Yksityinen kirjasto syntyy yleensä lähikirjaston suljettua ovensa.
TAMPEREEN Pispalaanhan sellainen syntyi jo 1990-luvulla, laman pyyhkäistessä lähikirjaston pois kartalta. Tampereesta mallia ottaneet turkulaiset (!) puolestaan juhlivat tänä vuonna Martin kulttuuriolohuoneen 5-vuotissynttäreitä. Uusiakin tulokkaita on kehissä: Helsingin Kulosaaressa voimansa yhdistivät kaupunginosa-aktiivit ja yhtenäiskoulun väki, Joensuusta puolestaan löytyy siviilirohkeutta yrittää kaupallista toimintaa.
YKSITYINEN kirjasto syntyy yleensä lähikirjaston suljettua ovensa. Kirjaston lakkauttamisesta on suivaannuttu niin, että on perustettu yhdistys kirjastotoimintaa pyörittämään. Kuten Turussa ja Tampereella, jossa Pispalan kirjaston ja Martin kulttuuriolohuoneen ovet ovat kaikille apposellaan, mutta lainaamiseen tarvitaan jäsenkortti.
Kulosaaressa koulukirjaston remontti mahdollisti lukutupatoiminnan, jossa koulukirjasto on avoinna kahtena iltana viikossa kaikille halukkaille. HelMet-kortilla pääsee lainaamaan ja lukutuvassa on myös ohjelmaa, kuten viikoittaisia luentoja.
EIKÖ kuulostakin superilta? Mieluummin sitä katselee reipasta kansalaisaktiivisuutta kuin nettipalstoilla nillittämistä. Jos lähikirjastojen määrä laskee, yhdistysvetoiset ”olohuoneet” voivat paikata tilannetta omalta osaltaan, tuoda yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia.
Martissa ja Pispalassa kirjasto on vain osa talojen arkea – tärkeää ovat mm. näyttelyt, kahvilat, kurssit ja ylipäätänsä eri toimijoiden tuominen saman katon alle. Jos tähän yhdistää vielä yleiset kirjastopalvelut, kuten Martissa kirjastoauton, kuulostaa cocktail kelpo yhdistelmältä.
Pispalassahan kirjastoyhdistyksen tavoitteena on edelleen saada kunnallinen lähikirjasto takaisin, Kulosaaressa toivotaan tiivistä kimppaa HelMetin kanssa ja pähkäillään, onko kaupungilla puutetta enemmän resursseista vai tahdosta ja päättäväisyydestä.
ROHKEUTTA hypätä kaupalliseen kirjastotoimintaan löytyy Pohjois-Karjalasta, jossa Muutoksen Sillan kirjasto aloittelee toimintaansa Joensuussa tätä kirjoitettaessa. Elämän käännekohtiin painottuvan kirjaston, tietopalvelun ja neuvontakeskuksen ideana on hakea asiakkaan ongelmiin ratkaisua kokonaisuutena. Fyysisten tilojen lisäksi yritys aikoo panostaa verkkopalveluihin. Kirjalainaus on maksutonta, jäsenkortilla käyttöönsä saa myös muut aineistot, tilat sekä neuvontapalvelun. Henkilökunnasta löytyy sekä kirjastoalan että esimerkiksi kirjallisuusterapeuttista osaamista.
MAAN kärvistellessä taantumassa, yritysmuotoisen kirjaston perustaminen kauas Karjalaan tuntuu samaan aikaan sekä virkistävältä että hurjalta riskinotolta. Toisaalta idea asiakkaan kokonaisvaltaisesta palvelusta tuntuu myös ihan peruskirjastobisnekseltä, jossa eri tiedonlähteet ja henkilökohtainen palvelu on… Noh, perussettiä. Aika näyttää, kuinka käy. Toivottavasti yrittäminen kannattaa.
