Kirjaston erilaiset tilat, musiikkihuoneet ja lehtisalit tukevat hyvin koululaisten oppimista.
Educa on tammikuun vakiovieras Helsingin messukeskuksessa. Suomen johtavana koulutuksen ja opetusalan vuosittaisena tapahtumana Educa houkuttelee Helsinkiin runsain määrin opetusalan toimijoita kautta maan.
Suomen kirjastoseura oli saanut kirjastoaiheen Opettajien ammattijärjestön (OAJ) tapahtumaan, joka käsitteli oppimisympäristöjä. Sain kutsun lähteä edistämään minulle hyvin läheistä asiaa, eli kirjastoa oppimisympäristönä. Esitys oli luotu sillä oletuksella, että kuulijat ovat enemmänkin opettajia, mutta joukossa oli myös monia kirjastoalan ammattilaisia.
Uusi opetussuunnitelma (OPS2014) pyrkii laajentamaan oppilaan oppimisympäristöä aina ympäröivään yhteiskuntaan asti. Oppimisympäristöä ei nähdä pelkkänä tilana tai huoneena, vaan kaikkena sinä toimintana, jonka yhteydessä oppiminen tapahtuu. Tähän sulautuu niin tilat kuin välineetkin, ihmiset, aineistot, palvelut, toimivat käytännöt sekä yhteistyökumppanit. Tätä kaikkea on kirjasto. Lähestyin asiaa kolmen näkökulman avulla: tilat, aineistot ja ihmiset. Keskiössä sykkii sydän, joka luo tämän lämpimän kontekstin, jossa kaikki tapahtuu.
Aineistot ovat perinteisesti näytelleet kirjastotoiminnassa hyvinkin suurta roolia. Nyt kärjen tuntumaan on kirinyt myös erilainen toiminta ja tapahtumajärjestäminen. Silti oppilaat hyötyvät juuri kirjastojen aineistoista oppimistilanteessa eniten. Halusin esityksessä tuoda esille, että suuri määrä kirjastojen aineistoista ja kirjastoalan tuottamista aineistoista on nykyään verkkoympäristössä.
Kirjastot ovat hankkineet mm. e-lehtiä, e-aikakauslehtiä ja e-kirjoja oman kirjaston asiakkaiden käyttöön. Kansalliskirjasto on digitoinut valtavat määrät sanomalehtiä ja aikakauslehtiä vuoteen 1929 asti suoraan verkossa käytettäväksi. Finna.fi tarjoaa yhteisen väylän kirjastojen, museoiden ja arkistojen aineistoihin. Kirjastot.fi aineistojen runsaus on valtaisa, kirjallisuudesta ja musiikista tiedonhankinnan ohjaukseen. Kaikista näistä on hyötyä opettajille monella eri tavalla. Kirjastot.fi on myös tuottanut esitteen, johon on koottu tietovarantoja nimenomaan opettajaa ajatellen. Jokaisen kirjaston pitää pystyä ohjaamaan opettajakuntaa myös näiden lähteiden äärelle siinä missä omankin kirjaston aineistojen äärelle.
Henkilökunta on tärkeä osa tätä oppimisympäristöä. Korkeasti koulutettu kirjastohenkilökunta auttaa opettajaa ohjaamisessa. Kirjastonhoitajat ovat tottuneita työskentelemään lasten ja nuorten kanssa ja tuntevat oppilaiden ikätasolle sopivan materiaalin parhaiten. He tuntevat aineistot ja osaavat tarjota parhaita ratkaisuja kulloiseenkin tilanteeseen. Kirjaston tiloja voi yhteisymmärryksessä kirjastohenkilökunnan kanssa käyttää erilaisiin tehtäviin, jolloin oppilaita voi myös hyvin eriyttää erilaisin ryhmiin ja opettaja voi keskittyä niihin oppilaisiin, jotka tarvitsevat enemmän ohjausta.
Kirjaston erilaiset tilat, musiikkihuoneet, lehtisalit ja tietotekninen varustus sopivat erinomaisesti koulutyöskentelyyn. Tilat ovat kolmas osa tätä kuviota. Varsinkin uusimpien kirjastojen tiloja on usein myös pohdittu työskentelyn näkökulmasta. Yhtenä oppimisympärisön näkökulmana voi myös pitää sitä, että kirjasto on kaikille avoin paikka. Yhteiskunnan toimijat ja yhteisön asukkaat kohtaavat kirjastossa. Oppilaiden oppiminen erillaisiin kohtaamistilanteisiin, tutkimusten ja kyselyjen tekemisiin voivat myös olla osa kirjastovierailua.
Oppimisympäristö on siis monen tekijän summa. Tärkeintä onnistuneessa vierailussa on yhteisymmärrys ja yhteinen suunnittelu. Jotta kirjasto voi toimia todellisena oppimisen ympristönä, suunnittelu ja todellisen kontaktin luominen kouluun ja opettajiin on kaiken ytimessä. Esityksen jälkeen oli muutama minuutti aikaa keskustella ja ensimmäinen kysymys opettajalta oli: mitkä asiat tällaisten luokkavierailujen kohdalla koetaan kirjaston puolelta suurimpana haasteena? Minä, kuten moni muukin kirjastoalan osaaja paikan päällä, vastasi haasteena olevan järjestelyt. Jotta vierailutilanne toimisi tuloksekkaasti ja yhteisymmärryksessä, pitää kirjastolla olla tieto millainen ryhmä tulee vierailulle, mikä on vierailun teema, millaista aineistoa pitää mahdollisesti varata etukäteen, millaisia välineitä halutaan käyttää. Tämä vaatii hyvää kontaktia kouluun, keskusteluyhteyttä, yhteisiä suunnitteluhetkiä tai vaikka yhteisiä kahvitteluja lounasvälitunnilla, joissa saadaan juttu luistamaan rupetellessa.
Keskustelu Educa-esityksen jälkeen jouduttiin ajan puutteessa lopettamaan, mutta kysyntää yhteisille kohtaamisille eittämättä on. Koulut ovat yleisen kirjaston yksi suurimmista asiakasryhmistä ja siten on tarpeellista sekä suotavaa räätälöidä palveluja nimenomaan tarpeiden mukaan. Tilaisuuksia, joissa voimme sekä opettajia että kirjastoalan osaajia törmäyttää, tarvitaan yhä enemmän.