Yhdenvertaisuus, vastuullisuus, yhteisöllisyys, rohkeus ja sananvapaus.
Yleisten kirjastojen arvot (YKN 2021) paljastavat kirjaston todellisen merkityksen yhteisöllisenä tilana ja kohtaamispaikkana. Herää kuitenkin kysymys, kuinka hyvin kirjastot todellisuudessa tavoittavat yhteiskunnan haavoittuvimmassa asemassa olevat ihmiset, kuten maahanmuuttajat ja pakolaiset.
Kirjastojen monikulttuurisuuden huomioiva palvelutarjonta on vakiintunutta ja valtakunnallisesti kattavaa. Nuorten kohtaamiselle ja -kirjastopalveluille on silti aina erityinen tarve. Kohtaamistyöllä on monia positiivisia vaikutuksia. Parhaimmillaan edistetään nuorten kotoutumista ja yhteisöön kiinnittymistä, tuetaan osallisuutta, tarjotaan harrastustoimintaa sekä lisätään kulttuurienvälistä ymmärrystä.
Kuinka sitten kohdata pakolaisia ja maahanmuuttajataustaisia nuoria kirjaston arjessa? Perusperiaatteet ovat kaikkien asiakkaiden kanssa samat: tervehdi, kuuntele ja ole läsnä. Kohtaaminen lähtee pienistä askelista ja halusta aitoon vuorovaikutukseen.
Yhteyttä on mahdollista rakentaa tapahtumatoiminnan kautta. Monet ideat toimivat useiden kohderyhmien kanssa, kunhan markkinoinnissa muistetaan monikielisyys. Markkinointi tulisi kohdistaa sinne, mistä nuoret löytyvät: valmistavan opetuksen luokille, monikulttuurisiin toimintakeskuksiin sekä kaupungin tai kunnan kansainvälisiin palveluihin.
Yhteistyökumppaneilta löytyy kohderyhmän tuntemusta, tietoa ajankohtaisista aiheista sekä tukea toiminnan järjestämiseen silloin, kun aiempaa kokemusta ei ole. Yksi innostava esimerkki moniammatillisesta yhteistyöstä on kulttuuri-iltojen järjestäminen. Kyseessä on hauska tapa edistää maahanmuuttajien ja kantaväestön kohtaamista. Tapahtumassa tutustutaan tietyn maan kulttuuriin, kieleen, ruokaan ja musiikkiin, mikä herättää kiinnostusta kaikenlaisista taustoista tulevien asiakkaiden keskuudessa.
Lapset ja nuoret oppivat vieraan kielen usein aikuisia nopeammin ja heidät on helpompi saada innostettua mukaan yhteisen leikin ja toiminnan kautta. Mitä tahansa kirjastossa järjestettävää lasten- ja nuortentapahtumaa pitäisi markkinoida ennakkoluulottomasti maahanmuuttajalapsille. Monesti vanhemmat osallistuvat lapsen mukana ja näin saadaan kirjastoa tutuksi myös aikuisille. Muita mahdollisia toimintamuotoja ovat esimerkiksi kielikahvilat, sanataidepajat, peli-illat sekä taidetoiminta.
Erilaisten ryhmäkäyntien yhteydessä on mahdollista kertoa maahanmuuttajille kirjastosta, kuten tapahtumista ja lapsille suunnatuista palveluista. Tärkeä tieto on, että kirjaston tilat ovat vapaasti käytettävissä, vaikka ei omistaisikaan kirjastokorttia. Kirjastokortti kannattaa tietenkin hankkia ja sellaisen saa maksutta. Monipuoliset tilat ja -laitteet sekä mahdollisuus omatoimikäyttöön ovat houkuttelevia tekijöitä myös nuorille. Suomalaisen kirjaston perustoiminta voi olla maahanmuuttajalle yllättävän erilaista kuin lähtömaan kirjastoissa. Vaikka henkilö olisi ollut aktiivinenkin kirjastonkäyttäjä, saattaa esimerkiksi luvallisten lainojen määrä sekä maksuttomuus tulla yllätyksenä.
Monikulttuuristen nuorten tavoittamiseen kirjastot voivat hyödyntää valmiita monikielisiä materiaaleja, joita ovat tuottaneet muun muassa Monikielinen kirjasto sekä Seinäjoen erte (lasten ja nuorten lukemista edistävien kirjastopalvelujen valtakunnallinen erityistehtävä). Materiaalit sopivat mainiosti aineiston suositteluun ja erilaisiin kampanjoihin.
Muistetaanhan myös, että nuorten vapaa oleilu on tärkeää! Maahanmuuttajanuorelle kirjasto on ennen kaikkea tila, johon on helppo tulla ja jossa on helppo olla.
Blogitekstin on kirjoittanut Suomen kirjastoseuran Nuortenkirjastotyöryhmä.