeä. Kari Juholan mukaan kuulijoita on tavallisesti 30–100.
”Pystymme tarjoamaan noin 50 tuolia. Loput katsojat joutuvat seisomaan”, Juhola sanoo.
Yleisöennätys on Juholan muistin mukaan kirjailija Laura Lindstedtin tilaisuus, noin 120 katsojaa. ”Silloin meinasivat seinät revetä.”
Käpylän kirjastolta Kallion kirjastoon on alle neljä kilometriä, mutta tapahtumalinjat eroavat, vaikka budjetointi on samankaltaista.
”Suurin osa tapahtumabudjetistamme käytetään lastentapahtumiin”, Kallion kirjaston johtaja Erna Marttila kertoo. Samaa kertoo myös Käpylän kirjaston Juhola.
Kalliossa ei ole vastaavaa kirjailijavierailujen perinnettä, ja alueella on muutenkin runsaasti tapahtumia. Kirjasto ei halua käyttää varojaan niiden kanssa kilpailemiseen – eikä se kannattaisikaan.
”Isot nimet tuovat meille vähemmän yleisöä kuin keskustasta kauempana sijaitseviin kirjastoihin, kuten Käpylään”, Marttila sanoo.
Silti isoja nimiä vierailee molemmissa. Sekä Käpylässä että Kalliossa asuu paljon julkisuuden henkilöitä, jotka ovat kirjastojen asiakkaita. Osa heistä on kirjailijoita. Heidän nimistään ammattilaiset kuitenkin vaikenevat.