Kirjallisuus tarjoaa paon vankilan arjesta, mutta vankilakirjastoilla on myös velvollisuus tarjota vangeille yhteys muurien ulkopuoliseen elämään.
Vankilan seinien sisään on sijoitettu monta kirjallista teosta, niin Papillon, Gulag: vankileirien saaristo kuin Kuoleman käytävä. Telkien takana on myös kirjoitettu kirjoja muun muassa Jean Genet’n ja Raoul Palmgrenin kynällä.
Näihin teoksiin pitäisi olla pääsy myös vangeilla. Vankeuslaki velvoittaa vankilat ylläpitämään vankilakirjastoa tai järjestämään kirjastopalvelut muulla tavalla.
Kuopion vankilan kirjastoa pyörittävä opinto-ohjaaja Jutta Paananen sanoo, että vankilakirjastojen perimmäinen tarkoitus on innostaa lukemaan, vaikka sitten Aku Ankkoja.
”Lukemalla voi päästä matkustamaan ympäri maailmaa ja kokemaan monenlaisia asioita oman pään sisällä, vaikka kalterit sitovatkin fyysisesti tänne vankilaan.”
Ensimmäinen suomalainen vankilakirjasto perustettiin Korsholman kruununvankilaan 1860-luvulla. Varhaiset vankilakirjastot olivat kokoelmiltaan niukkoja ja painottivat hengellistä kirjallisuutta. Nyt lainatuimmat niteet edustavat toisenlaista lajia.
”Suosituimpia ovat kotimaiset miesten kirjoittamat kirjat, joissa päähenkilönä on mies. Suosikkikirjailijoita ovat Reijo Mäki, Jarkko Sipilä, Ilkka Remes ja Juha Vuorinen”, Paananen kertoo.
Kiellettyjä kirjoja ei ole, mutta Paanasen mukaan vankien kirjatoiveita käsitellään tapauskohtaisesti. Hän muistelee, että hankkimatta on jätetty muun muassa aseita käsittelevä kirja ja hormonivalmisteista kertova teos.
Vankilakirjaston toiminnasta vastaava Kuopion vankilan apulaisjohtaja Jukka Häkkilä toteaa, että painetun kirjan asema korostuu, koska vangeilla ei ole vapaata pääsyä internetiin.
”Yhteistyö paikallisen kirjaston kanssa on avannut myös monia uusia toimintamuotoja kirjastoon. On ollut kirjailijavierailuja, lautapelikerhoa. Vangit ovat voineet lukea lapsilleen satukirjaa videotallenteelle ja niin edelleen.”
Vangit ovat voineet myös työskennellä kirjastossa työtoiminnan kautta.
Vankiloita koskee normaalisuusperiaate, jonka mukaan rangaistuksena tulee olla ainoastaan vapauden menetys. Muuten vangeilla tulisi olla samat mahdollisuudet sivistykseen ja koulutukseen kuin muillakin.
Kirjasto on olennainen osa näitä mahdollisuuksia. Tähän liittyvät myös kirjastojen olosuhteet.
”Aiemmin vangeilla oli vain lyhyehkö aika asioida kirjastossa. Nyt olemme pyrkineet mahdollistamaan myös kiireettömän käynnin, jolloin on mahdollisuus rauhassa katsella luettavaa ja lukea lehtiä”, Häkkilä kertoo.
Kuopiossa on hänen mukaansa panostettu myös kirjastotilan viihtyvyyteen, jotta vierailusta syntyisi myönteinen kokemus.
”Tarkoitus on myös tehdä kirjastoa tutuksi, niin että mahdollisimman moni löytäisi vapaudessakin kirjastojen palvelujen käyttäjäksi.”
