Tuore väitöstutkimus kertoo, että maahanmuuttajataustaisilla on vaikeuksia päästä mukaan kirjastoalan työyhteisöön.
Turun ammattikorkeakoulun lehtorin Ritva Hyttisen väitöstutkimuksessa havaittiin, että maahanmuuttajien pääsy kirjastoammattilaisten työyhteisöön on vaikeaa. Osa jopa saattaa vaihtaa alaa tämän vuoksi.
Hyttinen selvitti maahanmuuttajataustaisen ryhmän kirjastouran alkuvaihetta aina koulutuksesta työpaikoille saakka. Haastattelututkimuksessa seurattiin kahdeksaa alalle opiskellutta noin kymmenen vuoden ajan.
Tutkimuksen perusteella ammattiyhteisöt ovat keskeisiä ammatti-identiteetin rakentumisessa.
Tutkimuksen tulokset yllättivät osittain Hyttisen. Moni koki alalle ja työyhteisöön pääsemisessä jopa ylitsepääsemättömiä esteitä, vaikka tahto työllistyä kirjastoalalle oli alussa kova.
Hyttinen arvioi, että ammatti-identiteetin rakentuminen estyy, mikäli työntekijä jää työyhteisön ulkopuolelle.
Jätetään ulkopuolelle
Maahanmuuttajat kokivat haasteita erityisesti siinä vaiheessa, kun he aloittivat työt kirjastoalalla. Haasteita ilmeni työhön perehdytyksessä, työntekijän ottamisessa osaksi tiimiä, sekä myös siinä, millaisia työtehtäviä heille annettiin.
“Kirjaston henkilöstö määrää paitsi työkulttuurin, niin myös sen, minkälainen kirjasto on ja mitä siellä kirjastossa tarvitaan. Tähän porukkaan maahanmuuttajatulokkaan on hankala päästä ja esittää omia näkemyksiään.”
Tutkimuksen perusteella maahanmuuttajuus vaikuttaa työtehtäviin. Henkilön taustan perusteella työtekijällä ajateltiin olevan tiettyä osaamista. Tästä syystä kirjastoissa saatetaan tarjota maahanmuuttajille monikulttuurisuuteen liittyviä tehtäviä, jotka helposti leimaavat koko uran. Tästä kehyksestä on vaikea siirtyä muihin tehtäviin ja edetä uralla toiseen suuntaan.
Arvot jäivät vieraiksi
Haastateltavat kokivat, että heillä oli haasteita päästä osaksi työyhteisöä ja mukautua vallitseviin käytäntöihin. Kirjastokentän strategiat, arvot ja normit jäivät heille myös etäisiksi.
Osittain syyt ovat Hyttisen mukaan rakenteellisia, joille saatetaan olla sokeita. Hän antaa esimerkin tiedonkulusta organisaation sisällä.
“Jos organisaatiossa on sisäisessä haussa jotakin paikkoja haussa, niin miten tulokas saa tästä toimintatavasta tietoa, miten hän ymmärtää sen tai mistä siitä kerrotaan. Kirjastokentällä voi olla paljon sellaista rakenteellista, mille luulen, että työyhteisöt voivat olla aika sokeita.”
“Sitä korostan kuitenkin,että en mitenkään usko siihen, että kirjastoalalla tulokkaat jätettäisiin ulkopuolelle tarkoituksellisesti.”
Kilpailu uuvutti
Moni haastatelluista kertoi kokevansa turhauttavaksi ja uuvuttavaksi sen, että heidän oli jatkuvasti osoitettava osaamistaan ja taitojaan.
“Osa pohti sitä, onko työmaailma oikeasti vain sitä, että kilpaillaan suomalaistaustaisen kirjastonhoitajan tai ammattilaisen kanssa vapaista työpaikoista.”
“Myös ihmeteltiin, että jos on ollut siellä kirjastossa töissä, niin miksi sitä vakituista työtä ei sitten kuitenkaan saa.”
Osa haasteltavista koki joutuvansa kilpailuasetelmaan myös muiden työntekijöiden kanssa. Osa myös uupui jatkuvaan innovointivaatimuksiin alalla.
Jäädessään ryhmän ulkopuolelle, moni alkoi epäillä osaamistaan ja taitojaan. Lisäksi he kokivat tulleensa kohdelluksi eri tavalla. Tämä johti myös siihen, että osa kirjastossa työskennelleistä jätti lopulta ammattinsa.
“Osa koki, että on vähän jo oikeastaan kaikkensa antanut alalle, eikä enää jaksa yrittää.”
Tukea ja kannustusta
Hyttinen arvioi, että kirjastoissa on tarvetta eri kieli- ja kulttuuritaustaisille työntekijöille.
Työkulttuuri saattaa kuitenkin vaatia oikaisuliikkeitä, jotta ammattikunta monimuotoistuu kestävästi. Hyttisen mielestä koulutus, käytännön harjoittelu ja ammatillinen yhteisö ovat avainasemassa identiteetin rakentamisen ja uran käynnistymisen kannalta.
Hyttisen mielestä kirjastoalan pitäisi ottaa vakavasti eri taustasta tulevien ammattilaisten integroituminen. Kaikkien tulokkaiden kohdalla positiiviset kokemukset saavat aikaan vahvan ammatti-identiteetin rakentumisen. Sen olennaiset elementit ovat osallisuus ja arvostus. Eri taustasta tulevien kohdalla tähän pitää kiinnittää erityistä huomiota.
“Toimenpiteitä vaadittaisiin tavallaan koko ketjussa, niin että työntekijän positiivinen ammatti-identiteetti lähtee rakentumaan jo koulutuksen aikana.”
Yleisen kirjaston perusperiaatteet korostavat demokratiaa, tasa-arvoa ja osallisuutta. Hänestä on Hyttisen mielestä on ristiriitaista, että maahanmuuttajien pääsy kirjastolaisten ammattiyhteisöön ei ole itsestäänselvyys. Hän pohtii myös, että kirjastot pyrkivät edistämään vuoropuhelua yhteisössä ja yksi tärkeä elementti on monikulttuurinen kirjastotyö.
“Tutkimusta tehdessäni olen miettinyt paljon sitä, että käydäänkö työyhteisöissä keskustelua näistä periaatteista, joihin kirjastot ovat sitoutuneet. Mikäli näin ei ole, niin on mahdollista, että jokaisella kirjastolaisella on eri käsitys niistä. Tämä voi mahdollistaa näkymättömien esteiden muodostumisen, joka puolestaan estää ammattikentän moninaistumisen.”
Kuka:
- Ritva Hyttinen
- Väitteli Åbo Akademista informaatiotutkimuksen oppiaineesta viime keväänä.
- syntynyt 1961 Joensuussa.
- Lehtori, Projektipäällikkö Turun ammattikorkeakoulussa.
- Väitöstutkimus Desire for Inclusion: Construction of Professional Identity of Library Students with an Immigrant Background luettavissa ilmaiseksi kokonaisuudessaan netistä.
