Inarin vasta-avattu saamelaiskulttuurikeskus Sajos on komea näky. Se tuo mieleen revontulet, etenkin iltavalaistuksen aikaan. Mahtipontisen rakennuksen sisältä löytyy pieni ja kodikas saamelaiskirjasto. Perjantai-iltana paikalla kymmenisen asiakasta ja kirjastonhoitaja, Tuija Guttorm.
Tuija hymyilee iloisesti ja toivottaa tervetulleeksi.
Moni asiakas on varmasti alkuun katsonut epäillen kaunista, 28-vuotiasta kirjastonhoitajaa, mutta sulanut nopeasti huomattuaan tämän puhuvan saamea. ”Asiakkaiden ilmeet kirkastuvat, kun huomaavat, että voivat puhua kanssani saamea. Saamea puhuessa syntyy ihan erilainen tunnelma.”
Guttorm on kotoisin Utsjoelta ja hänen 
molemmat vanhempansa ovat saamelaisia. Kirjastonhoitajaksi Tuija valmistui Oulun yliopistosta ja tämä on hänen ensimmäinen kirjastotyöpaikkansa.
”Kaikenlaista kivaa on suunnitteilla, mutta pitää ottaa alkuun rauhassa. Minä kun teen tätä yksin ja yritän ottaa haltuuni perusasioita, hyllytystä sun muuta.”
Saamenkielinen aineisto vähissä
Kirjastossa on tarjolla peruspalvelut; lainaus, lehtiä, kirjoja, musiikkia, elokuvia ja asiakkaiden käytössä on kolme asiakaspäätettä. Suurin osa asiakkaista istuu kirjaston päätteiden äärellä, lapset pelailevat ja aikuiset sukkuloivat internetissä.
”Me olemme myös välinekirjasto, meiltä voi lainata suksia, sauvoja ja lumikenkiä. Innostuin lumikenkäilystä itsekin, kun pääsin kokeilemaan!”
Tuija esittelee kirjaston saamenkielisten kirjojen hyllyn ja pahoittelee, että kirjoja on siellä vielä kovin vähän.
”Eihän nuorille ylipäätään ole saamenkielistä kirjallisuutta. Eivät nuoret kiinnostu saamelaisäitien kirjoittamista identiteettikipuiluista”, tiskille kirjojen kanssa tullut asiakas, saamenkielen opettaja Marjaana Aikio huomauttaa.
Satutunteja ja tarinoita
Kirjastossa on mukava tunnelma ja asiakkaat jäävät vaihtamaan kuulumisia kirjastonhoitajan kanssa. Myös heillä on sanansa sanottavana uudesta kirjastosta: ”Tämä saisi olla enemmän saamelaiskirjasto, kun samassa rakennuksessa on saamelaiskäräjätkin. Tämä voisi olla 
saamelaisversio eduskunnan kirjastosta”, asiakas Sari Valkonen visioi.
Tuijalla on koottuna pitkä lista ideoita tulevan varalle. Kirjastossa tullaan mm. järjestämään satutunteja pohjois-, inarin- ja koltansaameksi. “Tarkoitus olisi myös tuoda kirjastoon vanhan kansan ihminen kertomaan tarinoitaan.”
”Hienoa, mutta voisiko olla myös aikuisten satutunteja? Vanhan kirjaston aikaan niitä oli”, Sari ehdottaa.
”Tuohan on kiva idea!” Tuija kiittelee ja kirjaa idean vihkoonsa.
Sajoksen saamelaiskirjasto
- 223 m2
- Työntekijöitä: 1
- Kirjastossa on 13 227 on nimekettä.
- Inarin kunnan kirjastojen kokonaislainaus oli viime vuonna 120 142, joista 10 % eli 12 198 lainaa annettiin Saamelaiskirjastosta
