Haluamme enemmän kirjastoja ja lisää lukijoita

Mikä on 2000-luvulla tapahtuneen kirjastojen lukumäärän vähenemisen yhteys lukutaitoihin?

Kansanedustajat pyysivät meiltä lausuntoa kirjastojen määrärahoista valtion vuoden 2018 talousarviossa sekä kirjastojen kehittämistarpeista ja resursseista.

Tärkein viestimme on, että viime vuosina kunnallisten kirjastojen määrä on vähentynyt selvästi. Väheneminen koskee kaikkia kirjastoja: pääkirjastoja, sivukirjastoja ja kirjastoautoja. Kirjastojen määrä on vähentynyt 2000-luvulla 14 prosenttia ja kirjastoautojen määrä yli 30 prosenttia.

Taustalla on kuntien kiristynyt taloustilanne. Kirjastokentältä meille tulevan tiedon mukaan kunnissa on jatkuvasti paineita sulkea kirjastoja, joten käyrä osoittaa edelleen alaspäin.

Mikä on 2000-luvulla tapahtuneen kirjastojen lukumäärän vähenemisen yhteys suomalaisten lukemiseen ja lukutaitoihin?

Tutkittua tietoa aiheesta ei ole. Arkijärjellä voi ajatella, että lukemisen ja kirjojen talojen vähenemisellä on suora yhteys lukemiseen. Niukentuneet resurssit ovat johtaneet säästämiseen kaikesta: henkilöstöstä, kirjahankinnoista sekä kirjastojen ja kirjastoautojen määristä.

Säästöt osuvat erityisesti lapsiin ja nuoriin. Juuri lähikirjastoissa ja kirjastoautoissa painottuu lasten ja nuorten osuus asiakaskunnasta.

On tutkittu juttu, että kuntien peruspalvelut – kirjasto, koulu ja päiväkoti – ja niiden ammattilaiset yhdessä ovat avainasemassa lasten ja nuorten lukutaidon tukemisessa. Laajatkaan yksittäiset kehittämishankkeet eivät pysty korvaamaan perusrahoituksella syntyvää palvelujen hyvää tasoa.

Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa opettaja Markku Heinonen muisteli suurinta yksittäistä havaintoaan oppilaan lukemismotivaation kasvusta (Helsingin Sanomat, 6.10.2017). Se oli kirjastonhoitajan tekemä kirjavinkkaus. Tämä yksittäinen vierailu synnytti uusia innokkaita lukijoita.

Heinosen muisto tukee laajoista tutkimuksista saatua tietoa. Lukeminen vapaa-ajalla, kaunokirjallisuuden ja monipuolisesti erilaisten tekstien lukeminen kehittää lukutaitoa parhaiten. Sen vuoksi kirjastot ovat elintärkeitä lukutaidon kannalta. 

Tarvitsemme kirjastojen, koulujen ja päiväkotien yhteistyön vahvistamista. Tehokas keino nostaa lukuintoa on kirjavinkkaus jokaiselle luokalle. Kirjastojen ammattilaisilla on taskut täynnä loistavia keinoja kasvattaa uusia lukijoita.

Lisäksi tarvitsemme liikettä koulusta kirjastoon eli kouluokkien vierailuja kirjastoihin. Kirjasto on loistava oppimisympäristö ilmiöpohjaiselle opiskelulle.

Paljonko kirjastoja sitten on? Turun kirjamessuilla arvuuttelimme asiaa yleisöltä ja useimpien veikkaukset olivat reilusti yläkanttiin, vastausten keskiarvo nimittäin oli yli kolme tuhatta. Yllätyksenä monelle tuli, että kirjastoja on nyt 720.

 

Lue lausuntomme eduskunnan valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostolle.