Vuosia suunniteltu valtakunnallinen E-kirjasto avattiin asiakkaille vihdoin tänä keväänä. Vaikka monia asioita joudutaan vielä parantelemaan, oltiin Kansalliskirjastossa innostuneita positiivisesta vastaanotosta.
Valtakunnallisen E-kirjaston avaamista voi luonnehtia jännitysnäytelmäksi. Sen oli määrä aueta alunperin asiakkaiden käyttöön huhtikuun loppupuolella. H-hetken lähestyessä päivämäärää siirrettiin viikolla aivan vapun alle.
Avajaispäivänä tiedotettiin teknisistä vioista, jotka korjataan mahdollisimman pian. Menikö julkistamisessa sitten jokin pieleen? Kansalliskirjaston mukaan ei. Kun kehitetään täysin uutta palvelua, on erilaisten teknisten ratkaisujen yhdistely kimuranttia.
Kirjastoyhteistyöstä vastaava Marja Hjelt myös korostaa, että alusta saakka tiedettiin, että kehitystyö jatkuu julkistamisen jälkeen, eikä se pääty ohjelman julkaisuun.
Esimerkiksi sovelluskauppojen validointiprosessin kerrotaan vieneen odotettua pidempään.
Positiivista palautetta
Tätä haastattelua tehtäessä palvelu on ollut vasta päivän verran auki. Palvelupäällikkö Annastiina Louhisalmi myöntää, että käyttäjien palaute jännitti. Myös se jännitti, riittääkö niukka kokoelma.
Huoli oli turha. Asiakkaita oli ensimmäisen päivän jälkeen rekisteröitynyt palveluun reilut 10 000 ja lainauksia kertynyt päälle 3100. Lisenssejä oli jäljellä noin kahteensataan nimikkeeseen. Myös lehtiä oli avattu 14 000 kertaa päivän aikana, jonka arvioidaan vastaavan keskikokoisen kuntakirjaston tulosta kuukaudessa.
Myös kirjastolaisten ja asiakkaiden palaute on ollut lähinnä kiittävää. Kansalliskirjastossa arvellaan epäluulojen hälvenneen sitä mukaa, kun palvelua on päässyt kokeilemaan itse. Erityisesti iloitaan sitä, miten helppokäyttöiseksi palvelu on koettu.
Kasvua tiedossa
Palautetta on tullut siitä, että uuden E-kirjaston kokoelmaa ei ole vielä järin suuri. Avattaessa E-kirjastoa nimekkeiden määrä pyöri vasta muutamassa sadassa.
Kirjastoyhteistyöstä vastaava Marja Hjelt muistuttaa, että kun E-kirjasto Ellibs aloitti vuonna 2014, oli myös sen kokoelma tuolloin suhteellisen pieni. Hänen mukaansa kokoelmaa rakennetaan päivä kerrallaan ja tavoitteena on, että eri nimikkeiden määrä nousee 10 000:een vuoden lopulla.
“Jos olisimme ostaneet miljoonalla eurolla aineistoa ensimmäisenä päivänä, se olisi tarkoittanut sitä, että vuoden päästä lisenssit olisivat vanhentuneet. Emmekä olisi ostaneet loppuvuonna uusia teoksia kokoelmiin”, Hjelt muistuttaa.
Isot kustantamot poissa
Isoin takaisku lienee isojen kustantamojen poisjäänti. Palvelun avautuessa kokoelmista puuttui sellaisten kustantamojen, kuten Otavan, WSOYn, Gummeruksen ja Siltalan julkaisut.
Tietoasiantuntija Anna Tuomikoski myöntää, että neuvotteluaikataulu oli lopulta melko tiukka ja osapuolten näkemyserot E-kirjastopalveluista vielä loppuvaiheessa suuria. Kyse ei ole hänen mukaan rahasta, vaan siitä, kuinka kustantamot hahmottavat E-kirjastot osana heidän muuta liiketoimintaa.
Tuomikoski arvelee, että etenkin moni E-kirjaston kokoelmien ulkopuolelle jäänyt kirjailija saattaa pettyä, kun ensimmäiset lainauskorvaukset tilitetään tältä vuodelta monen muun aiemman e-palvelun lopettaessa samalla toimintansa.
“Tässä menee nyt mahdollisesti aika paljon rahaa sivusuun sekä kustantamoilta että kirjailijoilta.”
Tilannetta pidetään Kansalliskirjastossa myös kirjastolain toteutumisen kannalta harmillisena, koska E-kirjastossa ei pystytä edistämään yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistykseen ja kulttuuriin lain tarkoittamalla tavalla. Toiveissa kuitenkin on, että lopulta kustantamojen kanssa päästään yhteisymmärrykseen.
Ruotsinkieliset empivät
E-kirjastoon oli avajaispäivänä pääsy yli 200 kunnalla ja noin 85 prosentilla suomalaisista. Kansalliskirjaston näkökulmasta tavoitteeseen on päästy kirkkaasti.
Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin kunnat jatkavat vielä vuoden loppuun solmimillaan muilla sähköisillä palveluilla. Viimeiset puuttuvat kolme prosenttia muodostuu ruotsinkielisistä kunnista, jotka ovat kertoneet ruotsinkielisen aineiston tarjonnan olevan kattavampaa muun muassa Biblio-palvelussa.
Kansalliskirjastossa ymmärretään näiden kuntien ratkaisu. E-kirjaston kokoelmista noin 7 prosenttia on tällä hetkellä ruotsinkielistä aineistoa.
“Totta kai mitä enemmän ruotsinkielisiä kuntia olisi mukana, sitä enemmän he myös pääsisivät vaikuttamaan E-kirjaston sisältöön”, palvelupäällikkö Annastiina Louhisalmi muistuttaa.
Työryhmien rooli
E-kirjaston ohjausryhmät ja työryhmät ovat tärkeitä palvelun kehitystyössä ja heidän roolinsa kerrotaan olleen aivan olennainen.
Työryhmät koostuvat eri puolella Suomea työskentelevistä kirjastoalan ammattilaisista. Esimerkiksi käyttäjätuen työryhmä selvittää sovelluksen kriittisiä kohtia. Viestinnän ja markkinoinnin työryhmä suunnittelee viestintää ja kirjastoille tarjottavia markkinointimateriaaleja. Aineisotovalintaryhmät vastaavat kirjallisuuden valinnasta työryhmien puheenjohtajien johdolla.
Autonomisesti työskentelevillä työryhmillä pyritään siihen, ettei kehitystyötä sanella ylhäältä käsin, vaan kehitystyössä on koko Suomi edustettuna.
“On tärkeää, että kirjastot kokevat E-kirjaston omakseen”, Marja Hjelt korostaa.
Ratkottavaa riittää
Hankintatyön lisäksi Kansalliskirjastossa ja työryhmissä keskitytään jatkossa siihen, että palvelu toimii moitteettomasti. Kesän aikana odotetaan myös englanninkielisen aineiston lisäystä kokoelmiin. Taustalla on aineistotoimittajan vaihtuminen viime metreillä.
Monia kehityskohteita on jo tiedossa. Markkinointi polkaistaan käyntiin toden teolla kesän jälkeen. Syksyllä aloitetaan kehitystyö personoiduille palveluille sekä verkkoselaimen käyttöliittymälle.
Toiveissa on myös, että isommat kustantamot innostuvat palvelusta.
“Jospa viimeistään syksyllä sitten joku uskaltaisi vähän lähteä kokeilemaan”, Anna Tuomikoski kertoo.
