Alussa oli kirkon eteinen, laatikko ja pari kirjaa. Nyt on yksi maailman laajimmista kirjastoverkostoista ja paraatipaikat kaupunkien ja kuntien keskustoissa. Miten kirjalaatikosta kasvoi 150 vuodessa suomalainen huikea kirjastoala?
Muun muassa tätä tarinaa kerromme, kun vietämme valtakunnallista Sivistyksen juhlavuotta 2024. Silloin Kvs-säätiö, tuttavallisemmin Kansanvalistusseura, täyttää 150, ja juhlistamme meille kaikille tärkeitä merkkipaaluja vuosien varrelta. Yksi niistä on kirjastoverkoston rakentaminen Suomeen.
Kun Kvs perustettiin 1874, sen perustehtäväksi muodostui nopeasti kansantajuisen kirjallisuuden julkaiseminen. Kansa tarkoitti tuolloin suurin piirtein samaa kuin suuri yleisö nykyään. Ajatuksena oli, että ihmiset tarvitsevat kirjallisuutta, jota pystyisi ymmärtämään ilman taustatietoja tai koulupohjaa. Vaikka lukutaidon opettaminen oli jo aloitettu Suomessa, luettavaa oli varsin vähän.
Kvs ryhtyi nopeasti käynnistämään kirjastoalaa. Se toimi alan varhaisena kattojärjestönä ja tuki alan ammattilaisten osaamista tuottamalla käsikirjoja muun muassa kirjaluokitukseen. Seura myönsi taloudellista tukea pienille, toimintaansa aloitteleville kirjastoille. 50 markan arvoisilla kirjainvestoinneilla kirjastoverkosto ulotettiin hiljalleen ympäri maata ja lopulta kaikille maksuttomaksi palveluksi. Aika upeaa!
Sivistyksen juhlavuonna 2024 haluamme myös herätellä ihmisiä pohtimaan, mitä kaikkea muuta kuin lukemista ja lukeneisuutta sivistykseen kuuluu. Miten se esimerkiksi näkyy arjessa, arkisivistyksenä? Voisiko sivistys olla asenne? Miksi meidän kuuluu huolehtia myös ympäristöstä ja toisistamme?
Kvs on läpi historiansa ollut käynnistämässä Suomeen useita edistyksellisiä hankkeita, jotka lopulta vakiintuvat muiden toiminnassa. Kun katsotaan historiaan, suunnataan katse samalla myös eteenpäin. Miltä näyttää kirjasto 150 vuoden kuluttua?
Kirjoittaja Annu Griñan on Kvs-säätiön viestintä- ja markkinointipäällikkö