Google, Facebook ja Twitter ovat lähes monopolin asemassa verkkomaailmassa. Kirjastojen kannalta kysymys on siitä, onko verkossa toimiminen käyttäjille turvallista.
Sananvapauden edellytykset verkossa ovat viime vuosikymmeninä muuttuneet radikaalisti. Internetin alkuaikojen vapauksien valtakunnasta on siirrytty verkkoympäristöön, jossa älylaitteet, paikannus ja massatiedonkeruu vievät käyttäjien kontrollin kokonaan uudelle tasolle. Verkosta on tulossa kaikkea toimintaa valvova tila.
Verkkotilan muutos nostaa esiin kokonaan uudet kysymykset. Kenellä on valtaa verkossa? Toimivatko verkossa demokratian periaatteet? Ja mitkä ovat kansalaisten oikeudet verkossa? Käyttäjien oikeuksiin liittyvät kysymykset myös kirjastoalalla perustuvat verkkotilan muutokseen – millaisin ehdoin verkossa toimitaan ja onko se käyttäjille turvallista?
Keskittyminen lisää riskejä
Data, ohjelmat, laitteet, tietovarastot ja tietoliikenne ovat suurelta osaltaan yksityisessä omistuksessa. Kansainvälisten toimijoiden painoarvo verkossa on suuri – esimerkiksi Google, Facebook ja Twitter ovat lähes monopolin asemassa. Sisältöjen ja välineiden omistus ja hallinta tuovat valtaa, jota voidaan käyttää esimerkiksi hintojen, toimintamallien tai käyttöehtojen uudelleen määrittelyyn tai palveluun ja tietoihin pääsyn säätelyyn. Jos kilpailua ei ole tai se on vähäistä, riskit lisääntyvät. Kaikki tämä vaikuttaa myös käyttäjiin.
Verkkoon ja tietoon pääsy
Kännyköiden, tablettien ja Google-hakujen aikana kysymys verkkoon pääsystä voi tuntua oudolta. Google ei kuitenkaan riitä tiedonhakuun esimerkiksi tutkijoille, opiskelijoille ja asiantuntijoille. E-aineistot ovat hintavia, usein käytössä rajatuin käyttöoikeuksin, eivätkä kirjastot enää omista niitä. Millaiset ovat kirjastojen kokoelmat vuosikymmenien kuluttua? Miten vanhempiin julkaisuihin päästään käsiksi myöhemmin? Olemme hyvin riippuvaisia verkon privaateista rakenteista, toimintamalleista ja sisältöjen ja palvelujen hinnoittelusta.
Yksityisyys ja sananvapaus
Amerikkalaiset kirjailijat ovat todenneet, että valvonta vaikuttaa jo heidän aiheiden valintaansa. Kirjastojen kannalta kysymys on siitä, onko verkossa toimiminen käyttäjille turvallista. Kirjastojen periaatteisiin on kuulunut käyttäjien yksityisyydensuoja: lainoja, lukemista ja kiinnostuksen kohteita ei seurata. E-kirjat, verkkotiedonhaku ja sosiaalinen media toimivat jo nykyisellään näiden periaatteiden vastaisesti – tietovirtoja ja sisältöjen käyttöä seurataan tarkasti. Älykorttien ja tunnistusjärjestelmien myötä anonyymius on katoamassa myös verkkoon pääsystä sekä tilojen ja välineiden käytöstä, joihin kirjaudutaan usein kortilla.
Avoin, tasa-arvoinen, kestävä ja turvallinen
Miten kirjastot voivat tilanteeseen vaikuttaa? Voidaan ainakin keskittyä riippuvuuksien vähentämiseen monopoleista. Avoimen lähdekoodin ohjelmistot ja open access -julkaiseminen ovat jo hyviä esimerkkejä. Käyttäjiä voidaan ohjata toimimaan turvallisemmin ja yksityisyyttään suojaten verkossa. Vaihtoehtoja on olemassa.
Merkitystä on myös sillä, millainen visio meillä on tulevaisuudesta. Voiko kirjasto tulevaisuudessakin olla avoin, tasa-arvoinen, kestävää kehitystä palveleva ja käyttäjille turvallinen?
Katso videolta Päivikki Karhulan esitys IFLA Trend Report -tilaisuudesta 7.2.2014
http://vimeo.com/86104447
