Uusi laki on kirjastoille valtava mahdollisuus kehittyä ja kasvaa tärkeäksi demokratian ylläpitäjäksi.
Uusi laki muuttaa kirjastojen tehtävää, sillä jatkossa kirjastojen pitää tukea demokratiaa ja tasa-arvoa. Kirjastot ovat jo aiemmin tehneet näin, mutta nyt tavoitteet ja tehtävät määritellään selvästi laissa. Hallitus antoi uutta kirjastolakia koskevan esityksen eduskunnalle 10. marraskuuta.
Vanhassa laissa olevat tehtävät säilyvät. Kirjaston tavoite on edelleen edistää kaikkien ihmisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistykseen ja kulttuuriin, tukea monipuolisen lukutaidon kehittymistä, pääsyä tietoon ja mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen. Uutta on lain tavoite edistää aktiivista kansalaisuutta, demokratiaa ja sananvapautta.
Kirjastoalan sisällä ja osin myös julkisuudessa laista ovat tähän mennessä nousseet esiin henkilöstön kelpoisuusvaatimusten väljentäminen ja varausmaksujen poistuminen.
Haluaisin kääntää keskustelun lain tavoitteisiin ja kirjaston tuleviin tehtäviin. Miten uusi kirjastolaki muuttaa kirjastoja? Mitä lain toteuttaminen käytännössä vaatii? Ovatko kirjaston työntekijät riittävän koulutettuja ja onko heitä palkattu riittävästi uudistusta ajatellen?
Kirjastojen yhteiskunnallisen roolin painottuminen on pohjoismainen suuntaus. Norjan kirjastolaki uudistettiin kaksi vuotta sitten. Uutena lakiin kirjattiin kirjaston tehtävä toimia riippumattomana kohtaamispaikkana ja julkisen keskustelun tilana.
Lain uudistaminen käynnisti Norjassa keskustelun. Tuleeko kirjastoista liian poliittisia? Millaisia keskustelutilaisuuksia kirjastossa voi järjestää? Entä jos kaupungin johto ei ole samaa mieltä sisällöistä ja haluaa puuttua niihin?
Norjan kirjastoseuran puheenjohtajan Marian Schjeiden mukaan kuluneet kaksi vuotta ovat osoittaneet kirjaston voiman osana paikallista yhteisöä. Kirjasto voi olla kunnan ”speakers corner”, jossa käydään keskustelua esimerkiksi uuden koulun rakentamisesta tai paikallisista nuorisopalveluista. Jokaisen järjestetyn tapahtuman ei tarvitse olla jättimäinen keskustelu rasismista tai sananvapaudesta.
Lain uudistamisen jälkeen norjalaisista kirjastonjohtajista on tullut kouliintuneempia julkiseen keskusteluun ja ammattikunnan itsetuntemus ja itseluottamus ovat kasvaneet. Ensimmäistä kertaa moneen vuoteen myös lainausluvut ovat kääntyneet nousuun. Schjeiden mukaan lakiuudistuksen tuomat kohtaamiset ovat kauniita. Kirjastossa istutaan alas kasvokkain ja keskustellaan yhteisöä puhuttelevista asioista.
Norjan kokemuksiin peilaten Suomen lakiuudistus tuo kirjastoille uuden vastuun tukea demokratiaa. Lakiin kirjatut tehtävät ja tavoitteet luovat selkeän toimintakehikon. Uusi laki on kirjastoille valtava mahdollisuus kehittyä ja kasvaa entistäkin tärkeämmäksi osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Viesti pitää saada perille myös kunnan päättäjille ja kansanedustajille: uusien tehtävien toteuttaminen vaatii myös resursseja.
Rauha Maarno
Kirjastoseuran toiminnanjohtaja